Ajatuksena olisi siis hankkia kello joka ei kaipaa paristoja ja toimisi mieluusti koko eliniän. Olen täysin aloittelija mutta valmis sitoutumaan kellon vuosihuoltoihin ym. Kertokaapa kokemuksia puolesta tai vastaan.
Automaattikello vai aurinkoenergiakello?
Anonyymi
14667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tämä on tunnekysymys.
Järki sanoo: osta tarkka kvartsi, jolle ei tarvitse tehdä mitään 15-20 vuoteen (sisäinen paristo vanhenee sekin aikanaan). Eikä maksa (välttämättä*) paljon. Ihan nättejäkin malleja olemassa.
Tunne sanoo: hienomekaaninen ihme tikittää ranteessa (jota pitää huoltaa noin 50-10€ kustannuksella per vuosi, laittaa oikeaan aikaan kerran viikossa, jne). Ei maksa hirveitä tämäkään, mutta harrastus voi livetä lapasesta.
*) Citizen Chronomaster uusin malli on maailman tarkin itsenäinen rannekello, -1 sek/vuosi. Maksaa noin 7000€. Kvartsi, valokenno.
Tunteellahan tässä mennään. Olen kiinnostunut mekaanisista, ei sähköisistä laitteista, joten kädessä tikittävä mekaniikan ihme on tosiaan kutkuttava ajatus. Kellokaupassa kun näin automaattikelloja, niin eihän sitä koneistoa voi olla kuin ihailematta.
Valokenno taitaa olla uusin keksintö kellomaailmassa? Siinä houkuttelee patterittomuus, mutta toisaalta sekin vaatii vaihto-osan eli akun joidenkin vuosien kuluttua.
Romantisoin ajatusta että kello toimisi periaatteessa ikuisesti pienellä säännöllisellä virityksellä.
Auriol Lidlistä uusi kello vaikka kolmen vuoden välein. Vuonna 2050 olet köyhtynyt noin satasen verran ja nauttinut huolettomasta, tyylikkäästä ja tarkasta ajannäyttäjästä ranteessa 🙂
Ei vaan yhtään kiinnosta ostaa uutta elektroniikkaromua jatkuvasti. Mieluummin ostan kunnon pelin joka on rakennettu kestäväksi. Jota arvostaa sen verran että ei jo ostaessa suunnittele pois heittoa.
Itseäkin huoletti automaattikellojen epätarkkuus. Mutta jos muutos on tosiaan joitain sekunteja viikossa, niin mun elämä ei ole siitä kiinni :D
Halpa automaatti heittää helposti parikymmentä sekuntia päivässä, ja käyntitarkkuus heittelee sinne tänne, eli rukkaamalla ei saa kovin tarkaksi.
Keskihintaisen ( 500-1000€) automaatin saa käymään noin 6 sekunnin tarkkuutta suhteellisen helposti. Itse ole rukannut tavallisia ETA 2824-2 ja 2893-2 (GMT) koneistoja käymään parin sekunnin tarkkuudella.
Jos haluaa pysyvää parin sekunnin tarkkuutta pitää mennä kronometripuolelle, halvimmat sertifioidut taitavat maksaa jotain 600 pintaan (Tissot?). Itselläni on yksi Tudor kronometri (Black Bay Chrono), noin 4500€, joka käy 1 viiva 2 sek/vrk tarkkuutta, kun COSC vaatimus on -4 viivä 6 sek/vrk. Rolex esimerkiksi takaa -2 sekunnin tarkkuuden omille kelloilleen ei sen enempää.
Tarkin automaattikelloni on Grand Seikon Spring Drive GMT (6400€), joka on käynyt jo yli kolme vuotta just tarkalleen 0,2 sek/vrk. Sen koneisto poikkeaakin sitten kaikista muista automaateista, kun regulointi tapahtuu kvartsikiteen ohjaamana magneettijarrulla, ei liipottimella. Tuo 0,2 sek/vrk näyttää olevan lähes kaikissa spring driveissa sama tehdassäätö.
Kiitos tiedoista. 20sek x 7 = pahimmillaan siis 140sek heitto viikossa? Reilu minuutinkaan heitto ei minun maailmassani vielä kaada. Osaavatko perus-kellokauppiaat tehdä näitä rukkauksia tarkkuuden parantamiseksi? Omalla taitopohjalla en kyllä kelloon menisi heti koskemaan. Entä mikä on liipotin?
Näköjään kun viitsii googlata niin heti löytyi jotain liipottimesta :D
https://tekniikanmaailma.fi/suurin-keksinto-mekaanisissa-kelloissa-342-vuoteen-zenith-kehuu-uutuuttaan-kaikkien-aikojen-tarkimmaksi/
Googlaa kuva ETA 2824-2 koneistosta, siinä on ihan selvä ruuvi ja jopa ja - merkinnät. Yksi pykälä on osapuilleen 6 sek/vrk. Ruuvia kääntämällä (epämagneettinen pieni ruuvari) käynti nopeutta voi säätää. Homma ei ole ihan eksaktia, mutta ihmisten tekemä se kellokin vain on.
Uudenaikaisemmissa koneistoissa rukkaaminen on huomattavasti vaikeampaa, tapahtuu pikkuruisia painoja siirtämällä. Ei onnistu amatööriltä.
Ahaa kiitos!
Kyllä niissä paremmissa käynti säädetään sitä samanlaista yhtä ruuvia kääntämällä. Ne pienen pienet on liipotinkehän ruuveja ja on tasapainotettu valmiiksi. Yksi pykälä säätää paljon enemmän kuin 6sek/vrk. Säädössä tarvitaan mittari ja kelloseppällä teetettynä ei maksa paljon, eli ei kannata itse alkaa tekemään ja aukoa kantta jos ei ole työkaluja ja tietoa miten kaikki tehdään.
Kerro missä uudenaikaisissa koneistoissa käynti säädetään pikkuruisia painoja siirtämällä?
Arvelen sinun olevan väärässä. Normaalilla rukkausruuvilla säädetään liipotinjousen pituutta (sen kiinteän pään lähtöpisteen paikkaa = jousen kireys = voima). Uudemmissa koneistoissa tätä säätöä ei enää ole (free sprung balance wheel ulkomaaksi, en löydä suomenkielistä termiä), vaan käynti pitää säätää liipottimessa olevia pikkuruisia painoja siirtämällä, ulospäin = hitaampi, sisään = nopeampi käynti.
Kaikki Rolexin uusimmat koneistot, Breitling B01 ja siitä modattu Tudor MT5813, ETAn uusin versio 2824-2 peruskoneistosta Powermatic 80 kelloissa (Tissot & Certina) eli kaliperi C07.111.
Tuossa vain muutama heti mieleen tuleva, niitä on kymmeniä muitakin in-house koneistoja paremmilta valmistajilta. Käytännössä kaikki uudet laatukoneistot ovat sellaisia.
Netistä löytyy näistä kaikista kuvia, ja rukkausruuvia ei niistä löydä luupillakaan.
Jos omistaa tietokoneen ja mikrofonin sekä on kärsivällinen, voi säätää itse. Audacity ohjelma on ilmainen.
https://www.instructables.com/id/Calibrate-a-Mechanical-Watch-Using-Sound-Waves/