Jotakin

Vapaaehtoisesti luopuu jostakin.
Tahtoisi merkitä jotakin,
ei kaikkiea, kenties?
Niin paljon on tallella varastoissa
jaettavaksi, kivulla syntynyttä
pääomaa, surun villoja,
vilun viljaa ja lannistumisen
leipiä!

Puuttuvien käsien kivut
käsistä; jalkojen jäähyväiset
vierellä, näillä teillä ja
poluilla, näillä nääntymyksen
niityillä, kaukana kodista
kaukana olemisen onnesta.

Autuas eksymisen mahdollisuus?
Löytämättä koskaan takaisin
elämän hiekkarannoilta?
Sen suolainen aalto,¨
jota tuuli kantaa sylissään
tälle hiekalle, näitten
pienten kivensirujen ylle?
Näihin elämän ja kuoleman
ristiriitoihin?

Sanana ajatuksena,
ohikiitäviin päiviin,
hukkaan meneisiin hetkiin?
Omien haikeuksien haihtuviin
hyräilyihin?
1105
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat
Aloittaja

Mitä vielä olisi menetettävänä?
Onhan kaikkien menetysten leima
jo lyöty sieluun ja silmiin?
Joissa kysymykset toistaan seuraavat.
Kantaako näillä käsillä aamut ja illat,
vai jättääkö kantamatta?
Paikoilleen jääden, omia aikoja
odettelemaan, tuuliin ja sateisiin?
Missä on ihmisen kaiku?
Pelloilla? Suorissa puissa,
vai tuulten vääntämissä?
Missä?
Graniittien yllä vai alla?
Kuinka kauan jatkuu äänetön huuto?
Tuo, koko olemuksen kyllästämä?
Omat kysymykset ja vastaukset?
Koska sammuu syvyyden huuto
ihmisen pohjassa,
kaikkien koskien pauhuissa?
Sammuuko ajassa vai
sen lopussa?
Kantaako tieto?
Loppuun asti?
Riitääkö Armo?
Kestääkö Golgatan Voitto?
Kun helvetti soi?
Ja Juhlii?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_7102252 kirjoitti:

Vapaaehtoisesti luopuu jostakin.
Tahtoisi merkitä jotakin,
ei kaikkiea, kenties?
Niin paljon on tallella varastoissa
jaettavaksi, kivulla syntynyttä
pääomaa, surun villoja,
vilun viljaa ja lannistumisen
leipiä!

Puuttuvien käsien kivut
käsistä; jalkojen jäähyväiset
vierellä, näillä teillä ja
poluilla, näillä nääntymyksen
niityillä, kaukana kodista
kaukana olemisen onnesta.

Autuas eksymisen mahdollisuus?
Löytämättä koskaan takaisin
elämän hiekkarannoilta?
Sen suolainen aalto,¨
jota tuuli kantaa sylissään
tälle hiekalle, näitten
pienten kivensirujen ylle?
Näihin elämän ja kuoleman
ristiriitoihin?

Sanana ajatuksena,
ohikiitäviin päiviin,
hukkaan meneisiin hetkiin?
Omien haikeuksien haihtuviin
hyräilyihin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu