Kuten jokainen on jo varmaan huomannut, taas saatiin kaakkois-Aasiasta eilen Suomen aikaan illalla huonoja uutisia.
Luojan kiitos, että viime Tapaninpäivän kaltaisilta tuhoilta vältyttiin tällä kertaa, vaikka hilkulla se taisi ollakin. Uhrien määrä on tosin laskettavissa jälleen tuhansissa. Ei sadoissa tuhansissa kuten viime kerralla.
Mielenkiintoisen tästä järistyksestä tekee se, että asiantuntijat olivat sitä mieltä, että uutta yli 8-Richterin järistystä ei kaakkoi-Aasian alueella tulla kokemaan useisiin vuosiin.
Kuitenkin eilinen järistys oli voimakkuudeltaan 8,7 mitattuna Richterin asteikolla. Edellisestä 9,0 Richterin järistyksestä on kulunut aikaa vain kolmisen kuukautta ja taas mentiin.
Nyt asiantuntijat puhuvat Tapaninpäivän järistyksen jälkijäristyksestä, vaikka mittakaavassaan tuo eilinen järistys oli erittäin voimakas ja todennäköisesti täysin verrainnollinen 26.12 2004 sattuneeseen järistykseen.
Yli 8 Richterin järistyksiä pidetään suht. harvinaisina, eikä niitä ole havaittukaan kuin noin kerran vuodessa eri maailman kolkissa.
Richterin asteikolla lasketut yli 8:n menevät järistysmittaustulokset eivät ole luotettavia. Sen takia järistysvoimakkuudet lasketaan nykyään momenttimagnitudina, joten laskentatavan mukaan eilinen järistys oli n. 10-kertaa pienempi kuin Tapaninpäivän järistys.
Kuulostaa melko vaikeaselkoiselta, mutta se kertoo jo paljon, että järistyksen aiheuttama mannerlaatan repeämän arvioidaan olevan 100 - 120 kilometrin alueelta, kun Tapaninpäivän maanjäristyksessä repeämä oli noin 1 500 kilometrin mittainen.
Uskon vahvasti, että nämä "suuret" järistykset ovat vain pieniä alkuja tuleville vielä suuremmille järistys-katastrofeille kaakkois-Aasian alueella ja koko maailmassa.
Lähiaikana saamme varmasti kokea yli 10:n magnitudin järistyksiä ja sitä seuraavat tuhot ovat jo käsittämättömän mittavia.
Mistä nämä tulevat mittavat järistykset sitten johtuvat?
Ihmettelen suuresti miksi kukaan ei ole vielä tuonut tätä asiaa esille missään tiedotusvälineissä?
Kaikelle tälle löytyy melko järjellinen selitys mielestäni.
Paljon on ollut puhetta ilmaston lämpenemisestä ja sen aiheuttamista seurauksista. Lisääntyneet hirmumyrskyt, sateet, tulvat, sekä valtamerien lämpeneminen useilla lämpöasteilla. Lisäksi Etelänapamantereen jäätiköt, sekä useat vuoristojen jäätiköt Himalaja mukaanlukien, ovat antaneet merkkejä jo alkaneesta sulamisestaan.
Nyt voidaan vain miettiä mihin nämä käsittämättömän suuret vesimassat menevät?
Ne päätyvät tietysti valtameriin aiheuttaen monta mielenkiintoista tapahtumaa, joista yksi on juuri nämä maanjäristykset kaakkois-Aasiassa.
Euraasian-mannerlaatan liittymäkohta Indonesian länsipuolella on yksi eniten tästä "vedenpaineongelmasta" kärsivä alue.
Kutsunkin tätä juuri tuolla nimellä, koska mielestäni se on aika osuva juuri kyseiseen ongelmaan.
