Miksi virallinen tiede ei tutki ns. yliluonnollisia ilmiöitä?

Ilmaston lämpeneminen on kovaa faktaa. Valitettavasti.

Ns. Yliluonnollisia ilmiöitä tutkittiin 1800 luvun lopulla paljonkin ja vähäisemmässä määrin sen jälkeenkin. Mutta kun mitään ei jäänyt käteen, ilmiiden pääteltiin olevan joko mielikuvitusta tai sitten niin ujoja, ettei niitä voinut tutkia. Nollatutkimus ei kiinnosta ketään.

Mitä maan ulkoiseen älyyn tulee, niin sitä on yritetty havaita vuosikymmeniä mm. SETI projektin avulla. Toistaiseksi tulos on ollut nolla.

Kuitenkin yliluonnollisia ilmiöitä tutkitaan epävirallisesti varmaan enemmän kuin mitään muuta ilmiötä tai aihealuetta. Kuinka eksakti jokin ilmiö voi olla, jos ilmiö on jollain tasolla olemassa mutta sen selvittäminen ei "kiinnosta" virallista tutkijayhteisöä.

Näin se varmaan oli sähkönkin kanssa aikoinaan, mutta siihen aikaan tieteen tekemisen vapaus oli täysin eri tasolla kuin nyt ts. tieteen tekeminen saattoi olla jopa hengenvaarallista jos tulokset eivät miellyttäneet valtaapitäviä tahoja. Toisaalta taas, onko kysymys tässäkin samasta ilmiöstä: ehkei lähde henki, mutta ura tyssää.

Harjoitetaanhan korkeakouluissa mm. sukupuolen tutkimusta (ent. naistutkimus), jossa a) konkretiaa saa hakea ja b) tuloksia määrittää lähinnä politiikka ja eräs ...ismi.

Ei kai kukaan voi kiistää, etteikö yliluonnollisia kokemuksia, havaintoja, tuntemuksia yms. ole olemassa, ja sitähän nimenomaan pitäisi tutkia mitä ne ilmiöt ovat. Ja kuten jo mainitsin, varsinaisen tiedeyhteisön ulkopuolella kyseisiä ilmiöitä tutkitaan varsin innokkaasti. Jos mitään ei olisi, uskoisin innostuksen hiipuneen jo aikoja sitten.

Jos yliluonnollisia ilmiöitä on tutkittu yliopistotasolla yms., yllättävä tosiaan, että hankkeet ovat lopahtaneet ilmeisen nopeasti. Mikä lie sitten syynä vai politiikka? SETI-hankehan on pitkäaikainen hanke, mutta ei ihan sitä mitä itse tässä haen.

Sitten telepatiasta. Lueskelin jokin aika sitten jutun, jossa "sääksitutkija" ihmetteli, mikä on se mekanismi, jolla sääksipari saapuu Afikasta Suomeen pesimään lähes samanaikaisesti talvehdittuaan Afrikan eri laidoilla. Viime vuonna paluuajassa oli poikkeuksellisesti 1 vrk ero, mutta sekin on mielestäni aika hyvä ajoitus. Onko se vaistonvaraista? Onko sääksillä jokin meille tuntematon tapa viestiä? Niin tai näin, jokseenkin kaikki vaihtoehdot vaikuttaa lähes mystisiltä, näin ihmisen näkökulmasta.

Useat sanaristikkoharrastajat kertovat, että juuri julkaistujen ristikoiden ratkaisu on vaikeampaa kuin vanhempien julkaisuden ratkaisu. Muistaakseni tästä on tehty jonkin tasoisia tutkimuksiakin, joissa tuo ero on kyetty todentamaan. Ideanahan tässä tietty on se että, vastaukset välittyvät ristikkoa myöhemmin ratkaiseville ja mitä useampi on sen ratkaissut, sitä tehokkaammin tieto välittyy. Tiedä häntä, mutta jos näin on, jonkinlaisesta meille tuiki tuntemattomasta tiedonvälityksestä tuossakin on kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai kukaan voi kiistää, etteikö yliluonnollisia kokemuksia, havaintoja, tuntemuksia yms. ole olemassa, ja sitähän nimenomaan pitäisi tutkia mitä ne ilmiöt ovat. Ja kuten jo mainitsin, varsinaisen tiedeyhteisön ulkopuolella kyseisiä ilmiöitä tutkitaan varsin innokkaasti. Jos mitään ei olisi, uskoisin innostuksen hiipuneen jo aikoja sitten.

