Automaattikello vai aurinkoenergiakello?

Anonyymi

Ajatuksena olisi siis hankkia kello joka ei kaipaa paristoja ja toimisi mieluusti koko eliniän. Olen täysin aloittelija mutta valmis sitoutumaan kellon vuosihuoltoihin ym. Kertokaapa kokemuksia puolesta tai vastaan.

14

609

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tämä on tunnekysymys.

      Järki sanoo: osta tarkka kvartsi, jolle ei tarvitse tehdä mitään 15-20 vuoteen (sisäinen paristo vanhenee sekin aikanaan). Eikä maksa (välttämättä*) paljon. Ihan nättejäkin malleja olemassa.

      Tunne sanoo: hienomekaaninen ihme tikittää ranteessa (jota pitää huoltaa noin 50-10€ kustannuksella per vuosi, laittaa oikeaan aikaan kerran viikossa, jne). Ei maksa hirveitä tämäkään, mutta harrastus voi livetä lapasesta.

      *) Citizen Chronomaster uusin malli on maailman tarkin itsenäinen rannekello, -1 sek/vuosi. Maksaa noin 7000€. Kvartsi, valokenno.

      • Anonyymi

        Tunteellahan tässä mennään. Olen kiinnostunut mekaanisista, ei sähköisistä laitteista, joten kädessä tikittävä mekaniikan ihme on tosiaan kutkuttava ajatus. Kellokaupassa kun näin automaattikelloja, niin eihän sitä koneistoa voi olla kuin ihailematta.

        Valokenno taitaa olla uusin keksintö kellomaailmassa? Siinä houkuttelee patterittomuus, mutta toisaalta sekin vaatii vaihto-osan eli akun joidenkin vuosien kuluttua.

        Romantisoin ajatusta että kello toimisi periaatteessa ikuisesti pienellä säännöllisellä virityksellä.


    • Anonyymi

      Auriol Lidlistä uusi kello vaikka kolmen vuoden välein. Vuonna 2050 olet köyhtynyt noin satasen verran ja nauttinut huolettomasta, tyylikkäästä ja tarkasta ajannäyttäjästä ranteessa 🙂

      • Anonyymi

        Ei vaan yhtään kiinnosta ostaa uutta elektroniikkaromua jatkuvasti. Mieluummin ostan kunnon pelin joka on rakennettu kestäväksi. Jota arvostaa sen verran että ei jo ostaessa suunnittele pois heittoa.

        Itseäkin huoletti automaattikellojen epätarkkuus. Mutta jos muutos on tosiaan joitain sekunteja viikossa, niin mun elämä ei ole siitä kiinni :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan yhtään kiinnosta ostaa uutta elektroniikkaromua jatkuvasti. Mieluummin ostan kunnon pelin joka on rakennettu kestäväksi. Jota arvostaa sen verran että ei jo ostaessa suunnittele pois heittoa.

        Itseäkin huoletti automaattikellojen epätarkkuus. Mutta jos muutos on tosiaan joitain sekunteja viikossa, niin mun elämä ei ole siitä kiinni :D

        Halpa automaatti heittää helposti parikymmentä sekuntia päivässä, ja käyntitarkkuus heittelee sinne tänne, eli rukkaamalla ei saa kovin tarkaksi.

        Keskihintaisen ( 500-1000€) automaatin saa käymään noin 6 sekunnin tarkkuutta suhteellisen helposti. Itse ole rukannut tavallisia ETA 2824-2 ja 2893-2 (GMT) koneistoja käymään parin sekunnin tarkkuudella.

        Jos haluaa pysyvää parin sekunnin tarkkuutta pitää mennä kronometripuolelle, halvimmat sertifioidut taitavat maksaa jotain 600 pintaan (Tissot?). Itselläni on yksi Tudor kronometri (Black Bay Chrono), noin 4500€, joka käy 1 viiva 2 sek/vrk tarkkuutta, kun COSC vaatimus on -4 viivä 6 sek/vrk. Rolex esimerkiksi takaa -2 sekunnin tarkkuuden omille kelloilleen ei sen enempää.

        Tarkin automaattikelloni on Grand Seikon Spring Drive GMT (6400€), joka on käynyt jo yli kolme vuotta just tarkalleen 0,2 sek/vrk. Sen koneisto poikkeaakin sitten kaikista muista automaateista, kun regulointi tapahtuu kvartsikiteen ohjaamana magneettijarrulla, ei liipottimella. Tuo 0,2 sek/vrk näyttää olevan lähes kaikissa spring driveissa sama tehdassäätö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halpa automaatti heittää helposti parikymmentä sekuntia päivässä, ja käyntitarkkuus heittelee sinne tänne, eli rukkaamalla ei saa kovin tarkaksi.

        Keskihintaisen ( 500-1000€) automaatin saa käymään noin 6 sekunnin tarkkuutta suhteellisen helposti. Itse ole rukannut tavallisia ETA 2824-2 ja 2893-2 (GMT) koneistoja käymään parin sekunnin tarkkuudella.

