Olin Unkarissa vaihto-oppilaana sosialismin romahduksen jälkeen.
olen kyllä nähnyt rappeutuneen infrastruktuurin ja köyhyyden. kauheassa kunnossa olevia nuoriakin miehiä istumassa puiston penkeillä, yksinäisiä erittäin köyhiä miehiä, mustalaisia asumassa puistoissa, mitään uutta ei rakenneta, kaikki ikään kuin lahoaa paikalleen ja mitään ei ole varaa korjata jne.
Se köyhyys ja eriarvoisuus on käsittämätön Suomen elintasoon tottuneelle.
kerran juteltuani erään vanhemman unkarilaisen naishenkilön kanssa, niin ei hän kovin tyytyväinen ollut nykyaikaan. esim. hän kaipaili toimeentulon varmuutta, joka kuitenkin oli sosialismin aikana. toki hän kiitteli vapautta.
nykyään ollaan vapaita, mutta köyhiä ja vailla varmuutta tulevaisuudesta.
olen kyllä nähnyt rappeutuneen infrastruktuurin ja köyhyyden. kauheassa kunnossa olevia nuoriakin miehiä istumassa puiston penkeillä, yksinäisiä erittäin köyhiä miehiä, mustalaisia asumassa puistoissa, mitään uutta ei rakenneta, kaikki ikään kuin lahoaa paikalleen ja mitään ei ole varaa korjata jne.
Se köyhyys ja eriarvoisuus on käsittämätön Suomen elintasoon tottuneelle.
kerran juteltuani erään vanhemman unkarilaisen naishenkilön kanssa, niin ei hän kovin tyytyväinen ollut nykyaikaan. esim. hän kaipaili toimeentulon varmuutta, joka kuitenkin oli sosialismin aikana. toki hän kiitteli vapautta.
nykyään ollaan vapaita, mutta köyhiä ja vailla varmuutta tulevaisuudesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
viime yönä painajaisia, sillä niin epäuskottavalta tuo tuntuu, kun selailee sinun aiempia kannanottojasi ja avauksiasi tällä foorumilla.
Et ainakaan siis oppinut mitään vaihto-oppilasaikanasi? Perehdyitkö Unkarin historiaan?
en nyt varsinaisesti ollut siellä vaihto-oppilaana, vaan työskentelemässä eräässä suomalaisfirmassa vaihto-ohjelman puitteissa.
tämä tapahtui kesällä 2003, Euroopan kuumimpana kesänä muuten 500 vuoteen.
tutustuin kyllä ahkerasti paikalliseen historiaan aina kun aikaa jäi, kävin linnassa ja keskiaikaisen kirkon luona ja otin paljon valokuvia. lisäksi ol imukaav kävellä keskiaikaisia katuja, ja kuunnella itämaista musiikkia, joka kaikui ikkunoista ulos.
Siinä kaupungissa oli ollut jo 14 vuotta aikaa korjata sosialismin raunioita, mutta mitään uutta ei kyllä ollut rakennettu sitten 70-luvun, ei edes remontoitu lukuunottamatta muutamia rikkaimpia taloja.
Jotenkin siellä näkyi kapitalismin raadollisuus pelkistettynä.
Minä kävin monesti neukkulassa(yli 20 kertaa)on huvittavaa lukea millaista paskaa ,niistä kirjoitetaan täälläkin. En yleensä lähde keskusteluun ollenkaan, kun tiedän, ihmisten tietämättömyyden, entisestä Neuvostoliitosta. Tavallisen ihmisen elämä, voin sanoa oli leppoisaa ja mukavaakin. Huono puoli oli, että eivät helpolla päässeet ulkomaanmatkoille.Kävin siis monissa kaupungeissa ja maaseudullakin. Ei se minusta kommaria tehnyt, mutta ei antikommunistiakaan. Mitähän ihmiset pelkää ja vihaa, en ymmärrä.
ihme pelko monilla on joutua siihen "kauheaan" sosialismiin, vaikka niinkuin sanoit niin rajoituksista huolimatta se oli leppoisaa ja rauhallista aikaa. kaikilla oli töitä, ilmainen loma kerran vuodessa Sotsille, ruoka oli todella halpaa, samoin joukkoliikennevälineet.
tietysti pulaa oli useinkin tavaroista ja elintarvikkeista, mutta toimeentulo oli kuitenkin suht koht tasaista ja taattua nykyiseen kaatopaikkajärjestelmään verrattuna.
ja Suomikin hyötyi valtavasti, kun huonolaatuistakin tavaraa meni niin paljon kuin jaksoi tehdä ja kymmenet tuhannet suomalaiset saivat töitä. oli Kostamus- ja Svetogorsk-projekteja.
ilman Kylmää Sotaa ja ääriliberaaleja talousoppeja Gorbatsovin perestroika ja glasnost olisi voinut onnistua. Baltian maat olisivat saaneet joka tapauksessa itsenäisyyden.
onkohan kukaan laskenut siirtymävaiheen uhreja? niitä on pakko olla miljoonia.
Minä en juuri koskaan politiikasta, joutunut keskustelemaan, vaan yleensä ihan jokapäiväisistä asioista ja monasti palkoista ja hinnoista. Sellaiseen käsitykseen pääsin,että palkkataso oli jotakuinkin Suomen tasoa, pakollisten menojen jälkeen. Siis ammattimiehillä. Palkat todellisuudessa pienemmät, mutta pakolliset menot vielä pienemmät. Matkoillani kävin esim. Leningradissa, Moskovassa, Voronetsissa,Odessassa,Georgiassa, Moldovassa,Sotshissa,Latviassa, ehkä vielä jossakin,joka ei nyt tule mieleen. Tietysti Virossa.Monet Suomalaiset sanoivat, että eihän siellä ollut mitään ostettavaa. No minä olisin ostettavaa löytänyt vaikka kuinka, mutta kun ne minun rahani oli,yleensä kadulla vaihdettuja, tai farkkukaupoilla ansaittu, niin eihän niillä hankittua tavaraa voinut tuoda(paljonkaan) VOI NIITÄ AIKOJA!
samaan suuntaan? Johan ollaan EU:n myötä päästy jo Espanjan ja Kreikan tasollekin