https://www.uusisuomi.fi/uutiset/koronatuet-ovat-vuosisadan-vedatys-mika-lintilan-on-syyta-katsoa-peiliin/d408a7d4-e0fa-40d0-8458-6acb4825b440
Koronatuet ovat vuosisadan vedätys – Mika Lintilän on syytä katsoa peiliin
22.4.202013:17päivitetty 22.4.202015:08
POLITIIKKA
YRITTÄMINEN
KORONAVIRUS
KANSANTALOUS
SUHDANTEET
Elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti eilen, että Business Finlandin yritystuista tehdään selvitys.
KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) teki välttämättömyydestä hyveen. Valtiontalouden tarkastusvirasto joka tapauksessa selvittää rahanjaon virkatyönään.
LUE MYÖS
Yritysten koronatuista täysi rähinä, hallituksessakin kypsyttiin – Ministeri: Business Finlandin toiminta syynätään
Näillä koronatuensaajilla on ollut yli miljoonan kassavarat, katso lista – Business Finlandin pääjohtaja: ”Emme ole jakaneet rahaa oikealle ja vasemmalle”
Lintilä voisi laittaa peilin oman naamansa eteen. Miljardien lisäbudjettivarat on kirjattu tietyille momenteille, joissa rahankäytön kriteerit on määritelty. Tämä valinta on tehty ministeriössä.
Ei niitä rahoja huiskita vääriin kohteisiin sattumalta.
Suurimmat rahat kahdesta lisäbudjetista, lähes 700 miljoonaa euroa, jaetaan koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen otsakkeen uudistuminen ja vähähiilisyys alla.
Myöntämisvaltuutta on yli miljardin edestä. Näiden varojen jakaja on Business Finland.
Toinen iso rahapotti on ely-keskusten ja Temin itsensä toimesta jaettavat yritysten kehittämisavustukset. Näissä kokonaissumma nostettiin kahdella lisäbudjetilla lähes 300 miljoonaan euroon.
LUE MYÖS
”Nyt palaa monen sijoittajan näpit” – Öljymiljardööri Mika Anttonen: Paluuta koronaa edeltäneeseen maailmaan ei ole
Koulujen avaaminen: Painaako opettajien ay-pomon jyrkkä ”ei missään tapauksessa”, kun Sanna Marinin hallitus tekee ratkaisunsa?
Näiden rahojen jako perustuu kahteen lakiin ja yhteen asetukseen. Keskeisiä perusteita ovat alue- ja rakennepolitiikka. Rahaa voi saada kehittämiseen, innovointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Mitään näistä rahoista ei ole alunperinkään tarkoitettu eniten koronakriisistä kärsiville ravintola- ja kahvilapalveluille, jotka valtion toimesta käskettiin koronassa sulkea.
Kolmanneksi yksinyrittäjien tukemiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Tätä rahanjako sääntelee EU:n vähämerkityksellistä tukea koskeva lainsäädäntö.
Tästä potista yksinyrittäjä, vaikka sitten työmahdollisuutensa koronan takia menettänyt freelance-taiteilija tai kirjanpitäjä tai taksiyrittäjä, voi saada kertakorvauksena 2000 euroa ajanjaksolle 1.3.2020-31.8.2020.
Yksinyrittäjän tukisumma on aika pieni, jos bloggari voi saada innovointiavustusta 100 000 euroa sillä perusteella, että mainitsee tukihakemuksessa elintarvikkeet ja maaseudun.
Sata tonnia on 1600 euroa kuukaudessa tienaavalle pienipalkkaiselle viiden vuoden bruttotulo.
10 miljoonaa käsittelijöihin
Business Finland sai 10 miljoonaa euroa asiantuntijaresurssien lisäämiseen, jotta se pystyisi käsittelemään nopeasti tukihakemukset.
Asiantuntijoita on varmasti tarvittu myös eri tahoille lähetettyjen tukihakemusten rustaamiseen.
Kaikista järkevin ja kilpailuneutraalein tapa tukea viruksen aidosti kurittamia yrityksiä olisi löytynyt esimerkiksi verotuksen puolelta.
Pahinta on, jos päätösperäisesti jaettavia tukisummia vielä kasvatetaan.