Jokainenhan meistä (uimataitoisista) on joskus sukellellut uima-altaassa yms. ja todennut, että mitä syvemmämmälle sukeltaa sitä suuremmaksi käy vedenpaine korvissa. Ja jos sukeltaa yhä syvemmälle niin korvan tärykalvo saattaa jopa puhjeta ilman tarvittavia toimenpiteitä vedenpaineen seurauksena.
Tästä voimme myös todeta, että mitä enemmän on vettä (massaa), sitä enemmän myös paine kasvaa suhteessa muuhun ympärillä olevaan. Tässä tapauksessa mannerlaattojen liittymäkohdat useiden kilometrien syvyydessä, jotka antavat helposti periksi suhteessa muihin kohtiin mannerlaatassa.
Valtamerien pinnat ovat kohonneet vain "muutamilla" senttimetreillä kahdessakymmenessä vuodessa, mutta määränä se on jo useita satojamiljardeja litroja vettä ja jos ajattelee paljonko se tekee kohdistettuna paineena (bareina) juuri tuolle Euraasian liittymäkohtaan, niin määrä on varmasti megalomaaninen, vaikkei kaikki tämä paine edes kohdistukkaan juuri tälle kyseiselle alueelle, vaan jakautuu tasaisesti kaikkialle valtameriin. Tässä suhteessa Euraasian laatta on juuri maapallon heikoin lenkki sen "väljyydestä", sekä sijainnistaan johtuen.
Euraasian-laatta elää jatkuvasti. Yli 4:n magnitudin järistykset alueella ovat lähes jokapäiväisiä, vaikkei kaikkia niitä tavallinen tallaaja maanpäällä edes huomaakaan niiden sijainnista johtuen (merenalainen järistys). Vedenpaineen yhä vain kasvaessa valtamerissä suuret järistykset vain lisääntyvät kaakkois-Aasiassa ja myös muuallakin maailmassa.
Luojan kiitos, että viime Tapaninpäivän kaltaisilta tuhoilta vältyttiin tällä kertaa, vaikka hilkulla se taisi ollakin. Uhrien määrä on tosin laskettavissa jälleen tuhansissa. Ei sadoissa tuhansissa kuten viime kerralla.
Mielenkiintoisen tästä järistyksestä tekee se, että asiantuntijat olivat sitä mieltä, että uutta yli 8-Richterin järistystä ei kaakkoi-Aasian alueella tulla kokemaan useisiin vuosiin.
Kuitenkin eilinen järistys oli voimakkuudeltaan 8,7 mitattuna Richterin asteikolla. Edellisestä 9,0 Richterin järistyksestä on kulunut aikaa vain kolmisen kuukautta ja taas mentiin.
Nyt asiantuntijat puhuvat Tapaninpäivän järistyksen jälkijäristyksestä, vaikka mittakaavassaan tuo eilinen järistys oli erittäin voimakas ja todennäköisesti täysin verrainnollinen 26.12 2004 sattuneeseen järistykseen.
Yli 8 Richterin järistyksiä pidetään suht. harvinaisina, eikä niitä ole havaittukaan kuin noin kerran vuodessa eri maailman kolkissa.
Richterin asteikolla lasketut yli 8:n menevät järistysmittaustulokset eivät ole luotettavia. Sen takia järistysvoimakkuudet lasketaan nykyään momenttimagnitudina, joten laskentatavan mukaan eilinen järistys oli n. 10-kertaa pienempi kuin Tapaninpäivän järistys.
Kuulostaa melko vaikeaselkoiselta, mutta se kertoo jo paljon, että järistyksen aiheuttama mannerlaatan repeämän arvioidaan olevan 100 - 120 kilometrin alueelta, kun Tapaninpäivän maanjäristyksessä repeämä oli noin 1 500 kilometrin mittainen.
Uskon vahvasti, että nämä "suuret" järistykset ovat vain pieniä alkuja tuleville vielä suuremmille järistys-katastrofeille kaakkois-Aasian alueella ja koko maailmassa.
Lähiaikana saamme varmasti kokea yli 10:n magnitudin järistyksiä ja sitä seuraavat tuhot ovat jo käsittämättömän mittavia.
