Kalasoppaa tein

Meillä syödään kalaa ainakin kerran viikossa. On hyvää ja halpaa, kun ostaa tarjouksista. Kala myös valmistuu nopeasti ja siitä saa tehtyä monipuolisia aterioita.

Kun olin pieni, niin meillä syötiin kalaa paljon. Oli kalakeittoa, kalapullia, uunikalaa, paistettua kalaa, kalamurekepihvejä, suolakalaa, halstrattua kalaa, savustettua kalaa ja vaikka mitä. Oltiin köyhiä ja silloin ei sanottu oikeestaan mistään kalasta, että se on roskakalaa. Taisi kiiski olla niitä ainoita fisuja, mitkä isä lemppas jorpakkoon. Meillä jauhettiin lahnakin niin pieneksi, että ruodot eivät kalapullissa tuntuneet.

Joskus mua suututti, kun isä toi pieniä ahvenia kilotolkulla ja niitä piti alkaa perkaamaan. Se suomustaminen oli vihon viimeistä hommaa. Tosin, kun ne sitten keitti voissa, niin oli ne hyviä.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä syödään kalaa ainakin kerran viikossa. On hyvää ja halpaa, kun ostaa tarjouksista. Kala myös valmistuu nopeasti ja siitä saa tehtyä monipuolisia aterioita.

Kun olin pieni, niin meillä syötiin kalaa paljon. Oli kalakeittoa, kalapullia, uunikalaa, paistettua kalaa, kalamurekepihvejä, suolakalaa, halstrattua kalaa, savustettua kalaa ja vaikka mitä. Oltiin köyhiä ja silloin ei sanottu oikeestaan mistään kalasta, että se on roskakalaa. Taisi kiiski olla niitä ainoita fisuja, mitkä isä lemppas jorpakkoon. Meillä jauhettiin lahnakin niin pieneksi, että ruodot eivät kalapullissa tuntuneet.

Joskus mua suututti, kun isä toi pieniä ahvenia kilotolkulla ja niitä piti alkaa perkaamaan. Se suomustaminen oli vihon viimeistä hommaa. Tosin, kun ne sitten keitti voissa, niin oli ne hyviä.

Joo, se ahvenien suomustaminen oli ihan kauheaa, kun ei osattu nylkeä niitä ahvenia. Nykyään nyljen kaikki ahvenet, niin ei tarvitse suomustaa :)
Kaikki tosiaan syötiin silloin ennen mitä järvestä saatiin. Kiiskit meni kalakeittoon, tulee tosi hyvä kalakeitto siitäkin. Lahnat savustettiin, oli hyvää savustettuna ja savustettua lahnaa laitettiin voileipäkakkuunkin majoneesin joukkoon täytteenä. Ihan roskakalat tehtiin kalapulliksi tai keitettiin kanoille rehuksi. Keväällä tuli paljon sorvaa ja ne keitettiin kanoille rehuksi, saatiin kananmunia niillä kaloilla.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, se ahvenien suomustaminen oli ihan kauheaa, kun ei osattu nylkeä niitä ahvenia. Nykyään nyljen kaikki ahvenet, niin ei tarvitse suomustaa :)
Kaikki tosiaan syötiin silloin ennen mitä järvestä saatiin. Kiiskit meni kalakeittoon, tulee tosi hyvä kalakeitto siitäkin. Lahnat savustettiin, oli hyvää savustettuna ja savustettua lahnaa laitettiin voileipäkakkuunkin majoneesin joukkoon täytteenä. Ihan roskakalat tehtiin kalapulliksi tai keitettiin kanoille rehuksi. Keväällä tuli paljon sorvaa ja ne keitettiin kanoille rehuksi, saatiin kananmunia niillä kaloilla.

Koskaan ei saisi sanoa, että ennen oli paremmin, mutta olen elämänkoulussa oppinut, että tuolloin todellakin monilta kohdin asiat oli paremmin. Silloin osattiin hyödyntää kaikki syötäväksi kelpaava ja sellaista "mä en tota syö ja yöks´..." ei kuulunut koskaan. Ei olisi tullut mieleenkään sanoa, että en syö tota. Varmasti olisi tullut käsky poistua pöydästä ja tulla sitten takaisin, kun nälkä kurnii mahaa. Jääkaapille ei ollut asiaa hakemaan mitä mieleen sattui. Jääkaapille (meillä oli kaasulla käyvä ja joskus lähteessä säilöttiin kylmätuotteita) sai mennä vaan ja ainostaan äidin tai isän luvalla.

