"Vuonna 2017 pelkästään toimeentulotuen ja asumistuen varassa eläviä oli eniten kesäkuussa, jolloin saajakotitalouksia oli koko maassa 64487 ja pääkaupungissa 12542.
Näille kotitalouksille Kela maksaa kokonaan asumisen ja muut välttämättömät elinkustannukset, kuten ruoan, vaatteet ja lääkkeet.
Viime vuoden korkeimmat luvut tulivat niin ikään kesäkuussa, jolloin Kelan tukien varassa eli valtakunnallisesti 58 120 kotitaloutta ja Helsingissä 10 446."
Näille kotitalouksille Kela maksaa kokonaan asumisen ja muut välttämättömät elinkustannukset, kuten ruoan, vaatteet ja lääkkeet.
Viime vuoden korkeimmat luvut tulivat niin ikään kesäkuussa, jolloin Kelan tukien varassa eli valtakunnallisesti 58 120 kotitaloutta ja Helsingissä 10 446."
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ketkähän niitä tappouhkauksia lähettelee tukia saaneille yrittäjille.
Vihervasurit enimmäkseen.
Persuja ne on.
Toisille yritykset jotka katoavat kartalta vuoden tai kahden sisään sai tukia tai ei , ihan riippuen kriisin kestosta ovat tärkeämpiä kuin ihmiset . kaikella on hintalappunsa , ihmisiä kait sitä pitäisi hengissä pitää ensisijaiesti.
Koronan jälkeen tuen saajat lisääntyvät taas kymmenillä tuhansilla, kuka maksaa ne vuodesta toiseen lisääntyvät kulut. Jokin muutos täytyy tapahtua.
Aloittajan mielestä kaikki ihmset voidaan tappaa, jotta viimeinenkin yritys säilyisi hengissä
Ei niinkään mutta saako ihminen loputtomasti lypsää yhteiskunnan tukia eikä välitä mistään paskaakaan
Loppupeleissä yritysomistajien miljarditkin on muilta lypsettyä rahaa, käyttävoimana ahneus ja kierous. Jokin roti pitäisi olla siinäkin, paljonko kaikkein rikkaimmat saavat lain porsaanreikien avulla kiertää veroja muulta kansalta kuseteuilla rahoilla.
Yritystukien perusongelmana pidetään kilpailutilanteen vääristymistä[23].
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtio menettää paljon energiaa käyttäville suuryrityksille suunnatuissa yritystuissa vuosittain 200 miljoonaa euroa saamatta rahoilleen vastinetta. Kyseisen tuen maksamiselle ei ole VATT:in mukaan perusteita, koska kyseiset yritykset pystyvät ostamaan energiansa ulkomaisia kilpailijoitaan halvemmilla hinnoilla. Paljon energiaa käyttävien yritysten saamat tuet ovat lisäksi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä tuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuutta.[24]
Nokian entisen pääjohtajan Jorma Ollilan mielestä pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen.[25] Yritysvalmentaja Jari Sarasvuo ei ymmärrä miksi voittoa tavoittelevaa toimintaa pönkitetään valtion varoilla.[26] Peter Vesterbacka poistaisi yritystuet, koska hänen mukaansa niillä ei ole työllistäviä vaikutuksia ja ne "ylläpitävät tehottomuutta"[27].
Luonnonsuojeluliiton arvion mukaan vuosittaisista tuista noin 3,5 miljardia euroa tuottaa ympäristölle haittoja[28].
wiki
Nokia oli suurimpia tukien saajia kunnes Ollila sen tuhosi
Sosialistin mielestä muiden rahat on omia, kuten tuossakin yritetään jotenkin asia taas kääntää.
Niille yrityksille annetaan verohelpotuksia siksi, etteivät ne siirtäisi tuotantoa pois Suomesta. tai siksi, kun niiden toiminta on huoltovarmuuden kannalta olennaista.
Ympäristösyistäkään ei olisi järkevää, että terästeollisuus loppuisi Suomesta, koska Suomen suurin terästehdas taitaa olla maailman energiatehokkain isoista terästehtaista.
Teoreettisissa malleissa yritystuet aiheuttavat varmasti tappioita sitä kautta, että uusia yrityksiä ei pääse syntymään niin paljoa. On kuitenkin epävarmaa, olisiko tukien poistamisesta ajan myötä positiivisia talousvaikutuksia näin pienessä maassa kuin Suomi.
Raskas teollisuus on pääomaa vaativaa toimintaa. Ei niitä uusia teollisuusyrityksiä tuosta noin vain käynnistetä. Suomi on lisäksi pääomaköyhä maa, mikä näkyy mm. siinä, että eipä täällä paljoa kotimaiset yritykset kaivoksia ole perustaneet ja siinä, että paljon pörssiyrityksiä ja muitakin isoja yrityksiä on myyty ulkomaille viime vuosina.
Lyhyellä aikavälillä yritystukien lopettaminen olisi riski, koska moni muu maa voisi alkaa houkutella siirtämään tuotantoa sinne. Globalisaatio toimii niin, että eri maat kilpailee mm. työpaikoista keskenään.
"UPM saa suoria tukia noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi useita kymmeniä miljoonia euroja energiaverotukina ja veronpalautuksina – mutta tämä on vain osa UPM:n saamista tuista, joiden kokonaismäärää ei kerrota[13]. Vuonna 2018 suomalaiset metsäyhtiöt ovat taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin ne ovat koskaan olleet ja esimerkiksi UPM on velaton yhtiö ja aikoo laajentaa toimintojaan Uruguayhin[14]."