Jos yliluonnollisia ilmiöitä on tutkittu yliopistotasolla yms., yllättävä tosiaan, että hankkeet ovat lopahtaneet ilmeisen nopeasti. Mikä lie sitten syynä vai politiikka? SETI-hankehan on pitkäaikainen hanke, mutta ei ihan sitä mitä itse tässä haen.

Sitten telepatiasta. Lueskelin jokin aika sitten jutun, jossa "sääksitutkija" ihmetteli, mikä on se mekanismi, jolla sääksipari saapuu Afikasta Suomeen pesimään lähes samanaikaisesti talvehdittuaan Afrikan eri laidoilla. Viime vuonna paluuajassa oli poikkeuksellisesti 1 vrk ero, mutta sekin on mielestäni aika hyvä ajoitus. Onko se vaistonvaraista? Onko sääksillä jokin meille tuntematon tapa viestiä? Niin tai näin, jokseenkin kaikki vaihtoehdot vaikuttaa lähes mystisiltä, näin ihmisen näkökulmasta.

Useat sanaristikkoharrastajat kertovat, että juuri julkaistujen ristikoiden ratkaisu on vaikeampaa kuin vanhempien julkaisuden ratkaisu. Muistaakseni tästä on tehty jonkin tasoisia tutkimuksiakin, joissa tuo ero on kyetty todentamaan. Ideanahan tässä tietty on se että, vastaukset välittyvät ristikkoa myöhemmin ratkaiseville ja mitä useampi on sen ratkaissut, sitä tehokkaammin tieto välittyy. Tiedä häntä, mutta jos näin on, jonkinlaisesta meille tuiki tuntemattomasta tiedonvälityksestä tuossakin on kysymys.

Lue lisää

Googleta esimerkiksi sanaristikko-opas niin sinullekin selviää, miten telepatia toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Googleta esimerkiksi sanaristikko-opas niin sinullekin selviää, miten telepatia toimii.

Varmaan kiva harrastus täytellä ristikoita Googlen avulla ;)

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai kukaan voi kiistää, etteikö yliluonnollisia kokemuksia, havaintoja, tuntemuksia yms. ole olemassa, ja sitähän nimenomaan pitäisi tutkia mitä ne ilmiöt ovat. Ja kuten jo mainitsin, varsinaisen tiedeyhteisön ulkopuolella kyseisiä ilmiöitä tutkitaan varsin innokkaasti. Jos mitään ei olisi, uskoisin innostuksen hiipuneen jo aikoja sitten.

Jos yliluonnollisia ilmiöitä on tutkittu yliopistotasolla yms., yllättävä tosiaan, että hankkeet ovat lopahtaneet ilmeisen nopeasti. Mikä lie sitten syynä vai politiikka? SETI-hankehan on pitkäaikainen hanke, mutta ei ihan sitä mitä itse tässä haen.

Sitten telepatiasta. Lueskelin jokin aika sitten jutun, jossa "sääksitutkija" ihmetteli, mikä on se mekanismi, jolla sääksipari saapuu Afikasta Suomeen pesimään lähes samanaikaisesti talvehdittuaan Afrikan eri laidoilla. Viime vuonna paluuajassa oli poikkeuksellisesti 1 vrk ero, mutta sekin on mielestäni aika hyvä ajoitus. Onko se vaistonvaraista? Onko sääksillä jokin meille tuntematon tapa viestiä? Niin tai näin, jokseenkin kaikki vaihtoehdot vaikuttaa lähes mystisiltä, näin ihmisen näkökulmasta.

Useat sanaristikkoharrastajat kertovat, että juuri julkaistujen ristikoiden ratkaisu on vaikeampaa kuin vanhempien julkaisuden ratkaisu. Muistaakseni tästä on tehty jonkin tasoisia tutkimuksiakin, joissa tuo ero on kyetty todentamaan. Ideanahan tässä tietty on se että, vastaukset välittyvät ristikkoa myöhemmin ratkaiseville ja mitä useampi on sen ratkaissut, sitä tehokkaammin tieto välittyy. Tiedä häntä, mutta jos näin on, jonkinlaisesta meille tuiki tuntemattomasta tiedonvälityksestä tuossakin on kysymys.

Lue lisää

Esittämäsi ilmiöt kuuluvat lähinnä psykologian piiriin. Jatkuvista sinnikkäistä (diletanttien) yrityksistä huolimatta mitään näyttöä ns. parapsykologiasta tai henkimaailmasta ei ole saatu.

Tuo tiedon muka välittyminen ei pidä paikkaansa. Muut selitykset ovat paljon yksinkertaisempia ja todellisemman tuntuisia.

Anonyymi kirjoitti:

Esittämäsi ilmiöt kuuluvat lähinnä psykologian piiriin. Jatkuvista sinnikkäistä (diletanttien) yrityksistä huolimatta mitään näyttöä ns. parapsykologiasta tai henkimaailmasta ei ole saatu.

Tuo tiedon muka välittyminen ei pidä paikkaansa. Muut selitykset ovat paljon yksinkertaisempia ja todellisemman tuntuisia.

Lue lisää

Ehkä se ongelma onkin siinä, että ns. yliluonnollinen halutaan mieltää juuri henkimaailman ilmiöiksi, kuten vaikkapa aaveet ja kummittelu. Nythän ne mielletään yleensä kuolleiden hengiksi tai yhdistetään johonkin hengelliseen. Luultavasti iso osa on puhdasta kuvittelua ja mm. videoista iso osa huijausta, mutta tuskin kaikki.

Harrastelijatutkijat ovat keränneet mielestäni osin hyvääkin matskua, mutta edelleen se kaikki pyritään dissaamaan diletanttien puuhasteluksi. Tuskinpa harrastelija voi saada tuotettua sellaista matskua, joka herättäisi tiedemiesten mielenkiinnon.

Jo näissä kummitteluilmiöissä olisi ihan kelpo virallisen tutkimuksen paikka, mutta niin se tuskin onnistuu jos lähtökiohta on pikaisella tutkiskelulla tyrmätä havainnot ja selitellä ne parhain päin. Tutkimusta täytyisi tehdä kentällä, pitkällä jänteellä.

Sanoisin, että paljon enemmän huuhaata mahtuu nykyiseen korkeakouluissa tehtävään tutkimukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä se ongelma onkin siinä, että ns. yliluonnollinen halutaan mieltää juuri henkimaailman ilmiöiksi, kuten vaikkapa aaveet ja kummittelu. Nythän ne mielletään yleensä kuolleiden hengiksi tai yhdistetään johonkin hengelliseen. Luultavasti iso osa on puhdasta kuvittelua ja mm. videoista iso osa huijausta, mutta tuskin kaikki.

Harrastelijatutkijat ovat keränneet mielestäni osin hyvääkin matskua, mutta edelleen se kaikki pyritään dissaamaan diletanttien puuhasteluksi. Tuskinpa harrastelija voi saada tuotettua sellaista matskua, joka herättäisi tiedemiesten mielenkiinnon.

Jo näissä kummitteluilmiöissä olisi ihan kelpo virallisen tutkimuksen paikka, mutta niin se tuskin onnistuu jos lähtökiohta on pikaisella tutkiskelulla tyrmätä havainnot ja selitellä ne parhain päin. Tutkimusta täytyisi tehdä kentällä, pitkällä jänteellä.

Sanoisin, että paljon enemmän huuhaata mahtuu nykyiseen korkeakouluissa tehtävään tutkimukseen.

