Loogiset totuudet ovat vain kokemukseen perustuvua

Kyse tässä on nimen omaan järjentotuuksien eli loogisten itsestäänselvyyksien kiistämisestä. Se voi vaikuttaa meille ristiriitaiselta, koska aivomme ovat kehittyneet tämän universumin säännönmukaisuuksille, mutta herätän kysymyksen, että jos universumi olisi toisenlainen voisimmeko olla eri mieltä myös järjentotuuksista.

Oletan tässä, että puhumme Leibnizin jaottelusta, missä järjentotuuksilla tarkoitetaan matemaattisen aksiooman kaltaisia asioita (A=A) ja tosiasiatotuudet havaintoihin perustuvia faktoja, jotka eivät aina ole välttämättä tosia.

Järkisyitä kirjoitti:

Kyse tässä on nimen omaan järjentotuuksien eli loogisten itsestäänselvyyksien kiistämisestä. Se voi vaikuttaa meille ristiriitaiselta, koska aivomme ovat kehittyneet tämän universumin säännönmukaisuuksille, mutta herätän kysymyksen, että jos universumi olisi toisenlainen voisimmeko olla eri mieltä myös järjentotuuksista.

Oletan tässä, että puhumme Leibnizin jaottelusta, missä järjentotuuksilla tarkoitetaan matemaattisen aksiooman kaltaisia asioita (A=A) ja tosiasiatotuudet havaintoihin perustuvia faktoja, jotka eivät aina ole välttämättä tosia.

Lue lisää

Voisi ehkä ajatella niinkin että kaikki järjentotuudet on johdettu tosiasiatotuuksista mutta ainoa ero on se että niitä järjentotuuksia ei voi useimpien mielestä kyseenalaistaa koska ne tuntuvat niin itsestäänselviltä.

Esim.

Onko omena A ajanhetkellä t vielä täsmälleen sama omena A kuin ajanhetkillä t-1 tai t 1?

Tosiasiatotuuksilla on aina jonkinlainen aikakomponentti mukana kun taas järjentotuuksien suhteen ajatellaan ettei sitä tarvita koska kyse on "ikuisista" totuuksista tai niiden ajatellaan pätevän "kaikissa mahdollisissa maailmoissa" kaikkina mahdollisina ajanhetkinä.

anonyymi2 ("B")

Järkisyitä kirjoitti:

Kyse tässä on nimen omaan järjentotuuksien eli loogisten itsestäänselvyyksien kiistämisestä. Se voi vaikuttaa meille ristiriitaiselta, koska aivomme ovat kehittyneet tämän universumin säännönmukaisuuksille, mutta herätän kysymyksen, että jos universumi olisi toisenlainen voisimmeko olla eri mieltä myös järjentotuuksista.

Oletan tässä, että puhumme Leibnizin jaottelusta, missä järjentotuuksilla tarkoitetaan matemaattisen aksiooman kaltaisia asioita (A=A) ja tosiasiatotuudet havaintoihin perustuvia faktoja, jotka eivät aina ole välttämättä tosia.

Lue lisää

Ensimmäinen osio sisältää periaatteessa jo vastauksen. Järjentotuudet pätevät kaikissa loogisesti mahdollisissa maailmoissa. Modaalilogiikan mukaan "mahdollinen" on tosi jossakin mahdollisessa maailmassa. Vastaavasti "varma" on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa. En tiedä, voidaanko järkevästi puhua ei-loogisista mahdollisista maailmoista?

Toisen osion kohdalla oletuksesi on oikea.

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäinen osio sisältää periaatteessa jo vastauksen. Järjentotuudet pätevät kaikissa loogisesti mahdollisissa maailmoissa. Modaalilogiikan mukaan "mahdollinen" on tosi jossakin mahdollisessa maailmassa. Vastaavasti "varma" on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa. En tiedä, voidaanko järkevästi puhua ei-loogisista mahdollisista maailmoista?

Toisen osion kohdalla oletuksesi on oikea.

Lue lisää

"En tiedä, voidaanko järkevästi puhua ei-loogisista mahdollisista maailmoista?"

Tuo riippunee käytetystä logiikasta. Esim ns. sumeassa logiikassa totuuarvo voi olla mikä tahansa luku nollan ja ykkösen välillä jos 0=täysin epätosi ja 1= täysin tosi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumea_logiikka

Aloituksessa oli kyse omenoista jotka ovat aika selkeästi erillisiä ja kiinteitä kappaleita joiden suhteen onnistuu periaatteessa kaikki mahdolliset laskutoimitustavat kokonaisluvuilla.

Kiinteiden konkreettisten kappaleiden suhteen taas pätee se että niiden osien (atomit ja molekyylit) määrä ja avaruudellinen konfiguraatio muuttuu ajan kanssa joten tietty omena esim. tunnin päästä ei välttämättä ole enää täysin identtinen nykyisen omenan kanssa vaan on tapahtunut vähintäänkin atomitason muutoksia.

Matematiikka ja logiikka siis periaatteessa edellyttävät jonkinlaista pelkistämistä ja idealisointia toimiakseen eksaktisti reaalimaailmassa eli ts. ne järjentotuudet ovat aina vahvasti idealisoituja ja pelkistettyjä tapauksia kun taas aina jonkinlainen epävarmuus ja myös epätarkkuus vallitsee ns. tosiasiatotuuksien suhteen.

2-arvoinen (kyllä/ei, joko tai) logiikka myös helposti tuottaa keinotekoisia vastakohtia joissa tapauksissa looginen päättely voi helposti mennä täysin pieleen. Sumea logiikka vastannee parhaiten reaalimaailmaa mutta ei ole niin helposti sovellettavissa käytäntöön kuin perinteinen 2-arvoinen logiikka.

Lisäksi kannattaa muistaa että logiikka toimii ylipäätänsä vain kielellisten lauseiden suhteen eli kokemukset ja havainnot sinänsä eivät ole eivätkä voi olla tosia eikä epätosia sellaisenaan josta sitten taas seuraa että logiikan ja matematiikan toimivuus käytännösssä on aina riipuvaista havaintojen ja kokemusten tulkintojen pätevyydestä ja ne ne tulkinnat taas moduloivat vahvasti asioiden kielellistä hahmottamista ja periaatteessa omaksutut uskomukset (paradigma) kokonaisuutena määrittelevät sen miten asiat hahmotetaan.

Eli ts. aivan hyvin voi hahmottaa sellaisia mahdollisia maailmoja joissa nykyiset ns. järjentotuudet eivät päde tai ovat vähintäänkin jollain tavalla kyseenalaisia (esim. maailma jossa ei ole selkeitä kiinteitä eikä erillisiä asioita ja jossa ei kyetä luokittelemaan havainnon objekteja mihinkään kielelliseen kategoriaan eli maailma jota on vaikea tai mahdotonta ylipäätänsä kuvata kielellisesti.

Sorry tuli vähän koukeroinen esitys...

B

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäinen osio sisältää periaatteessa jo vastauksen. Järjentotuudet pätevät kaikissa loogisesti mahdollisissa maailmoissa. Modaalilogiikan mukaan "mahdollinen" on tosi jossakin mahdollisessa maailmassa. Vastaavasti "varma" on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa. En tiedä, voidaanko järkevästi puhua ei-loogisista mahdollisista maailmoista?

Toisen osion kohdalla oletuksesi on oikea.

Lue lisää

"En tiedä, voidaanko järkevästi puhua ei-loogisista mahdollisista maailmoista?"

Niin. Voimmeko luoda virtuaalimaailman, missä logiikka ei päde?

Voimme yrittää keksiä, mitä omituisimpia maailmoja kuten maailma, jossa kaikki mahdollisuudet tapahtuvat samanaikaisesti tai maailman, missä kaikki on jonkinlaista nestemäistä sekoitetta, mutta niissäkin pätevät samat peruslogiikat ainakin jollain tavalla. Tuntuu, että jos loisin täysin logiikattoman maailman, niin siitä tulisi jonkinlainen sekamelska - hullun ihmisen ajatus tai uni, missä asioilla ei ole mitään riippuvuuksia ja kaikki on jotenkin satunnaista - kohinaa.

Voi hyvinkin olla, että ihminen joka eläisi tuollaisessa virikeettömässä ympäristössä ei oppisi mitään loogisia totuuksia, mutta tämäkään ei tarkoita, etteikö sellaisia voisi kuitenkin olla olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Voisi ehkä ajatella niinkin että kaikki järjentotuudet on johdettu tosiasiatotuuksista mutta ainoa ero on se että niitä järjentotuuksia ei voi useimpien mielestä kyseenalaistaa koska ne tuntuvat niin itsestäänselviltä.

Esim.

Onko omena A ajanhetkellä t vielä täsmälleen sama omena A kuin ajanhetkillä t-1 tai t 1?

Tosiasiatotuuksilla on aina jonkinlainen aikakomponentti mukana kun taas järjentotuuksien suhteen ajatellaan ettei sitä tarvita koska kyse on "ikuisista" totuuksista tai niiden ajatellaan pätevän "kaikissa mahdollisissa maailmoissa" kaikkina mahdollisina ajanhetkinä.

anonyymi2 ("B")

Lue lisää

"Onko omena A ajanhetkellä t vielä täsmälleen sama omena A kuin ajanhetkillä t-1 tai t 1?"

Eli aina on muistettava ja merkittävä oletuksiin kyseinen kielipeli eli keskustelukumppanit, kohdeyleisö ja erikoisala: kalamiehet rantasaunalla (Onks tää omena viime kesäinen), Newton puunsa alla (Lähti ja osui), Einstein baarmatkallaan ratikassa (Vastaantulevassa ratikassa omena valonnopeudellla...), molekyylibiologit labrassaan (Sehän haihtuu satoja picogrammoja joka hetki).

Näin vältetään turha "filosofinen" keskustelun rönsyily.

Jos filosofia ei kerta voi lisätä mitään siihen, jota ei saavuteta loogis-matemaattisella päättelyllä ja empiirisellä tutkimuksella, niin miksi se olisi humpuukia? Miksi sen pitäisi lisätä jotain, jos asia kerran hoituu jollain toisella menetelmällä? Etkö nyt sekoita asioita pahemman kerran toisiinsa? Tai sitten olet tiedepolitiikan sokaisema?

Anonyymi kirjoitti:

Jos filosofia ei kerta voi lisätä mitään siihen, jota ei saavuteta loogis-matemaattisella päättelyllä ja empiirisellä tutkimuksella, niin miksi se olisi humpuukia? Miksi sen pitäisi lisätä jotain, jos asia kerran hoituu jollain toisella menetelmällä? Etkö nyt sekoita asioita pahemman kerran toisiinsa? Tai sitten olet tiedepolitiikan sokaisema?

Lue lisää

Se on humpuukia, kun sitä markkinoidaan tiedon lähteenä. Jos sen arvo nähdään samanlaisena kuin taide, kirjallisuus ja ajanviete, se on joillekin ihmisille o.k., mutta vain sillä ehdolla.

Olemassa oleminen on fundamentaalinen kaikelle empirialle ja loogiselle ajattelulle. Mainituilla ei ole mitään erillistä arvoa ilman olemassa olemista eli eksistenssia.

Anonyymi kirjoitti:

Olemassa oleminen on fundamentaalinen kaikelle empirialle ja loogiselle ajattelulle. Mainituilla ei ole mitään erillistä arvoa ilman olemassa olemista eli eksistenssia.

Luonnontieteet eivät tunne käsitettä arvo muuten kuin ihmisen aivojen luomana harhakäsitteenä.

kynä.M kirjoitti:

Se on humpuukia, kun sitä markkinoidaan tiedon lähteenä. Jos sen arvo nähdään samanlaisena kuin taide, kirjallisuus ja ajanviete, se on joillekin ihmisille o.k., mutta vain sillä ehdolla.

Lue lisää

Onko rakettitiede humpuukia, kun se ei tuo mitään uutta talonrakentamiseen ja kun sitä käytetään tiedon lähteenä jossain muussa yhteydessä? Etkö nyt tarjoa omaa asennettasi jonain varman tiedon lähteenä? Arvojen suhteen suosittelisin perehtymään arvoteorioihin.

Anonyymi kirjoitti:

Onko rakettitiede humpuukia, kun se ei tuo mitään uutta talonrakentamiseen ja kun sitä käytetään tiedon lähteenä jossain muussa yhteydessä? Etkö nyt tarjoa omaa asennettasi jonain varman tiedon lähteenä? Arvojen suhteen suosittelisin perehtymään arvoteorioihin.

Lue lisää

Arvoteoriat, jotka pitävät arvoja muuna kuin ihmisaivojen luomana kuvitelmana, ovat samaa filosofista humpuukia. Luonnontieteitten kannalta ne ovat samaa sarjaa kuin eduskunnan säveltäjä, vihreä kolmio, vapaa tahto tai nelikulmainen kolmio.

kynä.M kirjoitti:

Arvoteoriat, jotka pitävät arvoja muuna kuin ihmisaivojen luomana kuvitelmana, ovat samaa filosofista humpuukia. Luonnontieteitten kannalta ne ovat samaa sarjaa kuin eduskunnan säveltäjä, vihreä kolmio, vapaa tahto tai nelikulmainen kolmio.

Lue lisää

Näytät arvostavan kovasti luonnontieteitä. Jos pidät arvoja ja arvostuksia humpuukina, niin eikö silloin luonnontiedekin ole humpuukia? Et ole perehtynyt arvoteorioihin ja vielä vähemmän tietoteorioihin. Missä kohtaa filosofiaa esittämäsi esimerkit otetaan jonain tosiasioina? Ylipäänsä, miten ne liittyvät filosofiaan? Tapauksesi on niin filosofian kuin psykologiankin kannalta mielenkiintoinen. Kerro lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Näytät arvostavan kovasti luonnontieteitä. Jos pidät arvoja ja arvostuksia humpuukina, niin eikö silloin luonnontiedekin ole humpuukia? Et ole perehtynyt arvoteorioihin ja vielä vähemmän tietoteorioihin. Missä kohtaa filosofiaa esittämäsi esimerkit otetaan jonain tosiasioina? Ylipäänsä, miten ne liittyvät filosofiaan? Tapauksesi on niin filosofian kuin psykologiankin kannalta mielenkiintoinen. Kerro lisää.

Lue lisää

Riittänee, että vastoin luuloasi olen erittäin perehtynyt arvokuvitelmiin ja vielä enemmän tietoteorioihin.

kynä.M kirjoitti:

Riittänee, että vastoin luuloasi olen erittäin perehtynyt arvokuvitelmiin ja vielä enemmän tietoteorioihin.

Ikävää, jos panttaat tuota perehtyneisyyttäsi. Olisin mielelläni lukenut lisää. Mutta eihän ketään voi pakottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ikävää, jos panttaat tuota perehtyneisyyttäsi. Olisin mielelläni lukenut lisää. Mutta eihän ketään voi pakottaa.

Olen käynyt PITKIÄ hyödyttömiä keskusteluja filosofisesti orientoituneiden kanssa. Filosofinen mielenlaatu on aivan yhtä sitkeä kuin esimerkiksi taiteellinen. Sitä ei voi poistaa. Mutta sen vain haluan kertoa, että tietoa ei sillä lisätä rahtuakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Näytät arvostavan kovasti luonnontieteitä. Jos pidät arvoja ja arvostuksia humpuukina, niin eikö silloin luonnontiedekin ole humpuukia? Et ole perehtynyt arvoteorioihin ja vielä vähemmän tietoteorioihin. Missä kohtaa filosofiaa esittämäsi esimerkit otetaan jonain tosiasioina? Ylipäänsä, miten ne liittyvät filosofiaan? Tapauksesi on niin filosofian kuin psykologiankin kannalta mielenkiintoinen. Kerro lisää.

Lue lisää

<<Näytät arvostavan kovasti luonnontieteitä. Jos pidät arvoja ja arvostuksia humpuukina, niin eikö silloin luonnontiedekin ole humpuukia? <<

Tässä on selkeä päättelyvirhe. Olet päätellyt siitä, että arvostaisin luonnontieteitä. Mutta en minä sellaista ole tarkoittanut. Sinä itse sanot niin. Pidän luonnontieteitä AINOANA tiedonsaantimenetelmänä. Se on aika eri asia.

kynä.M kirjoitti:

<<Näytät arvostavan kovasti luonnontieteitä. Jos pidät arvoja ja arvostuksia humpuukina, niin eikö silloin luonnontiedekin ole humpuukia? <<

Tässä on selkeä päättelyvirhe. Olet päätellyt siitä, että arvostaisin luonnontieteitä. Mutta en minä sellaista ole tarkoittanut. Sinä itse sanot niin. Pidän luonnontieteitä AINOANA tiedonsaantimenetelmänä. Se on aika eri asia.

Lue lisää

Miten voi pitää jostakin ilman, että ei sitä arvosta? Miten arvostaminen ja jostakin pitäminen eroavat toisistaan ja millä perusteella?

Arvo- ja tietoteoriat ovat filosofian keskeisiä aiheita. Tietoteorioihin kuuluvia totuusteorioita, eli korrespondenssi- ja koherenssiteorioita noudatetaan kaikilla vakavan tieteen aloilla. Yksinkertaisimmassa muodossaan luonnontiede on pelkkää ilmiöiden kirjaamista ja numerointia. Sen jälkeen tieto- ja totuusteoriat koko voimallaan selittävät noita ilmiöitä.

Loogiset totuudet on samanlaisia kuin muu matematiikka. Ne ovat ikuisia, muuttumattomia, ne eivät sijaitse missään ja pitävät paikkansa kaikissa maailmoissa ja vaikka mitään maailmaa ei olisikaan.

kynä.M kirjoitti:

Loogiset totuudet on samanlaisia kuin muu matematiikka. Ne ovat ikuisia, muuttumattomia, ne eivät sijaitse missään ja pitävät paikkansa kaikissa maailmoissa ja vaikka mitään maailmaa ei olisikaan.

Lue lisää

Trobeli onkin siinä, että monet asiat eivät ole loogisia true/false ja on-off vaan komplekseja kokonaisuuksia. Ihminen itsessään on kompleksinen. Varsinkin ihmisjoukko on. Se miten ympäröivä vaikuttaa ihmisjoukkoon ja sen joukon alkiohin yksittäisiin ihmisiin, ei voi tarkkaan sanoa: on ehkä valistunut arvaus siitä, että se voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Samoin kulkutaudit ovat komplekseja ihmisjoukossa. Tarkkoja sääntöjä ei logiikalla voi päätellä, mutta voidaan sanoa vaikka 70% tapauksista menneen niin tai näin. Ihmiset ovat tottuneet tähän, että asioilla on tapana mennä jotenkin. Ja että säännöt voivat äkisti muuttua myös. Toki kaikki on edelleen loogista ja noudattaa kaikkeuden sääntöjä, joskaan ei yksinkertaista. Tosin yksinkertaista et vaatinutkasn, joten taidamme olla kuitenkin lähtökohtaisesti samaa mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Trobeli onkin siinä, että monet asiat eivät ole loogisia true/false ja on-off vaan komplekseja kokonaisuuksia. Ihminen itsessään on kompleksinen. Varsinkin ihmisjoukko on. Se miten ympäröivä vaikuttaa ihmisjoukkoon ja sen joukon alkiohin yksittäisiin ihmisiin, ei voi tarkkaan sanoa: on ehkä valistunut arvaus siitä, että se voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Samoin kulkutaudit ovat komplekseja ihmisjoukossa. Tarkkoja sääntöjä ei logiikalla voi päätellä, mutta voidaan sanoa vaikka 70% tapauksista menneen niin tai näin. Ihmiset ovat tottuneet tähän, että asioilla on tapana mennä jotenkin. Ja että säännöt voivat äkisti muuttua myös. Toki kaikki on edelleen loogista ja noudattaa kaikkeuden sääntöjä, joskaan ei yksinkertaista. Tosin yksinkertaista et vaatinutkasn, joten taidamme olla kuitenkin lähtökohtaisesti samaa mieltä.

Lue lisää

Järjentotuuksialle: esim. pelit, kirjat ja elokuvat ovat tapa muuttaa arkilogiikan sääntöjä hetkellisesti. Ihmiset selviävät niistä yleensä hienosti. Joskin jos sopeutuminen skenaarion vaatii paljon, se voi aiheuttaa hetkellistä sekavuutta. Myös fyysinen sekoittaminen toimii sopeutumisen näkökulmasta, esim. näkökentän kääntäminen ylösalaisin, johon aivo pystyy sopeutumaan täydellisesti.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Trobeli onkin siinä, että monet asiat eivät ole loogisia true/false ja on-off vaan komplekseja kokonaisuuksia. Ihminen itsessään on kompleksinen. Varsinkin ihmisjoukko on. Se miten ympäröivä vaikuttaa ihmisjoukkoon ja sen joukon alkiohin yksittäisiin ihmisiin, ei voi tarkkaan sanoa: on ehkä valistunut arvaus siitä, että se voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Samoin kulkutaudit ovat komplekseja ihmisjoukossa. Tarkkoja sääntöjä ei logiikalla voi päätellä, mutta voidaan sanoa vaikka 70% tapauksista menneen niin tai näin. Ihmiset ovat tottuneet tähän, että asioilla on tapana mennä jotenkin. Ja että säännöt voivat äkisti muuttua myös. Toki kaikki on edelleen loogista ja noudattaa kaikkeuden sääntöjä, joskaan ei yksinkertaista. Tosin yksinkertaista et vaatinutkasn, joten taidamme olla kuitenkin lähtökohtaisesti samaa mieltä.

Lue lisää

Näköjään et osaa pitää erillään yksilöllistä ja tilastollista.

kynä.M kirjoitti:

Näköjään et osaa pitää erillään yksilöllistä ja tilastollista.

Mitä tarkoitit? Voi pitää paikkansa, mutta en täysin saanut ajatuksestasi kiinni.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitit? Voi pitää paikkansa, mutta en täysin saanut ajatuksestasi kiinni.
--planeetta

Nimitit tilastollisia totuuksia "komplektisiksi".

Komplektinen on eksakti, tilastollinen vain jollakin tarkkuudella eli todennäköisyydellä. Komplektinen on samanlainen kuin yksilöllinen. Sita ei muuta se, että se voi olla niin monimutkainen, että voimme tehdä siitä vain tilastollisia havaintoja.

kynä.M kirjoitti:

Nimitit tilastollisia totuuksia "komplektisiksi".

Komplektinen on eksakti, tilastollinen vain jollakin tarkkuudella eli todennäköisyydellä. Komplektinen on samanlainen kuin yksilöllinen. Sita ei muuta se, että se voi olla niin monimutkainen, että voimme tehdä siitä vain tilastollisia havaintoja.

Lue lisää

Kompleksi systeemi noudattaa fysiikan matemaattisia loogisia totuuksia ja sääntöjä pohjimmiltaan, systeemin sisäiset prosessit tekevät siitä kompleksin. Voi sanoa, että se on eristettynä täysin deterministinen, jos prosessit ovat tunnetut. Takaisinkytkennät ympäristöön tekevät siitä jälleen deterministinen, kum myös ympäröivä ymmärretään yhdessä takaisinkytkentöjen kanssa täydellisesti. Tilastollisuus tulee siinä, että kaikki asiat eivät ole tiedossa, jolloin voimme vain arvioida systeemin käyttäytymistä perustuen siihen miten sillä on ollut tapana käyttäytyä. Se tarkoittaa myös sitä, että uusi syöte systeemiin on lähtökohtaisesti arvaamaton. Iso syöte ei välttämättä vaikuta ollenkaan, ja pieni syöte voi saada suuren muutoksen. Sama syöte johonkin toiseen osaan joukkoa voi saada päinvastaisen muutoksen. Näin, eikä silti perusasioiden, fysiikan ja matematiikan, tarvitse olla väärin. Ne voivat olla vain joissain tapauksissa väärä tai riittämätön työkalu systeemin tutkintaan tai tulkintaan, kunnes ne kehittyvät sekä tietämys systeemistä itsestään syvenee. Käytännön esimerkki vaikka neuroverkko, joka on rakenteeltaan sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertainen ja voidaan opettaa ratkaisemaan tehtävä, mutta se miten se tarkkaan ottaen toimii, sitä ei välttämättä voida tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Kompleksi systeemi noudattaa fysiikan matemaattisia loogisia totuuksia ja sääntöjä pohjimmiltaan, systeemin sisäiset prosessit tekevät siitä kompleksin. Voi sanoa, että se on eristettynä täysin deterministinen, jos prosessit ovat tunnetut. Takaisinkytkennät ympäristöön tekevät siitä jälleen deterministinen, kum myös ympäröivä ymmärretään yhdessä takaisinkytkentöjen kanssa täydellisesti. Tilastollisuus tulee siinä, että kaikki asiat eivät ole tiedossa, jolloin voimme vain arvioida systeemin käyttäytymistä perustuen siihen miten sillä on ollut tapana käyttäytyä. Se tarkoittaa myös sitä, että uusi syöte systeemiin on lähtökohtaisesti arvaamaton. Iso syöte ei välttämättä vaikuta ollenkaan, ja pieni syöte voi saada suuren muutoksen. Sama syöte johonkin toiseen osaan joukkoa voi saada päinvastaisen muutoksen. Näin, eikä silti perusasioiden, fysiikan ja matematiikan, tarvitse olla väärin. Ne voivat olla vain joissain tapauksissa väärä tai riittämätön työkalu systeemin tutkintaan tai tulkintaan, kunnes ne kehittyvät sekä tietämys systeemistä itsestään syvenee. Käytännön esimerkki vaikka neuroverkko, joka on rakenteeltaan sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertainen ja voidaan opettaa ratkaisemaan tehtävä, mutta se miten se tarkkaan ottaen toimii, sitä ei välttämättä voida tietää.

Lue lisää

Tätä juuri tarkoitan, mutta olen jo ikäytynyt ja voimat vähissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kompleksi systeemi noudattaa fysiikan matemaattisia loogisia totuuksia ja sääntöjä pohjimmiltaan, systeemin sisäiset prosessit tekevät siitä kompleksin. Voi sanoa, että se on eristettynä täysin deterministinen, jos prosessit ovat tunnetut. Takaisinkytkennät ympäristöön tekevät siitä jälleen deterministinen, kum myös ympäröivä ymmärretään yhdessä takaisinkytkentöjen kanssa täydellisesti. Tilastollisuus tulee siinä, että kaikki asiat eivät ole tiedossa, jolloin voimme vain arvioida systeemin käyttäytymistä perustuen siihen miten sillä on ollut tapana käyttäytyä. Se tarkoittaa myös sitä, että uusi syöte systeemiin on lähtökohtaisesti arvaamaton. Iso syöte ei välttämättä vaikuta ollenkaan, ja pieni syöte voi saada suuren muutoksen. Sama syöte johonkin toiseen osaan joukkoa voi saada päinvastaisen muutoksen. Näin, eikä silti perusasioiden, fysiikan ja matematiikan, tarvitse olla väärin. Ne voivat olla vain joissain tapauksissa väärä tai riittämätön työkalu systeemin tutkintaan tai tulkintaan, kunnes ne kehittyvät sekä tietämys systeemistä itsestään syvenee. Käytännön esimerkki vaikka neuroverkko, joka on rakenteeltaan sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertainen ja voidaan opettaa ratkaisemaan tehtävä, mutta se miten se tarkkaan ottaen toimii, sitä ei välttämättä voida tietää.

Lue lisää

"Kompleksi systeemi noudattaa fysiikan matemaattisia loogisia totuuksia ja sääntöjä pohjimmiltaan, systeemin sisäiset prosessit tekevät siitä kompleksin. "

Tuo on sitä superdeterminismiä joka joka periaatteessa kieltää kaiken potentiaalisuuden eli esim. aaltofunktion romahtamisen kvanttifysiikassa.

"Voi sanoa, että se on eristettynä täysin deterministinen, jos prosessit ovat tunnetut. Takaisinkytkennät ympäristöön tekevät siitä jälleen deterministinen, kum myös ympäröivä ymmärretään yhdessä takaisinkytkentöjen kanssa täydellisesti."

Niin voi sanoa jos uskoo ensinnäkin todellisuuden olevan pohjimmiltaan reduktionistinen ja mekaaninen. Tämä on kuitenkin pelkkä haave ja uskomus koska se "ympäröivä" on käytännössä aina koko maailmankaikkeus ja eikä sitä koskaan voi tuntea eikä varsinkaan ymmärtää täydellisesti koska se maailmankaikkeus koostuu toisiinsa nähden avoimista systeemeistä jotka vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään tavoilla joita ei todennäköisesti läheskään kaikkia tunneta.

"Näin, eikä silti perusasioiden, fysiikan ja matematiikan, tarvitse olla väärin."

Ei tarvitsekaan missään absoluuttisessa mielessä olla väärin vaan niiden perusasioiden tietämys pätee ainoastaan joidenkin todellisuuden aspektien suhteen ja voi olla muutenkin pätevyydeltään ajallis-paikallisesti hyvin rajoitettua eli jonkinlaisia idealisoituja erikoistapauksia jotka pätevät vain melko yksinkertaisten systeemien tapauksessa. Jonkun absoluuttisen fysiikan ja matematiikan pätevyyden olettaminen on taas sitä haaveilua ja uskoa kuten se hokema että matematiikka ja logiikka pätevät kaikissa (loogisesti) mahdollisissa maailmoissa.

"Käytännön esimerkki vaikka neuroverkko, joka on rakenteeltaan sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertainen ja voidaan opettaa ratkaisemaan tehtävä, mutta se miten se tarkkaan ottaen toimii, sitä ei välttämättä voida tietää."

Ihan samalla tavalla kaikki tietotekniikka ylipäätänsä on sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertaista perusteidensa osalta mutta edellyttää kuitenkin taitavan ja älykkään ohjelmoijan ja laitteiston suunnittelijan jotta lopputulos olisi käyttökelpoinen.

Hermoverkkoja ei kuitenkaan ohjelmoida eikä suunnitella muuten kuin oppimisen tai oikeammin ehdollistamisen suhteen mutta nekin edellyttävät toimiakseen että se opettaminen tapahtuu jonkun älykkäämmän olion toimesta eli ihmissuunnittelijan.

Ihminen käyttää logiikkaa kun taas logiikka käyttää hermoverkkoa eli ihmisen ja koneen ero on lähinnä siinä että hermoverkko on oppimansa logiikan täysin ehdollistamaa eikä pysty sopeutumaan uusiin erilaisiin olosuhteisiin mihin sitä ei ole opetettu kun taas ihminen tai organismit ylipäätänsä kykenevät parhaimmillaan luovasti improvisoimaan ja sopeutumaan aidon älykkyytensä avulla uusiin tilanteisiin.

Tietysti sitten pohjimmiltaan filosofisia erimielisyyksiä voi aiheuttaa joidenkin ylivahva usko ja haaveilu suhteessa determinismiin ja reduktionismiin jotka taas eivät ole edes fysiikkaa vaan metafysiikkaa ja puhdasta filosofiaa joka taas aiheuttaa helposti liian yksipuolisen hahmotuksen ja maailmankuvan.

Logiikka ja matematiikka toimii kunhan ymmärtää niiden olevan toimivia työkaluja lähinnä vain käytännöllisiä tarkoituksia varten kuten esim. toimivan tekniikan kehittämiseksi eikä sotke niitä todellisuuden kokonaisuuteen joka taas ei ole kokonaisuudessaan ja tyhjentävästi pelkistettävissä algoritmeiksi eikä matemaattisiksi kaavoiksi.

Älykäs ihminen osaa käyttää matematiikkaa ja logiikkaa apuvälineenä mutta ei ole niiden välineidensä ehdollistama.

