Koronakriisi on vappupuheiden pääaihe - Katri Kulmuni väläyttää työmarkkinoiden uudistuksia ja mittavia teollisia investointeja: ”Koronakorvausten maksuun tarvitaan yhteistyötä”
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni väläyttää vappupuheessaan uudistuksia työmarkkinoille sekä mittavia teollisia investointeja uuden kasvun luomiseksi ja ”koronakorvausten” maksamiseksi. Hän korostaa, että Suomen tulevien vuosien tärkein tehtävä on jälleenrakentamisessa.
”Tulevien elvytyspäätösten on taloudellisen toimeliaisuuden käynnistämisen ohella vietävä meidät kohti uutta maailmaa. Uusi kasvu edellyttää poikkeuksellista yhteistyötä: yritteliäisyyttä ja vastuunkantoa – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteen hiileen puhaltamista.”
Kulmuni vertaa tilannetta sotakorvausten maksuun.
”Sotavuosien jälkeen maatamme rakennettiin valtiojohtoisella teollistamispolitiikalla. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli sotakorvausten maksaminen. Nyt ”koronakorvausten” maksuun tarvitaan vastaavan kaltaista valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Suomen on oltava yrittäjähenkinen maa, jossa valtio panostaa vahvasti uuden kasvun ajureihin.”
Myös työmarkkinoille ja työelämään tarvitaan Kulmunin mukaan uutta ajattelua, lisää turvaa ja joustoja.
”Kun palkansaajien työkykyyn ja -hyvinvointiin satsataan sekä koulutusmahdollisuuksia parannetaan, voidaan yritysten tueksi tehdä tarpeellisia joustoja työllistämisen ja investointien kynnyksen madaltamiseksi. Suomi tarvitsee enemmän sopimista, paikallista sopimista yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Tulevaisuudenkin Suomi rakennetaan työllä ja yrittämisellä.”
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni väläyttää vappupuheessaan uudistuksia työmarkkinoille sekä mittavia teollisia investointeja uuden kasvun luomiseksi ja ”koronakorvausten” maksamiseksi. Hän korostaa, että Suomen tulevien vuosien tärkein tehtävä on jälleenrakentamisessa.
”Tulevien elvytyspäätösten on taloudellisen toimeliaisuuden käynnistämisen ohella vietävä meidät kohti uutta maailmaa. Uusi kasvu edellyttää poikkeuksellista yhteistyötä: yritteliäisyyttä ja vastuunkantoa – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteen hiileen puhaltamista.”
Kulmuni vertaa tilannetta sotakorvausten maksuun.
”Sotavuosien jälkeen maatamme rakennettiin valtiojohtoisella teollistamispolitiikalla. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli sotakorvausten maksaminen. Nyt ”koronakorvausten” maksuun tarvitaan vastaavan kaltaista valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Suomen on oltava yrittäjähenkinen maa, jossa valtio panostaa vahvasti uuden kasvun ajureihin.”
Myös työmarkkinoille ja työelämään tarvitaan Kulmunin mukaan uutta ajattelua, lisää turvaa ja joustoja.
”Kun palkansaajien työkykyyn ja -hyvinvointiin satsataan sekä koulutusmahdollisuuksia parannetaan, voidaan yritysten tueksi tehdä tarpeellisia joustoja työllistämisen ja investointien kynnyksen madaltamiseksi. Suomi tarvitsee enemmän sopimista, paikallista sopimista yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Tulevaisuudenkin Suomi rakennetaan työllä ja yrittämisellä.”
Vastaukset 14
Vanhimmat
Palstapölhön kopiokone se väsymättä jauhaa.
"Katri Kulmuni väläyttää työmarkkinoiden uudistuksia ja mittavia teollisia investointeja: ”Koronakorvausten maksuun tarvitaan yhteistyötä”"
Tämä tarkoittaa suomeksi, että kapitalistit jo kilvan kehittelevät uusia tapoja saada hyöty kriisistä itselleen.
Alkuun AY liike verolle.
Sitten veikkauskin :-)
Työmarkkinoiden uudistaminen tuo minun mieleeni ensimmäiseksi pakollisten "korttikoulutusten" muuttamisen omavalintaisiksi (esim. Tieturva, työturvallisuuskortti, EA1 ja 2 jne.), sillä niitä ei tarvita kaikilla aloilla. Useimmat työnantajat ilmoitustensa perusteella vaativat työnhakijoilta em. koulutukset ja monia muita vastaavia lyhytkestoisia (alle 10 vuotta kestoltaan) kursseja.