        Jos haluaa pysyvää parin sekunnin tarkkuutta pitää mennä kronometripuolelle, halvimmat sertifioidut taitavat maksaa jotain 600 pintaan (Tissot?). Itselläni on yksi Tudor kronometri (Black Bay Chrono), noin 4500€, joka käy 1 viiva 2 sek/vrk tarkkuutta, kun COSC vaatimus on -4 viivä 6 sek/vrk. Rolex esimerkiksi takaa -2 sekunnin tarkkuuden omille kelloilleen ei sen enempää.

        Tarkin automaattikelloni on Grand Seikon Spring Drive GMT (6400€), joka on käynyt jo yli kolme vuotta just tarkalleen 0,2 sek/vrk. Sen koneisto poikkeaakin sitten kaikista muista automaateista, kun regulointi tapahtuu kvartsikiteen ohjaamana magneettijarrulla, ei liipottimella. Tuo 0,2 sek/vrk näyttää olevan lähes kaikissa spring driveissa sama tehdassäätö.

        Kiitos tiedoista. 20sek x 7 = pahimmillaan siis 140sek heitto viikossa? Reilu minuutinkaan heitto ei minun maailmassani vielä kaada. Osaavatko perus-kellokauppiaat tehdä näitä rukkauksia tarkkuuden parantamiseksi? Omalla taitopohjalla en kyllä kelloon menisi heti koskemaan. Entä mikä on liipotin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedoista. 20sek x 7 = pahimmillaan siis 140sek heitto viikossa? Reilu minuutinkaan heitto ei minun maailmassani vielä kaada. Osaavatko perus-kellokauppiaat tehdä näitä rukkauksia tarkkuuden parantamiseksi? Omalla taitopohjalla en kyllä kelloon menisi heti koskemaan. Entä mikä on liipotin?

        Näköjään kun viitsii googlata niin heti löytyi jotain liipottimesta :D
        https://tekniikanmaailma.fi/suurin-keksinto-mekaanisissa-kelloissa-342-vuoteen-zenith-kehuu-uutuuttaan-kaikkien-aikojen-tarkimmaksi/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedoista. 20sek x 7 = pahimmillaan siis 140sek heitto viikossa? Reilu minuutinkaan heitto ei minun maailmassani vielä kaada. Osaavatko perus-kellokauppiaat tehdä näitä rukkauksia tarkkuuden parantamiseksi? Omalla taitopohjalla en kyllä kelloon menisi heti koskemaan. Entä mikä on liipotin?

        Googlaa kuva ETA 2824-2 koneistosta, siinä on ihan selvä ruuvi ja jopa ja - merkinnät. Yksi pykälä on osapuilleen 6 sek/vrk. Ruuvia kääntämällä (epämagneettinen pieni ruuvari) käynti nopeutta voi säätää. Homma ei ole ihan eksaktia, mutta ihmisten tekemä se kellokin vain on.

        Uudenaikaisemmissa koneistoissa rukkaaminen on huomattavasti vaikeampaa, tapahtuu pikkuruisia painoja siirtämällä. Ei onnistu amatööriltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Googlaa kuva ETA 2824-2 koneistosta, siinä on ihan selvä ruuvi ja jopa ja - merkinnät. Yksi pykälä on osapuilleen 6 sek/vrk. Ruuvia kääntämällä (epämagneettinen pieni ruuvari) käynti nopeutta voi säätää. Homma ei ole ihan eksaktia, mutta ihmisten tekemä se kellokin vain on.

        Uudenaikaisemmissa koneistoissa rukkaaminen on huomattavasti vaikeampaa, tapahtuu pikkuruisia painoja siirtämällä. Ei onnistu amatööriltä.

        Ahaa kiitos!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Googlaa kuva ETA 2824-2 koneistosta, siinä on ihan selvä ruuvi ja jopa ja - merkinnät. Yksi pykälä on osapuilleen 6 sek/vrk. Ruuvia kääntämällä (epämagneettinen pieni ruuvari) käynti nopeutta voi säätää. Homma ei ole ihan eksaktia, mutta ihmisten tekemä se kellokin vain on.

        Uudenaikaisemmissa koneistoissa rukkaaminen on huomattavasti vaikeampaa, tapahtuu pikkuruisia painoja siirtämällä. Ei onnistu amatööriltä.

        Kyllä niissä paremmissa käynti säädetään sitä samanlaista yhtä ruuvia kääntämällä. Ne pienen pienet on liipotinkehän ruuveja ja on tasapainotettu valmiiksi. Yksi pykälä säätää paljon enemmän kuin 6sek/vrk. Säädössä tarvitaan mittari ja kelloseppällä teetettynä ei maksa paljon, eli ei kannata itse alkaa tekemään ja aukoa kantta jos ei ole työkaluja ja tietoa miten kaikki tehdään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Googlaa kuva ETA 2824-2 koneistosta, siinä on ihan selvä ruuvi ja jopa ja - merkinnät. Yksi pykälä on osapuilleen 6 sek/vrk. Ruuvia kääntämällä (epämagneettinen pieni ruuvari) käynti nopeutta voi säätää. Homma ei ole ihan eksaktia, mutta ihmisten tekemä se kellokin vain on.