B

Anonyymi kirjoitti:

"Kompleksi systeemi noudattaa fysiikan matemaattisia loogisia totuuksia ja sääntöjä pohjimmiltaan, systeemin sisäiset prosessit tekevät siitä kompleksin. "

Tuo on sitä superdeterminismiä joka joka periaatteessa kieltää kaiken potentiaalisuuden eli esim. aaltofunktion romahtamisen kvanttifysiikassa.

"Voi sanoa, että se on eristettynä täysin deterministinen, jos prosessit ovat tunnetut. Takaisinkytkennät ympäristöön tekevät siitä jälleen deterministinen, kum myös ympäröivä ymmärretään yhdessä takaisinkytkentöjen kanssa täydellisesti."

Niin voi sanoa jos uskoo ensinnäkin todellisuuden olevan pohjimmiltaan reduktionistinen ja mekaaninen. Tämä on kuitenkin pelkkä haave ja uskomus koska se "ympäröivä" on käytännössä aina koko maailmankaikkeus ja eikä sitä koskaan voi tuntea eikä varsinkaan ymmärtää täydellisesti koska se maailmankaikkeus koostuu toisiinsa nähden avoimista systeemeistä jotka vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään tavoilla joita ei todennäköisesti läheskään kaikkia tunneta.

"Näin, eikä silti perusasioiden, fysiikan ja matematiikan, tarvitse olla väärin."

Ei tarvitsekaan missään absoluuttisessa mielessä olla väärin vaan niiden perusasioiden tietämys pätee ainoastaan joidenkin todellisuuden aspektien suhteen ja voi olla muutenkin pätevyydeltään ajallis-paikallisesti hyvin rajoitettua eli jonkinlaisia idealisoituja erikoistapauksia jotka pätevät vain melko yksinkertaisten systeemien tapauksessa. Jonkun absoluuttisen fysiikan ja matematiikan pätevyyden olettaminen on taas sitä haaveilua ja uskoa kuten se hokema että matematiikka ja logiikka pätevät kaikissa (loogisesti) mahdollisissa maailmoissa.

"Käytännön esimerkki vaikka neuroverkko, joka on rakenteeltaan sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertainen ja voidaan opettaa ratkaisemaan tehtävä, mutta se miten se tarkkaan ottaen toimii, sitä ei välttämättä voida tietää."

Ihan samalla tavalla kaikki tietotekniikka ylipäätänsä on sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertaista perusteidensa osalta mutta edellyttää kuitenkin taitavan ja älykkään ohjelmoijan ja laitteiston suunnittelijan jotta lopputulos olisi käyttökelpoinen.

Hermoverkkoja ei kuitenkaan ohjelmoida eikä suunnitella muuten kuin oppimisen tai oikeammin ehdollistamisen suhteen mutta nekin edellyttävät toimiakseen että se opettaminen tapahtuu jonkun älykkäämmän olion toimesta eli ihmissuunnittelijan.

Ihminen käyttää logiikkaa kun taas logiikka käyttää hermoverkkoa eli ihmisen ja koneen ero on lähinnä siinä että hermoverkko on oppimansa logiikan täysin ehdollistamaa eikä pysty sopeutumaan uusiin erilaisiin olosuhteisiin mihin sitä ei ole opetettu kun taas ihminen tai organismit ylipäätänsä kykenevät parhaimmillaan luovasti improvisoimaan ja sopeutumaan aidon älykkyytensä avulla uusiin tilanteisiin.

Tietysti sitten pohjimmiltaan filosofisia erimielisyyksiä voi aiheuttaa joidenkin ylivahva usko ja haaveilu suhteessa determinismiin ja reduktionismiin jotka taas eivät ole edes fysiikkaa vaan metafysiikkaa ja puhdasta filosofiaa joka taas aiheuttaa helposti liian yksipuolisen hahmotuksen ja maailmankuvan.

Logiikka ja matematiikka toimii kunhan ymmärtää niiden olevan toimivia työkaluja lähinnä vain käytännöllisiä tarkoituksia varten kuten esim. toimivan tekniikan kehittämiseksi eikä sotke niitä todellisuuden kokonaisuuteen joka taas ei ole kokonaisuudessaan ja tyhjentävästi pelkistettävissä algoritmeiksi eikä matemaattisiksi kaavoiksi.

Älykäs ihminen osaa käyttää matematiikkaa ja logiikkaa apuvälineenä mutta ei ole niiden välineidensä ehdollistama.

B

Lue lisää

B, kirjoitat mielestäni asiaa. On erikoista miten elämä yleensä on saanut puserrettua esiin ihmisen, jolla vaikuttaa olrvan mielenkiintoa, resursseja ja kapasiteettia pohdiskella syntyjä syviä. Muista lajeista on vaikea sanoa onko heillä vai ei, koska puuttuu tapa kommunikoida. Joka taas helposti tulkitaan toisten alempiarvoisuudeksi. Tosiasiassa se on ihmisen kyvyttömyyttä, typerää ylempiarvoisuuden harhaa ja muuta perinteistä hölmöilyä eläinkunnan kustannuksella. Muutoin elämä (loppupeleissä myös ihmisiä koskien vaikka ei ole superseksyä sanoa niin) yleisellä tasolla perustuu mielestäni periytyvyyteen ja sopeutumiseen, jossa yksilöllä ei juurikaan ole merkitystä muutoin, kuin muuntelun ja sopeutumisen funktiossa. Lähinnä petrimaljana, jossa erilaisia asioita ilmenee ja jossa voi tapahtua muutoksia siten, että vaikka miljoonasta yhdessä tapahtuu asia, josta on jatkossa populaatiolle hyötyä. Siltikin muutoksen ollessa liian suuri tai nopea populaation sopeutumiskyvylle, elämä on vaarassa ihan lajitasolla. Tai koska suuri osa elämästä pohjautuu muutamaan arkkityyppiin, suuressa katastrofista on vaarana kokonaisten haarojen häviäminen. Siinä mielessä keinotekoinen neuroverkko voi ollakin melko lähellä jo tiedonkäsittelyn tasolla sitä oppimisvaatimusta, mitä yksinkertainen elämä tarvitsee. Joskin algometrejä ei ole säädetty selviytymiseen tai muunteluun, eikä alustavaan ole sellainen jossa niin voisi tapahtua, jotta jokin suurempi elämän tai olemisen tarkoitus täyttyisi, vaan johonkin toisenlaiseen tehtävään. Eli suunnittelija on tarpeellinen näissä keinotekoisia, koska voi olla, että omaa ajattelua ei varsinaisesti kaivata, enemmänkin hallittua ja ennustettavissa toimintaa. AI on sitten suunta, jossa voidaan hakea myös ajattelun kaltaista toimintaa, joskin suunnittelijalle lienee tarve ja halu pysyä puikoissa. Lähinnä se mitä yritin kommunikoida oli se, että muutamalla yksinkertaisella säännöillä saadaan aikaan hankalia systeemejä, joiden ennustettavuus perustuu enemmän historian tutkintaan, kuin varsinaiseen laskelmoituun loogiseen simulointiin. Ei tarvita edes kvanttifysiikan erikoisuuksia mukaan. Tai logiikkaan ja laskentaan perustuvan simuloinnin osumatarkkuus ei ole parempi, kuin se miten asiat ovat yleensä pruukanneet menemään. Näinollen, noilla perusteilla, puhdas logiikka ja matematiikka myös tilastotieteet, ovat mielestäni ihan hyvä työkalu. Vahvasti kompleksissa ympäristöissä kuten se meidän arki, asiat kuitenkin tuppaavat vahvasti menemään niinkuin ne sattuvat menemään. Joskus arvaukset osuvat oikeaankin. Eli työkalu asiasta olen samaa mieltä. Enkä ole varsinaisesti determinismin tai karman tai muun ennaltakirjoitetun kohtalon vahva puolestapuhuja, kai ainakaan vielä. Ehkä vanhempana. Olipas se vuodatus.
--planeetta