Lue lisää

Tiede perustuu kokeisiin, koska 1500-luvulla havaittiin, että pelkkä looginen päättely ei riitä totuuden selvittämiseen siitä, miten luonto toimii. Miksei pelkkä looginen päättely riitä? Se johtuu siitä, että loogisesti päteviä selityksiä eri ilmiöille voi olla useita, mutta vain yksi näistä voi todellisuudessa pitää paikkaansa ja jotta se yksi selitys saadaan eroteltua, täytyy tehdä kokeita. Tiede siis perustuu valistuneisiin arvauksiin ja niiden pohjalta tehtäviin erittäin huolellisesti järjestettyihin kokeisiin. Kokeet täytyy dokumentoida hyvin, jotta muut tutkijat voivat toistaa ne ja varmistaa tai kumota tulokset. Luonto on aina oikeassa, eli jos koe osoittaa mitään merkkiä, että teoria ei pidä paikkaansa, silloin teoria on väärä. Piste. Eli teoriaa täytyy muuttaa, ja tehdä taas uusia kokeita. Se teoria mikä kestää kaikki kokeet, ja mitä ei saada todistettua vääräksi, todennäköisesti on lähimpänä totuutta. Eli tieteessä idea on todistaa teorioita vääräksi ja löytää niistä heikkouksia.

Eli luonnontiede voi tutkia vain asioita, mitkä ovat kokeellisesti tutkittavissa ja testattavissa. Ne asiat mitkä eivät ole näin tutkittavissa, ovat tieteen metodien ulottumattomissa ja niihin tiede ei voi sanoa juuta tai jaata.

Siksi mikään sattumalta kuvattu video ei riitä mihinkään, ellei pystytä kertomaan, miten ilmiö toistetaan. Ilmiö täytyy saada toistettua, jotta sitä voidaan tutkia.

Yksittäinen video ei siis ole riittävä todiste, koska se jättää liian monta selitystä auki. Esimerkiksi:

Oliko se tuuli, oliko se heijastus, oliko se ihminen, oliko kamerassa vikaa, oliko filmissä vikaa, ukkonen, jne. Vai oliko se jotain muuta, vielä tieteelle tuntematonta. Selityksiä "aaveelle" videolla on lukemattomia. Aave pitää saada monta kertaa videolle tarkkaan hallituissa koeasetelmissa ja vasta sitten siitä pystytään tieteellisesti sanomaan jotakin.

Anonyymi kirjoitti:

Tiede perustuu kokeisiin, koska 1500-luvulla havaittiin, että pelkkä looginen päättely ei riitä totuuden selvittämiseen siitä, miten luonto toimii. Miksei pelkkä looginen päättely riitä? Se johtuu siitä, että loogisesti päteviä selityksiä eri ilmiöille voi olla useita, mutta vain yksi näistä voi todellisuudessa pitää paikkaansa ja jotta se yksi selitys saadaan eroteltua, täytyy tehdä kokeita. Tiede siis perustuu valistuneisiin arvauksiin ja niiden pohjalta tehtäviin erittäin huolellisesti järjestettyihin kokeisiin. Kokeet täytyy dokumentoida hyvin, jotta muut tutkijat voivat toistaa ne ja varmistaa tai kumota tulokset. Luonto on aina oikeassa, eli jos koe osoittaa mitään merkkiä, että teoria ei pidä paikkaansa, silloin teoria on väärä. Piste. Eli teoriaa täytyy muuttaa, ja tehdä taas uusia kokeita. Se teoria mikä kestää kaikki kokeet, ja mitä ei saada todistettua vääräksi, todennäköisesti on lähimpänä totuutta. Eli tieteessä idea on todistaa teorioita vääräksi ja löytää niistä heikkouksia.

Eli luonnontiede voi tutkia vain asioita, mitkä ovat kokeellisesti tutkittavissa ja testattavissa. Ne asiat mitkä eivät ole näin tutkittavissa, ovat tieteen metodien ulottumattomissa ja niihin tiede ei voi sanoa juuta tai jaata.

Siksi mikään sattumalta kuvattu video ei riitä mihinkään, ellei pystytä kertomaan, miten ilmiö toistetaan. Ilmiö täytyy saada toistettua, jotta sitä voidaan tutkia.