Kauppalehti epäili jo ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä, että koronaviruksesta aiheutuvien tukimiljardien varjolla aletaan harjoittaa kaverikapitalismia.
Kuva on vieläkin karumpi. Rahaa on virrannut poliitikoille ja heidän lähipiireilleen ja poliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä voisi vetää johtopäätökset rahanjaosta.
Oma lukunsa on valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), joka on kuin pukki kaalimaan vartijana rahakirstun päällä.
Koronatuet ovat vuosisadan vedätys – Mika Lintilän on syytä katsoa peiliin
22.4.202013:17päivitetty 22.4.202015:08
POLITIIKKA
YRITTÄMINEN
KORONAVIRUS
KANSANTALOUS
SUHDANTEET
Elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti eilen, että Business Finlandin yritystuista tehdään selvitys.
KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) teki välttämättömyydestä hyveen. Valtiontalouden tarkastusvirasto joka tapauksessa selvittää rahanjaon virkatyönään.
LUE MYÖS
Yritysten koronatuista täysi rähinä, hallituksessakin kypsyttiin – Ministeri: Business Finlandin toiminta syynätään
Näillä koronatuensaajilla on ollut yli miljoonan kassavarat, katso lista – Business Finlandin pääjohtaja: ”Emme ole jakaneet rahaa oikealle ja vasemmalle”
Lintilä voisi laittaa peilin oman naamansa eteen. Miljardien lisäbudjettivarat on kirjattu tietyille momenteille, joissa rahankäytön kriteerit on määritelty. Tämä valinta on tehty ministeriössä.
Ei niitä rahoja huiskita vääriin kohteisiin sattumalta.
Suurimmat rahat kahdesta lisäbudjetista, lähes 700 miljoonaa euroa, jaetaan koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen otsakkeen uudistuminen ja vähähiilisyys alla.
Myöntämisvaltuutta on yli miljardin edestä. Näiden varojen jakaja on Business Finland.
Toinen iso rahapotti on ely-keskusten ja Temin itsensä toimesta jaettavat yritysten kehittämisavustukset. Näissä kokonaissumma nostettiin kahdella lisäbudjetilla lähes 300 miljoonaan euroon.
LUE MYÖS
”Nyt palaa monen sijoittajan näpit” – Öljymiljardööri Mika Anttonen: Paluuta koronaa edeltäneeseen maailmaan ei ole
Koulujen avaaminen: Painaako opettajien ay-pomon jyrkkä ”ei missään tapauksessa”, kun Sanna Marinin hallitus tekee ratkaisunsa?
Näiden rahojen jako perustuu kahteen lakiin ja yhteen asetukseen. Keskeisiä perusteita ovat alue- ja rakennepolitiikka. Rahaa voi saada kehittämiseen, innovointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Mitään näistä rahoista ei ole alunperinkään tarkoitettu eniten koronakriisistä kärsiville ravintola- ja kahvilapalveluille, jotka valtion toimesta käskettiin koronassa sulkea.
Kolmanneksi yksinyrittäjien tukemiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Tätä rahanjako sääntelee EU:n vähämerkityksellistä tukea koskeva lainsäädäntö.
Tästä potista yksinyrittäjä, vaikka sitten työmahdollisuutensa koronan takia menettänyt freelance-taiteilija tai kirjanpitäjä tai taksiyrittäjä, voi saada kertakorvauksena 2000 euroa ajanjaksolle 1.3.2020-31.8.2020.
Yksinyrittäjän tukisumma on aika pieni, jos bloggari voi saada innovointiavustusta 100 000 euroa sillä perusteella, että mainitsee tukihakemuksessa elintarvikkeet ja maaseudun.
Sata tonnia on 1600 euroa kuukaudessa tienaavalle pienipalkkaiselle viiden vuoden bruttotulo.
10 miljoonaa käsittelijöihin
Business Finland sai 10 miljoonaa euroa asiantuntijaresurssien lisäämiseen, jotta se pystyisi käsittelemään nopeasti tukihakemukset.
Asiantuntijoita on varmasti tarvittu myös eri tahoille lähetettyjen tukihakemusten rustaamiseen.
Kaikista järkevin ja kilpailuneutraalein tapa tukea viruksen aidosti kurittamia yrityksiä olisi löytynyt esimerkiksi verotuksen puolelta.