kynä.M kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitan, mutta olen jo ikäytynyt ja voimat vähissä.

Pahoittelen siinä tapauksessa että vänkäsin vastaan asiassa, jossa olemme yhtä mieltä. My Bad. Yritän parantaa kykyäni ymmärtää kirjoitettua.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

"Kompleksi systeemi noudattaa fysiikan matemaattisia loogisia totuuksia ja sääntöjä pohjimmiltaan, systeemin sisäiset prosessit tekevät siitä kompleksin. "

Tuo on sitä superdeterminismiä joka joka periaatteessa kieltää kaiken potentiaalisuuden eli esim. aaltofunktion romahtamisen kvanttifysiikassa.

"Voi sanoa, että se on eristettynä täysin deterministinen, jos prosessit ovat tunnetut. Takaisinkytkennät ympäristöön tekevät siitä jälleen deterministinen, kum myös ympäröivä ymmärretään yhdessä takaisinkytkentöjen kanssa täydellisesti."

Niin voi sanoa jos uskoo ensinnäkin todellisuuden olevan pohjimmiltaan reduktionistinen ja mekaaninen. Tämä on kuitenkin pelkkä haave ja uskomus koska se "ympäröivä" on käytännössä aina koko maailmankaikkeus ja eikä sitä koskaan voi tuntea eikä varsinkaan ymmärtää täydellisesti koska se maailmankaikkeus koostuu toisiinsa nähden avoimista systeemeistä jotka vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään tavoilla joita ei todennäköisesti läheskään kaikkia tunneta.

"Näin, eikä silti perusasioiden, fysiikan ja matematiikan, tarvitse olla väärin."

Ei tarvitsekaan missään absoluuttisessa mielessä olla väärin vaan niiden perusasioiden tietämys pätee ainoastaan joidenkin todellisuuden aspektien suhteen ja voi olla muutenkin pätevyydeltään ajallis-paikallisesti hyvin rajoitettua eli jonkinlaisia idealisoituja erikoistapauksia jotka pätevät vain melko yksinkertaisten systeemien tapauksessa. Jonkun absoluuttisen fysiikan ja matematiikan pätevyyden olettaminen on taas sitä haaveilua ja uskoa kuten se hokema että matematiikka ja logiikka pätevät kaikissa (loogisesti) mahdollisissa maailmoissa.

"Käytännön esimerkki vaikka neuroverkko, joka on rakenteeltaan sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertainen ja voidaan opettaa ratkaisemaan tehtävä, mutta se miten se tarkkaan ottaen toimii, sitä ei välttämättä voida tietää."

Ihan samalla tavalla kaikki tietotekniikka ylipäätänsä on sekä fyysisesti että loogisesti yksinkertaista perusteidensa osalta mutta edellyttää kuitenkin taitavan ja älykkään ohjelmoijan ja laitteiston suunnittelijan jotta lopputulos olisi käyttökelpoinen.

Hermoverkkoja ei kuitenkaan ohjelmoida eikä suunnitella muuten kuin oppimisen tai oikeammin ehdollistamisen suhteen mutta nekin edellyttävät toimiakseen että se opettaminen tapahtuu jonkun älykkäämmän olion toimesta eli ihmissuunnittelijan.

Ihminen käyttää logiikkaa kun taas logiikka käyttää hermoverkkoa eli ihmisen ja koneen ero on lähinnä siinä että hermoverkko on oppimansa logiikan täysin ehdollistamaa eikä pysty sopeutumaan uusiin erilaisiin olosuhteisiin mihin sitä ei ole opetettu kun taas ihminen tai organismit ylipäätänsä kykenevät parhaimmillaan luovasti improvisoimaan ja sopeutumaan aidon älykkyytensä avulla uusiin tilanteisiin.

Tietysti sitten pohjimmiltaan filosofisia erimielisyyksiä voi aiheuttaa joidenkin ylivahva usko ja haaveilu suhteessa determinismiin ja reduktionismiin jotka taas eivät ole edes fysiikkaa vaan metafysiikkaa ja puhdasta filosofiaa joka taas aiheuttaa helposti liian yksipuolisen hahmotuksen ja maailmankuvan.

Logiikka ja matematiikka toimii kunhan ymmärtää niiden olevan toimivia työkaluja lähinnä vain käytännöllisiä tarkoituksia varten kuten esim. toimivan tekniikan kehittämiseksi eikä sotke niitä todellisuuden kokonaisuuteen joka taas ei ole kokonaisuudessaan ja tyhjentävästi pelkistettävissä algoritmeiksi eikä matemaattisiksi kaavoiksi.

Älykäs ihminen osaa käyttää matematiikkaa ja logiikkaa apuvälineenä mutta ei ole niiden välineidensä ehdollistama.

B

Lue lisää

"Hermoverkkoja ei kuitenkaan ohjelmoida eikä suunnitella muuten kuin oppimisen tai oikeammin ehdollistamisen suhteen mutta nekin edellyttävät toimiakseen että se opettaminen tapahtuu jonkun älykkäämmän olion toimesta eli ihmissuunnittelijan."