Yksittäinen video ei siis ole riittävä todiste, koska se jättää liian monta selitystä auki. Esimerkiksi:

Oliko se tuuli, oliko se heijastus, oliko se ihminen, oliko kamerassa vikaa, oliko filmissä vikaa, ukkonen, jne. Vai oliko se jotain muuta, vielä tieteelle tuntematonta. Selityksiä "aaveelle" videolla on lukemattomia. Aave pitää saada monta kertaa videolle tarkkaan hallituissa koeasetelmissa ja vasta sitten siitä pystytään tieteellisesti sanomaan jotakin.

Lue lisää

Totta, kuvat ja videot eivät voi sinnälläänkään olla todisteita, mutta kiinnostuksen ilmiötä kohtaan ne saattavat herättää eli kiinnostuksen tutkia ilmiötä/ilmiöitä. Maallikkotutkijoiden kiinnostus on herännyt, mutta tiedeyhteisössä nämä ilmiöt leimataan olemattomiksi tai, että havainnoitsijan pää viiraa.

Olennaista mielestäni on se, että ilmiöitä sinänsä on olemassa (useampia ns. yliluonnollisia ilmiöitä). Jos ei ole sopivia "mittareita" tai ihmisen käsityskyky ei vain taivu ymmärtämään koko ilmiötä., on sitä/niitä aika aikea tutkia.

Eihän pimeää ainettakaan tyrmätä toteamalla: tulkaa tänne meidän labraan valvottuihin olosuhteisiin ja näyttäkää tai todistakaa, että sitä on. Muussa tapauksessa sitä ei ole eikä se meitä kiinnosta, vaikka teillä olisi jonkinlainen teoria eli näyttöä sen tueksi.

Monessa tapuksessa tutkimuksen pitäisi lähteä liikkeelle kehittelemällä keinoja lähestyä ilmiötä oikealla tavalla mm. sopivien mittalaitteiden kehittäminen.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, kuvat ja videot eivät voi sinnälläänkään olla todisteita, mutta kiinnostuksen ilmiötä kohtaan ne saattavat herättää eli kiinnostuksen tutkia ilmiötä/ilmiöitä. Maallikkotutkijoiden kiinnostus on herännyt, mutta tiedeyhteisössä nämä ilmiöt leimataan olemattomiksi tai, että havainnoitsijan pää viiraa.

Olennaista mielestäni on se, että ilmiöitä sinänsä on olemassa (useampia ns. yliluonnollisia ilmiöitä). Jos ei ole sopivia "mittareita" tai ihmisen käsityskyky ei vain taivu ymmärtämään koko ilmiötä., on sitä/niitä aika aikea tutkia.

Eihän pimeää ainettakaan tyrmätä toteamalla: tulkaa tänne meidän labraan valvottuihin olosuhteisiin ja näyttäkää tai todistakaa, että sitä on. Muussa tapauksessa sitä ei ole eikä se meitä kiinnosta, vaikka teillä olisi jonkinlainen teoria eli näyttöä sen tueksi.

Monessa tapuksessa tutkimuksen pitäisi lähteä liikkeelle kehittelemällä keinoja lähestyä ilmiötä oikealla tavalla mm. sopivien mittalaitteiden kehittäminen.

Lue lisää

Olen aika vahvasti eri mieltä, etteikö tiedemiehiä kiinnostaisi uudet ilmiöt. Nehän kiinnostavat heitä aivan valtavasti.

Ongelma on se, että kaikki ne vaihtoehdot, mitkä teoriassa voisi olla mahdollisia ja selittää asian, niiden määrä on aivan käsittämätön. Siksi tiedemiehet usein ovat konservatiivisa siinä mielessä, että ensin pyritään selittämään havaittu ilmiö jo tiedettyjen ja testattujen luonnonlakien mukaan. Ja vasta kun tiedetyt lait eivät riitä, aletaan punnita uusia vaihtoehtoja. Jos nykyinen laki selittää jonkin ilmiön, ei ole mitään järkevää syytä alkaa keksiä uutta teoriaa.

Hyvä huomio pimeästä aineesta, mutta siinä onkin se vissi ero, että pimeä aine selittää nykyisissä teorioissa havaittuja ongelmia, eli havaittuja ilmiöitä mitä nykyinen teoria ei selitä tyydyttävästi.