        Uudenaikaisemmissa koneistoissa rukkaaminen on huomattavasti vaikeampaa, tapahtuu pikkuruisia painoja siirtämällä. Ei onnistu amatööriltä.

        Kerro missä uudenaikaisissa koneistoissa käynti säädetään pikkuruisia painoja siirtämällä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niissä paremmissa käynti säädetään sitä samanlaista yhtä ruuvia kääntämällä. Ne pienen pienet on liipotinkehän ruuveja ja on tasapainotettu valmiiksi. Yksi pykälä säätää paljon enemmän kuin 6sek/vrk. Säädössä tarvitaan mittari ja kelloseppällä teetettynä ei maksa paljon, eli ei kannata itse alkaa tekemään ja aukoa kantta jos ei ole työkaluja ja tietoa miten kaikki tehdään.

        Arvelen sinun olevan väärässä. Normaalilla rukkausruuvilla säädetään liipotinjousen pituutta (sen kiinteän pään lähtöpisteen paikkaa = jousen kireys = voima). Uudemmissa koneistoissa tätä säätöä ei enää ole (free sprung balance wheel ulkomaaksi, en löydä suomenkielistä termiä), vaan käynti pitää säätää liipottimessa olevia pikkuruisia painoja siirtämällä, ulospäin = hitaampi, sisään = nopeampi käynti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro missä uudenaikaisissa koneistoissa käynti säädetään pikkuruisia painoja siirtämällä?

        Kaikki Rolexin uusimmat koneistot, Breitling B01 ja siitä modattu Tudor MT5813, ETAn uusin versio 2824-2 peruskoneistosta Powermatic 80 kelloissa (Tissot & Certina) eli kaliperi C07.111.

        Tuossa vain muutama heti mieleen tuleva, niitä on kymmeniä muitakin in-house koneistoja paremmilta valmistajilta. Käytännössä kaikki uudet laatukoneistot ovat sellaisia.

        Netistä löytyy näistä kaikista kuvia, ja rukkausruuvia ei niistä löydä luupillakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä niissä paremmissa käynti säädetään sitä samanlaista yhtä ruuvia kääntämällä. Ne pienen pienet on liipotinkehän ruuveja ja on tasapainotettu valmiiksi. Yksi pykälä säätää paljon enemmän kuin 6sek/vrk. Säädössä tarvitaan mittari ja kelloseppällä teetettynä ei maksa paljon, eli ei kannata itse alkaa tekemään ja aukoa kantta jos ei ole työkaluja ja tietoa miten kaikki tehdään.

        Jos omistaa tietokoneen ja mikrofonin sekä on kärsivällinen, voi säätää itse. Audacity ohjelma on ilmainen.
        https://www.instructables.com/id/Calibrate-a-Mechanical-Watch-Using-Sound-Waves/


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP on vastuunkantaja, ja siksi suosituin kansan keskuudessa

      Kiusaamiseenkin SDP puuttuu heti sellaisen tultua ilmi. Esimerkiksi persut lakaisevat nämä maton alle ja pahentavat site
      Maailman menoa
      125
      6227
    2. Punavihreät puolueet haluavat Suomeen satoja tuhansia kehitysmaalaisia

      SDP, vihreät ja vassarit haluavat nostaa esim. pakolaiskiintiötä todella paljon. Orpon hallituksen aikana maahanmuutto
      Maailman menoa
      63
      5161
    3. SDP:n johto pesi kätensä häirintäkohusta

      "Suurimman oppositiopuolue SDP:n johto olisi todennäköisimmin halunnut vaieta puolueen ympärillä velloneen häirintäkohun
      Maailman menoa
      72
      4290
    4. SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa

      Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt
      Maailman menoa
      102
      3864
    5. Miksei Korhonen (pers) vastaa Kokon (sd) esittämiin kysymyksiin?

      Hyviin käytöstapoihin kuuluu kysymyksiin vastaaminen, eikä alkaa syyttelemään kysymyksen esittäjää. Mikä vaivaa Korhost
      Maailman menoa
      13
      3642
    6. Häirintäkohun keskellä olevalta kansanedustajalta Jani Kokolta (sd) rajua tekstiä somessa.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011772322.html Ajaakohan tämä SDP:n kansanedustaja Jani Kokko oikein täysillä valoi
      Maailman menoa
      121
      3210
    7. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      52
      2556
    8. Oletko nainen turhautunut, kun en tule juttelemaan siellä?

      Haluaisin tottakai tulla. Älä käsitä väärin. Ehkä ensi kerralla?
      Ikävä
      35
      2519
    9. Nyt tuli Suomen somaleista todella ikävää faktaa

      sillä osa somalivanhemmista lähettää lapsiaan kotimaahansa kurinpitolaitoksiin, joissa heitä pahoinpidellään. Illan MOT
      Maailman menoa
      90
      2258
    10. Kähmijä puolueen kannatus romahtamassa

      Erityisesti naiset ovat suuttuneet SDP:lle kertoo asiantuntijat
      Maailman menoa
      67
      2252
    Aihe