YLE on selvittänyt Suomen yritystukia.
Vuoden 2018 selvityksessa yritystuet olleet 9-10 miljardia euroa. Yritystuet ovat pääosin verotukia, eli poikkeamia normiverotuksesta.
Tässä on suora lainaus YLE:n myöhemmin tekemästä yritystuki uutisesta.
"Kaiken kaikkiaan suorissa tuissa, verotuissa ja muissa veroetuuksissa päästään 8,8 miljardiin euron yhteissummaan vuonna 2019. Kokonaissumma on noussut parissa vuodessa yli 300 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi: lapsilisiiin on tälle vuodelle varattu 1,4 miljardia euroa, asumistukiin 1,5 miljardia euroa ja työttömyysturvaan 2,7 miljardia euroa valtion talousarviossa."
Suomessa sosiaalietuukset ovat tarkoin tutkittuja ja tuensaajien tukitarve (lukuunottamatta lapsilisiä) on kuitein perusteltava.
Yritystukien jaossa ei käytetä tarveharkintaa eikä väärin perustein myönnettyjä tukia peritä takaisin.
Erityisesti yritystuet, jotka vääristävät kilpailua, pitäisi lopettaa. Myös isoja osinkoja jakavat yritykset eivät tarvitse valtion verokertymästä osingonjakoon lisärahaa.
Kun monet yritykset ovat pandemioiden vuoksi (nykyisen ja tulevien) pulassa, pitäisikö yrityksiltä periä "kriisiveroa" vuosittaisesta miljardien vero tukipaketista?
Kriisiveropaketti tuottaisi korkoa pääomalle ja kasvaisi "varmuusetuusvarana" kriisien varalle. Näin ollen ulkomaan velkaa ei tarvitsisi ottaa valtion piikkiin ja veronmaksajien (palkansaajat, eläkeläiset) maksettavaksi.
Vuoden 2018 selvityksessa yritystuet olleet 9-10 miljardia euroa. Yritystuet ovat pääosin verotukia, eli poikkeamia normiverotuksesta.
Tässä on suora lainaus YLE:n myöhemmin tekemästä yritystuki uutisesta.
"Kaiken kaikkiaan suorissa tuissa, verotuissa ja muissa veroetuuksissa päästään 8,8 miljardiin euron yhteissummaan vuonna 2019. Kokonaissumma on noussut parissa vuodessa yli 300 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi: lapsilisiiin on tälle vuodelle varattu 1,4 miljardia euroa, asumistukiin 1,5 miljardia euroa ja työttömyysturvaan 2,7 miljardia euroa valtion talousarviossa."
Suomessa sosiaalietuukset ovat tarkoin tutkittuja ja tuensaajien tukitarve (lukuunottamatta lapsilisiä) on kuitein perusteltava.
Yritystukien jaossa ei käytetä tarveharkintaa eikä väärin perustein myönnettyjä tukia peritä takaisin.
Erityisesti yritystuet, jotka vääristävät kilpailua, pitäisi lopettaa. Myös isoja osinkoja jakavat yritykset eivät tarvitse valtion verokertymästä osingonjakoon lisärahaa.
Kun monet yritykset ovat pandemioiden vuoksi (nykyisen ja tulevien) pulassa, pitäisikö yrityksiltä periä "kriisiveroa" vuosittaisesta miljardien vero tukipaketista?
Kriisiveropaketti tuottaisi korkoa pääomalle ja kasvaisi "varmuusetuusvarana" kriisien varalle. Näin ollen ulkomaan velkaa ei tarvitsisi ottaa valtion piikkiin ja veronmaksajien (palkansaajat, eläkeläiset) maksettavaksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
https://yle.fi/uutiset/3-10597377
Toivottavasti joku tolkku saadaan 8 - 10 miljardin yritystukiin.yös maataloustuet tulee käydä läpi ja tehdä tarveharkintaiseksi. Ei ole oikein että Suomen rikkaimmat monimiljonäärit saavat maataloustukea verorahoista.
Korona-tukien jakaminen on epäonnistunut. Tarveharkintaa ei ole ollut, eikä hakijoiden yritystoimintaa ole todennettu.
Yritystuet on syy Suomen velkaan , ei sosiaalituet. Mielenkiintoiseksi asian tekee median haluttomuus niistä uutisoida. Paljonko saa HS erilaisia tukia koska vaikenee niistä.
Harakka lupasi rahaa medialle , kuka saa kuka ei.
Lehdistötuki on veronmaksajien tuki. Toinen tuki on lehtien saamat mainostulot mainostajilta. Jos lehti/media ei kirjoita mainostajan mielen mukaan, mainoksia ei enää tule. Lehdet eivät pärjää ilman mainostuloja, lukuunottamatta ehkä puolue-lehtiä, mutta myös ne tarvitsevat sekä yhteiskunnan tukea että mainostajien euroja.
Yritystukia on jaettu pitkin matkaa .Nyt pitää pärjätä niiden turvin ja jollei pärjää on viimesijainen sosiaalituki kaikille sama. Ei mitään erikoiskohtelua, ne ovat saaneet sitä joaivan riittämiin.Peruturva kuntoon asialliselle tasolle. Tuota ei ole hoidettu ja nyt on aika hoitaa se kuntoon jotta kaikkilla on mahdollisuus pärjätä ,eikä vain yrityksillä.