Mooses ja Raamatun sepitetyt tarinat

Voisikohan joku taikauskoinen selittää nämä ristiriidat, jotka liittyvät tarujen Moosekseen`?

Kuinka Mooses saattoi nähdä Jumalan ”kasvoista kasvoihin”, sillä sanotaanhan Joh. 1:18:” Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt”? Lisäksi eihän kenenkään, joka on nähnyt Jumalan kasvot, pitänyt jäädä henkiin (2Ms 33:20).

Kuinka Mooses saattoi päästä taivaaseen, olihan hän murhamies (2Ms2:12)? Eihän kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi (1Joh2:15).

Mooses näki Kerubin eli Jehova-Nissin eli Tosi Jumalan. Se kerrotaan kyllä raamatussa.

Tarina kuink Mooses syllistyi tuohon tappoon löytyy parhaiten Koraanista. Siihen oli syynä sen aikaiset tavat ja lait.

Israelilaiset olivat Egyptissä 430 vuotta eli jos sukupolvi tulee hedelmälliseksi 21 vuoden iässä niin noin 20 sukupolvea. Kun jakaa 600000 / 20 saadaan 30000 eli syntyviä miehiä piti oleman noin 1500 miestä per vuosi. Suomessa syntyy noin 30000 miestä per vuosi ja Suomi on noin 5 miljoonan kansa. Eli Israelin väkiluku oli keskimäärin noin 20. osa Suomen väkiluvusta eli 250 000 henkilöä Egyptissä olon aikana. Ennen elettiin pitempää kuin nykyisin jopa yli 100 vuotiaiksi.

Mutta ennen kaikkea Jumala on tarkoittanut vanhan testamentin lukumäärät profetaalisiksi. Ne ilmaisevat Israelin koon kaikissa tulevissa ajoissa. Sen kokoinen kansa on ikuisesti kuin on vanhaan testamenttiin merkitty. Eli 600000 miestä ja noin 30000-40000 lasta syntyy per vuosi. Kokonaismäärä kansan noin 5-8 miljoonaa asukasta.

Vedin nää laskut lonkalta kun teki mieli kokeilla lonkalta vetämistä. Mutta joka tapauksessa on helppoa matematiikkaa tuo raamatun matematiikka.

On se hyvä, että joku näkee vaivaa jotta Raamatun tarut tulevat selviksi. Mikä muuten on koulutuksesi "Goodfellow"?

Abrahamin jäkeläisten lukumäärä sanotaan paljoksi kuin taivaan tähdet ja meren hiekka. Ne jotka ovat tutkineet vanhaa testamenttia ovat panneet merkille, että juutalaisessa kerronnassa on tapana suurennella asioita. Linnuradassa (galaksi) on arvioitu olevan noin 200 miljardia tähteä. Lienee oikeutettua suhtautua kriittisesti lukiessaan Raamattua.

... tarina moosekseksesta ja Israelin kansan erämaavaelluksesta, on eräänlainen sen ajan kirjoittajan ihanne yhteiskunnan luomus. Hengellinen kirjallisuus pitkälti perustuu ihanteiden ja ideaaliodotusten julkituomiseen.

Teologit varmasti tämän myöntävät, monille fundamentaali- ja kiihkouskovaisille olisi heidän uskonsa kannalta murentavaa päätyä tai myöntää sellaista asiaa, he pelkäisivät uskon menetystä, joka perustuu Raamatun kirjaimen totena pitämiseen juuri kirjaimen mukaan, heille on opetettu Raamattu on Jumalan sana, joten näiden asioiden kanssa kiisteleminen olisi ihan hukkaan heitettyä energiaa.


L-S

> Tämä on varsin hupaisaa, sillä onhan jo pitkään tiedetty, ettei Mooses ole historiallinen henkilö.

hassu väite, en näe mitää syytä uskoe, ettei Mooses olisi historiallinen henkilö.

"Joosef kutsui isänsä ja veljensä Egyptiin, jossa Israelin kansa kasvoi uskomattoman tehokkaasti. Jo kahden sukupolven kuluttua pelkästään miehiä oli 600 000 (4.Moos 1:45-46), 2.Moos 12:37), joten kansa oli paisunut n. 2 miljoonaiseksi. Jokainen nainen joutui siis synnyttämään satoja lapsia."

Höpö höpö. Raamatun luku viittaa tietenkin koko Egyptin väkilukuun, ja on lähellä oikeaa:

!Raamattu ilmoittaa tämän tapahtuneen aikana, jolloin Egyptin yhteenlasketun väestön määrä, juutalaiset mukaan lukien, on arkeologisten tutkimusten nojalla arvioitu olevan alle 1,5 miljoonaa henkeä."

"Kuitenkin myöhäisemmässä vaiheessa miljoona väestö oli huvennut 7000 henkeen :”Niin hän katsasti herrain palvelijat, ja niitä oli kaksisataa kolmekymmentä kaksi. Niitten jälkeen hän katsasti kaiken väen, kaikki israelilaiset, joita oli seitsemäntuhatta” 1 Kun. 20:15"

Tuossa taas selvästi puhutaan varsinaisista Jaakobin jälkeläisistä ja ehkä lajiteltuna myös sen mukaan, ketkä ovat olleet sisäsiittoisia jälkeläisiä, ketkä sekaantuneita.

Miksi pitää aina yrittää vääntää nämä asiat juuri niin kuin ne eivät minkään järkevän oletuksen mukaan ole. Jumalaan uskomattomuus ei näytä tekevän ihmisestä ainakaan rehellisempää eikä vähemmän altista pyrkimykselle vääristää tulkintoja oletustensa mukaiseksi.