" Listaamattomien yritysten vauraat omistajat saavat suuren verohyödyn verrattuna muiden yritysten omistajiin. Harvassa maassa on käytössä Suomen kaltainen järjestelmä, ja niissä joissa on, se ei ole yhtä edullinen rikkaille. Asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen esittäneet listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennuksen poistamista: vuonna 2010 Hetemäen työryhmä esitti sen poistamista; vuonna 2017 valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esitti sen pienentämistä; 2017 myös Vattin ja Etlan yhteisraportti suositteli samaa; 2019 Partasen työryhmä ei kyennyt löytämään sille mitään kestäviä perusteita. Hetemäen työryhmä arvioi, että listaamattomien yritysten osinkoverojen huojennuksen poistaminen tarkoittaisi valtiolle yli 400 miljoonan euron lisätuloja."
"Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen[7]. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus tarkoittaa, että suuret teollisuusyritykset saavat maksamistaan hiiliveroista keskimäärin 70 prosenttia takaisin[16]. Tämä heikentää olennaisesti hiiliveron ohjausvaikutusta[16]."
Suorien yritystukien suurimmat saajat 2016 (lähde MOT):
25 ST1Deep Heat Oy 2016 4800000
24 Myllykankaan Tuulipuisto Ky 2016 4956055
23 ESL Shipping Oy 2016 4976068
22 Liikennevirasto 2016 5019478
21 Puhuri Oy 2016 5051559
20 Vaskiluodon Voima Oy 2016 5603184
19 Rajakiiri Oy 2016 5806371
18 Turun yliopisto 2016 6032798
17 Meyer Turku Oy 2016 6743797
16 Skangas Oy 2016 7032450
15 St1 Biofuels Oy 2016 7425398
14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2016 7697613
13 Helsingin Yliopisto 2016 10192791
12 Nokia Solutions and Networks Oy 2016 10986293
11 EPV Tuulivoima Oy 2016 11181723
10 Finnlines Oyj 2016 13416678
9 Oulun yliopisto 2016 13545845
8 TTY-säätiö sr 2016 14253404
7 Suomen Hyötytuuli Oy 2016 14395433
6 Tallink Silja Oy 2016 15973902
5 Manga LNG Oy 2016 16577700
4 Aalto-korkeakoulusäätiö sr 2016 17019473
3 Viking Line Ab 2016 26384620
2 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2016 36271081
1 Tuuliwatti Oy 2016 37705678
Ei näy UPM:ää...
Sinun listasi on vuodelta 2016 jolloin esim UPM suorat tuet on voitu hajauttaa. Nekin työllistää vajaa 20 000 ja tuokin lista sisältää valtavasti työpaikkoja. Pienemmätkin tuet kuten nyt heitellyt satatonniset kattaa yli 10 vuoden työttömän kulut.
Paljonkohan on suorien yritystukien määrä tämän vuoden tilipäätteessä.
Kela voittaa ne aina.
" Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset[5]. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon[5]."
Vuonna 2017
Yritystuilla on muutenkin enemmän työttömyyttä lisäävä efekti kuin työllistävä. Kalliimmaks tulee.
Suorien yritystukien saajat ovat
- tuulivoimayhtiöt
- yliopistot
- erilaiset julkiset/puolijulkiset tutkimusinstituutit
Verohelpotusten muodossa yritystukia saa varmaankin raskas teollisuus. On kuitenkin hyvä muistaa, että elämme globaalissa maailmassa, jossa valtiot kilpailevat myös keskenään työpaikoista. Jos raskaan teollisuuden tuotantokustannukset nousee kovin paljon, voi olla vaarana tuotannon alasajo hiljalleen Suomessa. (Vrt. metsäteollisuus)
Mitkä yritystuet lisäävät työttömyyttä?
- tuulivoiman tuotantotuki?
- yliopistoille maksettavat yritystuet?
- raskaan teollisuuden verohuojennukset?
- varustamotuki?
- työttömien palkkatuki? (tuo on siis myös yritystuen muoto)
- tutkimuslaitoksille maksettavat tuet?
- ...
Suorat yritystuet vuonna 2016 tukimuodoittain (lähde: MOT):
2016 tutkimus- ja kehitystuki 194133805
2016 energiatuki/tuotantotuki 164579164
2016 tutkimus- ja kehitystuki/tutkimusorganisaatio 137663459
2016 kauppa-alustuki 89237470
2016 yrityksen kehittämisavustus/kehittämisavustus (laki 1336/2006) 67063983
2016 palkkatuki 61085545
2016 energiatuki/investoinnit 52094802
2016 LNG tuki 23610150
2016 MMM mikroyritystuki 23580599
2016 kansainvälistymisavustus 12722535
2016 Energiakärkihanke 8372257
2016 yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (2012-) 7395544
2016 laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki 6776108
2016 tutkimus- ja kehitystuki/muu organisaatio 6245286
2016 kuljetustuki 5722166
2016 työllisyysperusteiset investoinnit (laki 916/2012) 5638731
2016 varustamoiden ympäristöinvestointituki 3282000
2016 yrityksen kehittämisavustus/valmistelurahoitus (laki 1336/2006) 17615
2016 yrityksen kehittämisavustus/yksinyrittäjän avustus (laki 1336/2006) 3787
pilvin pimein tippuu pois ensi vaalikauden ehdokkaista.
ei kukaan äänestä enään näitä pöljiä uudelleen sössitty mitä sössitty NYT RIITTÄÄ KIITOS!
Järkevämpää olisi antaa rahaa tukien muodossa yrittäjille, ja yrittäjät sitten edelleen palkkaavat ihmisiä töihin. Ei sijoittajille, kuten nyt, koska sijoittaja kerää rahaa itselleen, yrittäjä kerää rahaa tuleville sukupolville.
onko samanlainen anetiaisuus maahaan tulijjoiden rahahan jaossa
Mitä vielä, niiden ei edes tarvitse tehdä kirjallista anomusta.