Sen sijaan videolla näkyvä "aave", mitä se selittää ja mitä kohtaa nykyisissä teorioissa se paikkaa tai rikkoo? Pitäisi ensin pystyä sulkemaan varmuudella pois edellä mainitut luonnolliset selitykset sille aaveelle, sitten siitä tulisi varmasti mielenkiintoinen ongelma.

Mittalaitteita on vaikea kehittää, jos ei ole lähtökohtaa sille, mitä pitäisi mitata tai, että miten ilmiön saa edes esille. Kuten aiemmin sanottua, ilmiötä pitää päästä kokeellisesti tutkimaan, muuten se ei ole tieteen metodein tutkittavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, kuvat ja videot eivät voi sinnälläänkään olla todisteita, mutta kiinnostuksen ilmiötä kohtaan ne saattavat herättää eli kiinnostuksen tutkia ilmiötä/ilmiöitä. Maallikkotutkijoiden kiinnostus on herännyt, mutta tiedeyhteisössä nämä ilmiöt leimataan olemattomiksi tai, että havainnoitsijan pää viiraa.

Olennaista mielestäni on se, että ilmiöitä sinänsä on olemassa (useampia ns. yliluonnollisia ilmiöitä). Jos ei ole sopivia "mittareita" tai ihmisen käsityskyky ei vain taivu ymmärtämään koko ilmiötä., on sitä/niitä aika aikea tutkia.

Eihän pimeää ainettakaan tyrmätä toteamalla: tulkaa tänne meidän labraan valvottuihin olosuhteisiin ja näyttäkää tai todistakaa, että sitä on. Muussa tapauksessa sitä ei ole eikä se meitä kiinnosta, vaikka teillä olisi jonkinlainen teoria eli näyttöä sen tueksi.

Monessa tapuksessa tutkimuksen pitäisi lähteä liikkeelle kehittelemällä keinoja lähestyä ilmiötä oikealla tavalla mm. sopivien mittalaitteiden kehittäminen.

Lue lisää

Itseasiassa noita halutaan tutkia niin kovasti, että siitä on 1 000 000 $ jaossa, jos pystyt demonstroimaan tuollaisen.

Ollut jo ~20 vuotta. Mutta vielä ei ole löytynyt yhtään joka olisi siihen pysynyt. Miksei niille kelpaa raha?

https://www.youtube.com/watch?v=JOGHnVPdZ9w

Anonyymi kirjoitti:

Itseasiassa noita halutaan tutkia niin kovasti, että siitä on 1 000 000 $ jaossa, jos pystyt demonstroimaan tuollaisen.

Ollut jo ~20 vuotta. Mutta vielä ei ole löytynyt yhtään joka olisi siihen pysynyt. Miksei niille kelpaa raha?

https://www.youtube.com/watch?v=JOGHnVPdZ9w

Lue lisää

Tämä nyt tuntuu toistuvan, mutta miettikää sitä, että maailma on täynnä ilmiöitä, joita tutkitaan (virallisesti) siitä huolimatta, että niiden olemassaolosta ei ole edes täyttä varmuuttaa (siis ilmiön olemassaolosta).

Ufot ja aaveet jne. (mitä nimiä ihmiset millekin ovat antaneetkin) ovat kuitenkin ilmiönä olemassa, jolloin ymmärtäisin hyvin jos tieteen tekijät pyrkisivät selvittämään niiden luonnetta.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa viranomaisten ja ilmavoimien havainnot ja tutkahavainnot selittämättömistä ilma-aluksista (tai mitä lienevätkin). Näitä löytyy vaikka kuinka, mutta siihen niiden selvittäminen on sitten jäänyt. Saisko tuollaisesta oikeaksi todistetusta videosta millin vai pitäiskö se itse alus (tai mikä lie) tuoda sinne labraan?

>>
IL: 19.09.2019 klo 11:20
USA:n laivasto myönsi lopulta ufo-videoiden aitouden
Lentäjät ovat olleet haluttomia keskustelemaan asiasta, koska pelkäävät leimautumista hörhöiksi.
>>

Anonyymi kirjoitti:

Tämä nyt tuntuu toistuvan, mutta miettikää sitä, että maailma on täynnä ilmiöitä, joita tutkitaan (virallisesti) siitä huolimatta, että niiden olemassaolosta ei ole edes täyttä varmuuttaa (siis ilmiön olemassaolosta).

