Espanjantauti yllätti kevällä1919 niin Helsingin kuin koko Suomenkin terveydenhuollon. Helsingissä sentään oli sairaaloita, mutta sairaspaikkoja oli aivan liian vähän.
”Kaupunkiin perustettiin tilapäisiä sairaaloita ja sairasosastoja. Varautuminen tuli kuitenkin liian myöhään, sillä sairaus oli jo alkanut levitä pääkaupungissa”, Linnanmäki sanoo.
”Lehdissä julkaistiin ilmoituksia, joissa kehotettiin välttämään kokoontumisia. Huvi- ja tanssitilaisuuksia kiellettiin ja joitakin kouluja suljettiin. Kuulostaa aika tutulta verrattuna tähän hetkeen.”
Yksi yrityksistä auttaa sairaita Helsingissä oli influenssatoimiston perustaminen. Se värväsi sairaanhoitajia kotikäyntejä varten, koska kaikkia sairastuneita ei voitu ottaa osastoille.
”Lääkettä tautiin ei ollut, mutta perushoito, lepo ja lämpö auttoivat usein.”
Toimiston alkupääoman lahjoitti itse valtionhoitaja Mannerheim. Kenraali antoi köyhien ja sairaiden auttamiseen omista varoistaan 15 000 markkaa (nykyään 6 188 euroa).
”On arveltu, että syynä lahjoitukselle oli Mannerheimin pyrkimys säilyttää yhteiskuntarauhaa sosiaalisin parannuksin.”
”Kaupunkiin perustettiin tilapäisiä sairaaloita ja sairasosastoja. Varautuminen tuli kuitenkin liian myöhään, sillä sairaus oli jo alkanut levitä pääkaupungissa”, Linnanmäki sanoo.
”Lehdissä julkaistiin ilmoituksia, joissa kehotettiin välttämään kokoontumisia. Huvi- ja tanssitilaisuuksia kiellettiin ja joitakin kouluja suljettiin. Kuulostaa aika tutulta verrattuna tähän hetkeen.”
Yksi yrityksistä auttaa sairaita Helsingissä oli influenssatoimiston perustaminen. Se värväsi sairaanhoitajia kotikäyntejä varten, koska kaikkia sairastuneita ei voitu ottaa osastoille.
”Lääkettä tautiin ei ollut, mutta perushoito, lepo ja lämpö auttoivat usein.”
Toimiston alkupääoman lahjoitti itse valtionhoitaja Mannerheim. Kenraali antoi köyhien ja sairaiden auttamiseen omista varoistaan 15 000 markkaa (nykyään 6 188 euroa).
”On arveltu, että syynä lahjoitukselle oli Mannerheimin pyrkimys säilyttää yhteiskuntarauhaa sosiaalisin parannuksin.”
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mannerheim oli itse potenut espanjantaudin edellisen aallon Tukholmassa syksyllä 1918. Hän selvisi siitä melko helposti hyvän kuntonsa ja hoidon ansiosta.
Hän lähti pian metsästysretkelle Norjaan seurueessaan mm.Kitty Linder,jonka kanssa hän koki kiihkeän romanssin.
Mannerheim sai Japanin sodan aikana hoitoa Suomen Punaisen Ristin sairaalassa.
Hän pyysi 1918 sen ylilääkäriä Rikhard Faltinia Valkoisen Armeijan ylilääkäriksi,mutta tämä myöhästyi.
Sdoan aikana hän organisoi toiminnan Suomesa ja SPR hoiti pääosan myös punaisten haavottuneista,
1921 Mannerheim suostui Faltinin pyynnöstä SPR:n puheenjohtajaksi. Hän hoiti tehtävää 30 vuotta.
SPR:n pj:na Mannerheim pyysi keväällä -42 Kansainvälisen Punaisen Ristin apua Suomessa oleville venäläisille sotilas-ja siviilivangeille. Se paransi Karjalan siviilivankien asemaa huomattavasti. Sekä Karjalan vapaan väestön.Apua tuli myös omalle siviiliväestölle.
SPR:n pj:na Mannerheim oli organisoimassa ns.lääkintämajojen rakentamista pohjoisen rajaseuduille. Niitä oli lopulta 10 ja ne olivat ennen sotia laajoilla alueilla ainoita paikkoja,missä sai lääkinnällistä apua.
Mannerheim käytti asemaansa hyväkseen myös järjestäen SPR:n kustantamaan 10:n kenttäsairaalan kaluston armeijan käyttöön.Ne tulivat kipeään tarpeeseen pv:n hankkimien lisäksi.
Myös Lotta Svärd hankki armeijalle lääkintäkalustoa. Mannerheim yllytti kilpailuun SPR:n kanssa.Lotat voittivat.
Armeijan ylilääkäri lääkintäkenraalimajuri Väinö Linden johti ansiokkaasti lääkintäkaluston hankintaa.
Lotta Svärdin tehokkuuden takia Mannerheim esitti Lindenille heidän liittymistään SPR:ään.
Linden tyrmäsi ajatuksen mahdottomana,kuten se olikin.
Mannerheimin tultua ylipäälliköksi Linden erosi itse 22.12. 1939.
Mannerheim nimitti armeijan ylilääkäriksi SPR:n sisäpiiriin kuuluneen Eino Suolahden 23.12 1939 ylentäen tämän samalla lääkintäeverstiksi. Tämä oli pätevä lääkäri, mutta täysin vailla kokemusta armeijan lääkintätoimesta.
Totuuksia Marskista:
Homoseksuaalisuudesta ei ole ainoatakaan todistetta. Kymmenistä naissuhteista on.
Mannerheim oli Suomessa kolminkertainen ylipäällikkö ja armeijan upseeriluettelossa 1918-1946 eli 28 vuotta.
Vuonna 1918 Marski johti Suomen voittoon Leninin bolsevikkien tukemista kapinallisista ja uudisti maan 1919 länsimaiseksi demokratiaksi.
Jatkosota oli seurausta NL:n aloittamasta Talvisodasta ja sitä seuranneesta painostuksesta.
Saksalaisiin Marski suhtautui hyvin pidättyvästi,mutta kohteliaasti. Hitlerin hän luokitteli hulluksi.
Avioliitto epäonnistui,mutta Marski huolehti taloudellisesti puolisostaan ja tyttäristään näiden kuolemaan asti.
Mannerheim oli mukanan Lastensuojeluliiton perustamisesa mm. tri Arvo Ylpön kanssa. Hän antoi nimensä käyttöön ja toimi kunniapj:na kuolemaansa asti.
Hän oli myös SPR:n pj kuolemaansa asti.