Neuroverkot mukautuvat dataan. Ne eivät tarvitse älykästä opettajaa - riittää, että neuroverkolla on keino saada informaatiota ympäristöstään esimerkiksi havainnoimalla. Toki eri arkkitehtuurin neuroverkkojen kyky oppia voi vaihdella hyvinkin paljon.

Kerro vielä se tosiasia että jumala loi maan ja taivaan ja kaiken muunkin mitä raamatussa mainitaan. Sitten voitkin mennä jonnekin huuhaapalstalle jatkamaan julistustasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro vielä se tosiasia että jumala loi maan ja taivaan ja kaiken muunkin mitä raamatussa mainitaan. Sitten voitkin mennä jonnekin huuhaapalstalle jatkamaan julistustasi.

Tuo ei liity asiaan ollenkaan. Nyt on kysymys logiikasta enkä puhunut Jumalasta mitään.

Olli.S kirjoitti:

Tuo ei liity asiaan ollenkaan. Nyt on kysymys logiikasta enkä puhunut Jumalasta mitään.

No tulihan se jumalakin sieltä.

Anonyymi kirjoitti:

No tulihan se jumalakin sieltä.

Ei tullut kuin sinun viestin takia. Sinä toit jumalat ja julistamiset joita ei viestissäni ollut.

Toveri Stalin opetti, että kullakin yhteiskuntaluokalla on oma logiikkansa, työväenluokalla dialektinen. Hän ajatteli, että dialektinen logiikka ei olisi vain historiallisen tapahtuman runkona (Hegel, Marx), vaan se olisi myös materiaalisen tapahtuman eli luonnontieteellisen perusstruktuuri.

Hän kehitti opin dialektinen materialismi, joka on kuulemma työväelle ominainen. Opissa olisi neljä premissiä, jotka Stalin mainitsi. Samalla hän tuli luoneeksi opin, josta ei ollut johdettavissa mitään. Kukaan neuvostofilosifi ei uskaltanut sanoa selvästi, joten oppi neljästä premissistä säilyi vielä Stalinin ajan jälkeenkin kaikissa neuvostolaisissa filosofiankirjoissa, aina Neuvostiiton romahtamiseen asti. Sitä selitettiin valtavana neronleimauksena, vaikka Stalinin nimi olikin häveliäästi poistettu uusista painoksista.

Näin on. Sen vuoksi bitillä onkin neljä mahdollista arvoa: on, ei, ehkä ja vidunko väliä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Sen vuoksi bitillä onkin neljä mahdollista arvoa: on, ei, ehkä ja vidunko väliä.

"Sen vuoksi bitillä onkin neljä mahdollista arvoa: on, ei, ehkä ja vidunko väliä."

Viitekehyksen mukaan ottaminen ei todennäköisesti koskaan tule onnistumaan tietokoneilla ja tekoälyllä koska se edellyttää käsitteiden merkitysten ja yhteyksien ymmärtämistä ja sitä voi syntyä vain kokemuksen kautta, Tietokone ja tekoäly pystyy vain mekaaniseen päättelyyn jossa ei tarvita ymmärrystä eikä viitekehystä eli ts. joka on puhtaasti mekaanista tai automaattista "ajattelua" kuten esim. formaalin logiikan pyörittely filosofian logiikan opetuksessa.

Ajattelu ei myöskään tunnu luonnistuvan sellaisilta ihmisiltä jotka ymmärtävät ja osaavat käsitellä kieltä vain kirjaimellisesti, kaavamaisesti eli usein juuri ns. luonnontieteellisen ja matemaattisen koulutuksen kautta vaikeasti ehdollistuneet yksilöt joita voisi kutsua formatoorisiksi apparaateiksi koska heillä ajattelu on jäykistynyt konemaiseen binäärimalliin.

B

Anonyymi kirjoitti:

"Sen vuoksi bitillä onkin neljä mahdollista arvoa: on, ei, ehkä ja vidunko väliä."

Viitekehyksen mukaan ottaminen ei todennäköisesti koskaan tule onnistumaan tietokoneilla ja tekoälyllä koska se edellyttää käsitteiden merkitysten ja yhteyksien ymmärtämistä ja sitä voi syntyä vain kokemuksen kautta, Tietokone ja tekoäly pystyy vain mekaaniseen päättelyyn jossa ei tarvita ymmärrystä eikä viitekehystä eli ts. joka on puhtaasti mekaanista tai automaattista "ajattelua" kuten esim. formaalin logiikan pyörittely filosofian logiikan opetuksessa.

Ajattelu ei myöskään tunnu luonnistuvan sellaisilta ihmisiltä jotka ymmärtävät ja osaavat käsitellä kieltä vain kirjaimellisesti, kaavamaisesti eli usein juuri ns. luonnontieteellisen ja matemaattisen koulutuksen kautta vaikeasti ehdollistuneet yksilöt joita voisi kutsua formatoorisiksi apparaateiksi koska heillä ajattelu on jäykistynyt konemaiseen binäärimalliin.

B

Lue lisää

"Ajattelu ei myöskään tunnu luonnistuvan sellaisilta ihmisiltä jotka ymmärtävät ja osaavat käsitellä kieltä vain kirjaimellisesti, kaavamaisesti"

Niinpä. Tuon huomaa siinä, että naisen puhe menee miehen toisesta korvasta sisään, aivoista suoraan läpi ja toisesta korvasta ulos, jolloin ajattelutoiminnalle jää runsaasti tilaa.
Naisella taas miehen puhe menee molemmista korvista sisään, jää kiertämään ja täyttämään aivot ja tulee ulos suusta muokatussa muodossa vuosien ajan.

Jos loisi todellisuuteen jonkun sopivan viitekehyksen, niin silloin voisi siirtää arvaamisen ja ajattelun ja logiikan soveltamisen kokonaan kuulijalle.
Jos viitekehyksen viitteellisyys olisi ihan viitteellistä, niin aina parempi logiikan kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos loisi todellisuuteen jonkun sopivan viitekehyksen, niin silloin voisi siirtää arvaamisen ja ajattelun ja logiikan soveltamisen kokonaan kuulijalle.
Jos viitekehyksen viitteellisyys olisi ihan viitteellistä, niin aina parempi logiikan kannalta.

Lue lisää

Jos viitekehyksestä tekisi sydämenmuotoisen ja värittäisi sen vaaleanpunaiseksi, niin saattaisi naisen logiikka ruveta hyrräämään viitekehyksessä ja saattaisi itse päästä hmm...

Tuo pätee yleismaailmallisesti. Jos ei joka lauseessa todista jotain jumalan olemassaolosta, niin kyseessä ei ole logiikka ollenkaan.