Mistä nämä tulevat mittavat järistykset sitten johtuvat?
Ihmettelen suuresti miksi kukaan ei ole vielä tuonut tätä asiaa esille missään tiedotusvälineissä?
Kaikelle tälle löytyy melko järjellinen selitys mielestäni.
Paljon on ollut puhetta ilmaston lämpenemisestä ja sen aiheuttamista seurauksista. Lisääntyneet hirmumyrskyt, sateet, tulvat, sekä valtamerien lämpeneminen useilla lämpöasteilla. Lisäksi Etelänapamantereen jäätiköt, sekä useat vuoristojen jäätiköt Himalaja mukaanlukien, ovat antaneet merkkejä jo alkaneesta sulamisestaan.
Nyt voidaan vain miettiä mihin nämä käsittämättömän suuret vesimassat menevät?
Ne päätyvät tietysti valtameriin aiheuttaen monta mielenkiintoista tapahtumaa, joista yksi on juuri nämä maanjäristykset kaakkois-Aasiassa.
Euraasian-mannerlaatan liittymäkohta Indonesian länsipuolella on yksi eniten tästä "vedenpaineongelmasta" kärsivä alue.
Kutsunkin tätä juuri tuolla nimellä, koska mielestäni se on aika osuva juuri kyseiseen ongelmaan.
Jokainenhan meistä (uimataitoisista) on joskus sukellellut uima-altaassa yms. ja todennut, että mitä syvemmämmälle sukeltaa sitä suuremmaksi käy vedenpaine korvissa. Ja jos sukeltaa yhä syvemmälle niin korvan tärykalvo saattaa jopa puhjeta ilman tarvittavia toimenpiteitä vedenpaineen seurauksena.
Tästä voimme myös todeta, että mitä enemmän on vettä (massaa), sitä enemmän myös paine kasvaa suhteessa muuhun ympärillä olevaan. Tässä tapauksessa mannerlaattojen liittymäkohdat useiden kilometrien syvyydessä, jotka antavat helposti periksi suhteessa muihin kohtiin mannerlaatassa.
Valtamerien pinnat ovat kohonneet vain "muutamilla" senttimetreillä kahdessakymmenessä vuodessa, mutta määränä se on jo useita satojamiljardeja litroja vettä ja jos ajattelee paljonko se tekee kohdistettuna paineena (bareina) juuri tuolle Euraasian liittymäkohtaan, niin määrä on varmasti megalomaaninen, vaikkei kaikki tämä paine edes kohdistukkaan juuri tälle kyseiselle alueelle, vaan jakautuu tasaisesti kaikkialle valtameriin. Tässä suhteessa Euraasian laatta on juuri maapallon heikoin lenkki sen "väljyydestä", sekä sijainnistaan johtuen.
Euraasian-laatta elää jatkuvasti. Yli 4:n magnitudin järistykset alueella ovat lähes jokapäiväisiä, vaikkei kaikkia niitä tavallinen tallaaja maanpäällä edes huomaakaan niiden sijainnista johtuen (merenalainen järistys). Vedenpaineen yhä vain kasvaessa valtamerissä suuret järistykset vain lisääntyvät kaakkois-Aasiassa ja myös muuallakin maailmassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja Sumatran välissä lihoopi Anak Krakatau käryten äitinsä tavoin sekä kohoten melkoisella vuosivauhdilla. Siinä seuraava kunnon pommi joka sitten aikanaan pamahtaa varmaakin varmemmin taas kietoen maapallon ilmakehän muutamaksi vuodeksi psykedeelisiin väreihin.
Huimasti oli kasvanut jo parissakymmenessä vuodessa jolloin viimeksi sitä kuvasin ohi ajaessani. Sen aikanaan purkautuessa tuhot varmaankin tulevat olemaan aivan eri mittaluokkaa kuin tähänastisten järistysten aikaansaamat.