Ufot ja aaveet jne. (mitä nimiä ihmiset millekin ovat antaneetkin) ovat kuitenkin ilmiönä olemassa, jolloin ymmärtäisin hyvin jos tieteen tekijät pyrkisivät selvittämään niiden luonnetta.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa viranomaisten ja ilmavoimien havainnot ja tutkahavainnot selittämättömistä ilma-aluksista (tai mitä lienevätkin). Näitä löytyy vaikka kuinka, mutta siihen niiden selvittäminen on sitten jäänyt. Saisko tuollaisesta oikeaksi todistetusta videosta millin vai pitäiskö se itse alus (tai mikä lie) tuoda sinne labraan?

>>
IL: 19.09.2019 klo 11:20
USA:n laivasto myönsi lopulta ufo-videoiden aitouden
Lentäjät ovat olleet haluttomia keskustelemaan asiasta, koska pelkäävät leimautumista hörhöiksi.
>>

Lue lisää

Pelkästä videosta tuskin saa, video on niin helppo väärentää nykytenkiikalla ja vanhallakin tekniikalla. Kuten myöskään tutkahavainto tuskin riittää, sekin voi tulla mistä vain luonnollisesta lähteestä.

Mutta jos osaat vaikka lukea ajatuksia, luonnollisesti pystyt silloin menemään sinne ja näyttämään heille miten homma toimii, jolloin asiaa voidaan tutkia.

Jos selviää, että ilmiö on oikea, saat millin.

Toistaa vähän itseään, mutta kuten aiemmin sanottua, ilmiön täytyy olla tutkittavissa, muuten sitä ei voi tieteellisesti tutkia.

Voi olla jos lähtöasetelma on se, että kummitukset ja aaveet yms. ovat vainajien henkiä. Mielestäni tieteelliselle tutkimukselle parempi lähtökohta olisi keskittyä ilmiöihin sinänsä, huomioimatta aikaisempia olettamuksia niiden olemuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla jos lähtöasetelma on se, että kummitukset ja aaveet yms. ovat vainajien henkiä. Mielestäni tieteelliselle tutkimukselle parempi lähtökohta olisi keskittyä ilmiöihin sinänsä, huomioimatta aikaisempia olettamuksia niiden olemuksesta.

Lue lisää

Näin on. Nyt vain pyöritellään peukaloita ja odotellaan josko yliluonnollinen tapahtuma tupsahtaisi näköpiiriin.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Nyt vain pyöritellään peukaloita ja odotellaan josko yliluonnollinen tapahtuma tupsahtaisi näköpiiriin.

Niitä ilmiöitä ei pidä kutsua yliluonnollisiksi, vaan selittämättömiksi, ei luonnossa mitään yliluonnollista ole, ja kaikki mitä on, on luontoa.

Anonyymi kirjoitti:

Niitä ilmiöitä ei pidä kutsua yliluonnollisiksi, vaan selittämättömiksi, ei luonnossa mitään yliluonnollista ole, ja kaikki mitä on, on luontoa.

Juuri näin. Aikanaan salamanisku oli selittämätön ilmiö. Myös Merkuriuksen perihelin kiertyminen oli selittämätön ilmiö. Löytyessään valosähköinen ilmiö ja radioaktiivisuus olivat nekin selittämättömiä. Perinnöllisyys oli selittämätöntä kuten myös sairastuminen lääkärin likaisten käsien vuoksi. Sittemmin ilmiöille löytyi selitykset tieteen avulla.

Oikeampi nimi voisi siis olla toistaiseksi selittämätön ilmiö. Yliluonnollinen kun sisältää sellaista ajattelua, että joku havaittavissa oleva ilmiö olisi pysyvästi tieteen tavoittamattomissa.

Toistaiseksi selittämättömiin ilmiöihin voisi lukea pallosalaman ja tietoisuuden.

Yliluonnollisia ilmiöitä ei ole.