Toiseksi työvoimapoliittista koulutusta pitäisi laajentaa jatkuvasta hakemuksen ja CV:n harjoittelusta ammattialakohtaisiin kehitysten päivittämisiin, kuten alakohtaiset tietojärjestelmät, standardit jne.
Lievä tuki yrityksille useamman vuoden kestoiseen, TES:n mukaiseen työsuhteeseen -ei muutaman kuukauden työsuhteeseen - takaa pidempikestoisen ostovoiman kasvun, mikä näkyy verokertyminä.
Kaiman mainitsema paikallinen sopiminen yhteisten pelisääntöjen pohjalta on kannattavaa, sillä esim. työmatkat ja siten ilmastopäästöt ovat pienemmät kuin eri paikkakunnan työsuhteessa tai esim. elintarvikeketjun tuottaminen useammalla paikkakunnalla. Samoin voisi kuvitella kolmannen sektorin (esim. kyläyhdistysten ja 4H:n) ja yritysten välistä yhteistyötä.
Nykyisissä opetussuunnitelmissa -peruskoulusta alkaen- kasvatetaan oppilaista yrittäjiä, joten Kulmunin mainitsema "Suomi rakennetaan työllä ja yrittämisellä" pätee tulevaisuudessa. Noin 30 vuoden aikana yhä useammat julkisen sektorin virastot ja laitokset ovat muuttuneet osakeyhtiöiksi, joten aikaa myöten julkinen sektori yhtiöitetään kokonaan, ja vertauskuvallisesti palataan Ruotsin vallan aikaan.
" koulutukset ja monia muita vastaavia lyhytkestoisia (alle 10 vuotta kestoltaan) kursseja. "
Melko lyhytkestoisia :)
Alkuun Ay- liike-MTK verolle
On Kulmuni siinä ihan oikeassa, että mittavia teollisia investointeja tarvitaan. Hän jättää vain sanomatta sen, että markkinataloudessa pitää myös olla kannattavuutta ja työn tuottavuuden kasvua. Se puolestaan edellyttää mittavia panostuksia koultukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä kustannuksia lisäävästä aluepolitiikasta luopumista.
Lisäksi se vaatii Yhdysvaltojen liekanarun katkomista. Nyt mennään USA:n suorassa ohjeistuksessa.
Jopa julkisen sektorin järjestelmät on siirretty amerikkalaisten yksityisfirmojen alaisuuteen. Suomen parhaimmat, kehityskykyiset firmat myydään järjestelmällisesti amerikkalaiseen omistukseen. Ei näin!
Pitää katsoa globaalisti ja hyödyntää mahdollisuudet itsekkäästi, Suomen edun mukaisesti!
Kiljavan koulutus = lisää AY väkeä.
Voitte puolestani maksella tuet ja vielä eu:n yhteisvastuut yms. mitä vielä keksivätkään , talkoot ohi osaltani , huomannu että kassanvartiat kyllä onnistuvat hetkessä sen tyhjentämään jonka karttumiseen menee vuosikymmeniä , nyt loppui luottamus ja usko jostain paremmasta minkä eteen raataa.
Valtion veroista vain menee näihin, et sinä ole takuueläkeellä minkään maksaja.
Valtionveroa alkaa mennä kun tulot ylittää 35000 € vuodessa.
Hapuilevalta hallitukselta puuttuu kriisistä ulospääsyohjelma. Globaalit markkinat ei palaa takaisin ja yritykset joutuu vaihtamaan toimitusjohtajansa. Uustodellisuus merkitsee valtioiden ohjausta ja markkinoiden uusjakoa. Ulkoministerillä ja sisäministerillä ovat olemattomat eväät hoitaa suomalaisille toimeen tuloa. Lentävämatto on rullalla ja pitäisi kulkea jalat maassa.
Sannalle olisi arpeettia saada ilman AY-liittoihin kuulumisia myäs tasa-arvoon.
Viime vuosina työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat kattaneet keskimäärin noin 5,6 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Loput katetaan valtionosuuksina eli vaikkapa tulo- tai arvonlisäveroina sekä kaikilta palkansaajilta ja työnantajilta perittävinä työttömyysvakuutusmaksuina.
Monet nyt jääneet paitsi ansiosidonnaista jota ovat maksaneet kuulumatta vasemmsitolaisiin liitoihiin, jo sana "vasemmsitolaisuus" saa monella karvat pystyyn, kun tuollainen pieni poliittinen järjestö saa olla mukana näin tärkeässä asiassa. Kun jaetaan työttömyyden tullen korvauksia. He AY johtajat vetää " hunajaa päältä palkkoinaan verottomista AY palkoistaan.