Kyllä isä meillä osasi fileoinnin ja nahkimisen, mutta se taisi olla niin nuuka, että mitään ei saa heittää hukkaan. Äiti taas oli melkoisen osaava savolainen "ruokatietäjä" ja usein painotti sitä, että siinä nahkassa ja ruodossa on elämälle välttämättömiä hivenaineita.

Kiva, kun toit mieleen vanhoja hyviä muistoja. Meilläkin kanoille syötettiin kalarehua. Kananmunan kuoria me ei saatu kanoille antaa, koska äiti sanoi, että kanat oppiessan syömään kuoria hajoittavat omat munansa. Samoin me pennut jouduttiin keäsaikana nyppimään kanoille sellaista vesiheinää (onko oikea sanonta?). Samoin meillä äiti ja isä keitti karjakeittiössä sioille syksyllä kaikki pienet perunat ja juuresten jämät. Niitä tuli paljon ja sekin joskus suivaannutti, kun niitä karjakeittiön padassa keitettyjä pottuja ja juureksia sitten käsillä litisteltiin sikojen ruuaksi. No saatiinan me sitten niillä joulukinkkua yllin kyllin jouluna.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, se ahvenien suomustaminen oli ihan kauheaa, kun ei osattu nylkeä niitä ahvenia. Nykyään nyljen kaikki ahvenet, niin ei tarvitse suomustaa :)
Kaikki tosiaan syötiin silloin ennen mitä järvestä saatiin. Kiiskit meni kalakeittoon, tulee tosi hyvä kalakeitto siitäkin. Lahnat savustettiin, oli hyvää savustettuna ja savustettua lahnaa laitettiin voileipäkakkuunkin majoneesin joukkoon täytteenä. Ihan roskakalat tehtiin kalapulliksi tai keitettiin kanoille rehuksi. Keväällä tuli paljon sorvaa ja ne keitettiin kanoille rehuksi, saatiin kananmunia niillä kaloilla.

Tosta voileipäkakusta mulle tuli mieleen yhdet juhlat. Olin lupautunut tekemään niihin "isännän näköisen ja oloisen voikkosleipäkakun". Tuo juhlakalu on siskoni aviomies ja kova kalastamaan. Ostin kaupasta savustettua silakkaa (itellä ei ole mahdollisuutta savustaa). Ajattelin tuolloin, että mahtaako se olla niin hyvä idea vääntää silakasta voileipäkakkua.

Juhlavieraat söi sitä silakkakakkua ja se sai niin paljon kiitosta ja kehuja, että olin aivan otettu. Tältä juhlakalulta jopa kysyttiin, että mistä hän on tilannut noin hyvä voileipäkakkua. Jotkut sanoivat, että eivät ole koskaan maistaneet moista ja kiitoksia sateli ja sateli.

Olin otettu ja ylpeä siitä, että uskalsin käyttää "halpaa ja hyljeksittyä kalaa" johonkin juhlavaan tilaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Tosta voileipäkakusta mulle tuli mieleen yhdet juhlat. Olin lupautunut tekemään niihin "isännän näköisen ja oloisen voikkosleipäkakun". Tuo juhlakalu on siskoni aviomies ja kova kalastamaan. Ostin kaupasta savustettua silakkaa (itellä ei ole mahdollisuutta savustaa). Ajattelin tuolloin, että mahtaako se olla niin hyvä idea vääntää silakasta voileipäkakkua.

Juhlavieraat söi sitä silakkakakkua ja se sai niin paljon kiitosta ja kehuja, että olin aivan otettu. Tältä juhlakalulta jopa kysyttiin, että mistä hän on tilannut noin hyvä voileipäkakkua. Jotkut sanoivat, että eivät ole koskaan maistaneet moista ja kiitoksia sateli ja sateli.

Olin otettu ja ylpeä siitä, että uskalsin käyttää "halpaa ja hyljeksittyä kalaa" johonkin juhlavaan tilaisuuteen.

Savustetusta silakasta tulee tosi hyvät täytteet voilepäkakkuun. Tein joskus Virossa sikäläisille kavereille voileipäkakun niistä tarpeista mitä silloin 90-luvulla oli siellä saatavilla ja ostin torilta juuri savustettuja silakoita siihen voileipäkakkuun täytteeksi. Ihan hyvä tuli ja kaverit ihmettelivät.
Joskus hieman suututtaa, kun puhutaan roskakaloista, ei sellaisia olekaan! Pitää vaan oivaltaa sopivaa käyttöä kullekin kalalle, kaveri tekee vaimonsa kanssa särkisäilykettä kaupallisesti myyntiin, on muuten tosi hyvää!