Se ei sammu. Se on.
Se ei tyynny, se aaltoile.
SE ei lannistu, se yltyy.
Vyöryy. Nääntyy ja taas elpyy.
Luissa ja veressä on sen huuto,
joka ei lopu, vaikka hiljenee,
taas kuuluakseen.
Öin päivin. Kaukaa ja läheltä,
viereen asti ääriä yöten.
SE nousee maasta puiden
oksille, puista alas ruohon
korsille, kiviin ojiin,
lyhtypylväisiin sillan
kaiteille ja katukiviin.
Pilviin asti sen sormet
hipovat, tuulta pyyhkien,
myriadien taakse kurkottava,
sinisin surun sirpale silmissä;
suuri elämän kipu. Arjen kipu.
Olemisen kipu. Ihmisen kipu.
Ihminen? - Yksityisin?
Se ei tyynny, se aaltoile.
SE ei lannistu, se yltyy.
Vyöryy. Nääntyy ja taas elpyy.
Luissa ja veressä on sen huuto,
joka ei lopu, vaikka hiljenee,
taas kuuluakseen.
Öin päivin. Kaukaa ja läheltä,
viereen asti ääriä yöten.
SE nousee maasta puiden
oksille, puista alas ruohon
korsille, kiviin ojiin,
lyhtypylväisiin sillan
kaiteille ja katukiviin.
Pilviin asti sen sormet
hipovat, tuulta pyyhkien,
myriadien taakse kurkottava,
sinisin surun sirpale silmissä;
suuri elämän kipu. Arjen kipu.
Olemisen kipu. Ihmisen kipu.
Ihminen? - Yksityisin?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.