Pahinta on, jos päätösperäisesti jaettavia tukisummia vielä kasvatetaan.
Kauppalehti epäili jo ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä, että koronaviruksesta aiheutuvien tukimiljardien varjolla aletaan harjoittaa kaverikapitalismia.
Kuva on vieläkin karumpi. Rahaa on virrannut poliitikoille ja heidän lähipiireilleen ja poliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä voisi vetää johtopäätökset rahanjaosta.
Oma lukunsa on valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), joka on kuin pukki kaalimaan vartijana rahakirstun päällä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vuosisadan ja tuhannen vedätys oli "kryptovaluutta" ONECOIN, joka keräsi suomalaisilta noin 70 miljoonaa euroa, ja koko maailmasta noin 5 miljardia euroa.
Takana oli Bulgarian mustalaiset, joiden keulahahmona toimi miehestä naiseksi muuntautunut henkilö, joka sittemmin "katosi", ja muuntautui takaisin mieheksi.
Tämä jos joku oli vedätysten vedätys.
Olisiko sittenkin ollut itse Lintilä tai vaihtoehtoisesti Kulmuni.
Olen arvostanut Kulmunia, mutta nyt meni niin ala-arvoiseksi. Ollaan toimittu rahan jaossa nopeasti ! Voi pyhä yksinkertaisuus. Mitä nopeus merkitsee, kun kriteerit rahanjakoon on laadittu ennen koronaa olleiden olosuhteiden mukaan. Nyt kyllä ei ole ministeri ajan tasalla!
Yhteiskunta moraalia ollaan ajamassa näillä toimilla kovaa vauhtia alas ja se on semmoinen asia, että sitä ei oteta edes rahalla takaisin, jos keskustaa haluaa säilyttää omat kasvonsa, niin sen on tehtävä nyt asioiden eteen tiettyjä päätöksiä, joutuihan Rinnekin lähtemään, kun luottamus meni ja teillä on täsmälleen sama tilanne.
paljollako ihk on tukenut kepua
Persut, kokkarit ja demarit ovat vetäneet tukea kaksin käsin mutta keskusta saa haukut. Niin on aina ollut tässä maassa, että keskusta on syyllinen ja muut livahtavat kuin koira veräjästä.
Marin, Packalen, Turtiainen, Miltton, eu-edustajan vaimo (kok) jne.
Kyllä Lintilä on tehnyt laiskuuttaan tän tukivedätyksen! Käytti valmiita kanavia, kun olisi ollut liikaa vaivaa ja aikaa vievää harkita mitä pitää tehdä tukipakettien saatamiseksi kansantaludellisesti hyödyllisesti toteutettua. Hosumalla juosten kustu. On helppo sanoa, ettei ministeriö ole rahoja jakanut vaan Ely-keskus ja BF.
HYVÄ-VELI-FIRMOILLE, varsinkin konkurssin uhan alaisille. Kusettajille, kokkareille. Hyväksi käyttäjille. Se on pelinhenki se.
Pooorrrrrrvari-meininkiä parhaimmillaan, suuressa järjestelmäkonkurssissa
T. haans.sea
Keskustalaiset SIAT jatkaa lesta hörhö Sipilän viitoittamalla tiellä.
Törkeää, ei mulla muuta
Kepun paskamahat lahdattava lahtipenkissä.
Kepulaiset osaavat rahaa jakaa, heilläon vankka kokemus...!
Rahaa lapioidaan kermaperseille.
Nyt on hallituksella rahaa ja paljon jaettavaa.
Näin on. Tässä maassa rahaa jaetaan jatkuvasti valtavia summia kotona vetelehtijöille ja työnvieroksujille.
Eli tukipummi maanviljelijöille.
Kepu pettää aina, julkkikset saivat hillot, köyhä suomen kansa katkoo kahleitansa , kärsimysten aika se jo kukkuroillaan on.
Vähäisemmällä ymmärryksellä varustetut ihmiset taas ulisemassa.
Arvatenkin haluavat, että rahaa jaettaisiin vanhaan malliin isojen pörssiyhtiöiden taseisiin. Ja toki vihervasemmiston psykoosiosasto on myös vaatimassa, että heidän kavereidensa yrityksille pitäisi antaa rahaa ilman, että tarvitsee vaivautua edes hakemaan tukea.