Aihe

Kukaan ei kuulemma tahdo osata englantia

Anonyymi

mutta RKP:n pakkoruotsi on kansan lempparijuttu ja muita tarinoita tällä palstalla

34

<50

    Vastaukset

    • Kyllä ainakin 1980 luvun ylioppilaat osasivat omana aikanani aivan täydellistä Englantia, itseni mukaan lukien. Oltiin kieliluokka ja keskiarvo koko luokalla 8,9.

      • 1980-luvulla todellakin osattiin kieliä - ja niitä myös opiskeltiin paljon. 80-90-luvulla 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Vaikka ruotsi oli yo:sa pakollinen, lyhyitä kieliä kirjoitettiin runsaasti. Ilmapiiri oli positiivinen, matkustettiin ja kieliä käytettiin niin työssä kuin matkoilla - ERI kieliä, ei pelkkää englantia.

        Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Osa osaa nykyään englantia todella hyvin, osa todella huonosti. Ruotsia osataan myös. Lyhyitä kieliä ei enää kirjoiteta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        1980-luvulla todellakin osattiin kieliä - ja niitä myös opiskeltiin paljon. 80-90-luvulla 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Vaikka ruotsi oli yo:sa pakollinen, lyhyitä kieliä kirjoitettiin runsaasti. Ilmapiiri oli positiivinen, matkustettiin ja kieliä käytettiin niin työssä kuin matkoilla - ERI kieliä, ei pelkkää englantia.

        Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Osa osaa nykyään englantia todella hyvin, osa todella huonosti. Ruotsia osataan myös. Lyhyitä kieliä ei enää kirjoiteta.

        Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

        70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

        A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan vasta 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

        Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

        B1-kieli on pakkoruotsi, se on kaikilla, jollei ruotsia ole oyettu A-kieleksi.

        B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli. B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

        Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% 

        Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)

        Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea.


      • ". Oltiin kieliluokka ja keskiarvo koko luokalla 8,9."

        Pakkoruotsi tiputti keskiarvoa usealla kymmenyksellä :-)


      • Anonyymi kirjoitti:

        1980-luvulla todellakin osattiin kieliä - ja niitä myös opiskeltiin paljon. 80-90-luvulla 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Vaikka ruotsi oli yo:sa pakollinen, lyhyitä kieliä kirjoitettiin runsaasti. Ilmapiiri oli positiivinen, matkustettiin ja kieliä käytettiin niin työssä kuin matkoilla - ERI kieliä, ei pelkkää englantia.

        Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Osa osaa nykyään englantia todella hyvin, osa todella huonosti. Ruotsia osataan myös. Lyhyitä kieliä ei enää kirjoiteta.

        "Ruotsia osataan myös. "

        Ei osata.

        Turha kieli unohtuu,luettiin sitä kuinka paljon tahansa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

        70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

        A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan vasta 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

        Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

        B1-kieli on pakkoruotsi, se on kaikilla, jollei ruotsia ole oyettu A-kieleksi.

        B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli. B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

        Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% 

        Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)

        Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea.

        "Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea."

        Voi sitä lukea nytkin, mutta täytyy unohtaa kaikki maltemaattis-luonnontieteelliset aineet.

        "Valittetavasti" kuitenkin kaikkiin järkeä vaativiin opiskeluvalintoihin liittyy ainakin matematiikan hallinta ja toisiin myös luonnontieteiden hallinta, jolloin kolmean kielen opiskelu on suhteettoman raskas taakka.


      • räkäpää kirjoitti:

        "Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea."

        Voi sitä lukea nytkin, mutta täytyy unohtaa kaikki maltemaattis-luonnontieteelliset aineet.

        "Valittetavasti" kuitenkin kaikkiin järkeä vaativiin opiskeluvalintoihin liittyy ainakin matematiikan hallinta ja toisiin myös luonnontieteiden hallinta, jolloin kolmean kielen opiskelu on suhteettoman raskas taakka.

        ...tarkoitan tässä kolmella kielellä siis kolmea vierasta kieltä.

        Vakiollahan luetaan jo (aivan liikaa)äidinkieltä, toista kotimaista(vielä enemmän liikaa) ja valinnaista englantia.


      • räkäpää kirjoitti:

        ...tarkoitan tässä kolmella kielellä siis kolmea vierasta kieltä.

        Vakiollahan luetaan jo (aivan liikaa)äidinkieltä, toista kotimaista(vielä enemmän liikaa) ja valinnaista englantia.

        Lukiovaiheessa pitäisi pystyä vähentämään kieliopintoja muun osaamisen hyväksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lukiovaiheessa pitäisi pystyä vähentämään kieliopintoja muun osaamisen hyväksi.

        Samaa mieltä.

        Kielten osaaminen on hyväksi, mutta sekundaarista vaikkapa insinööritieteiden innokkaalle osaajalle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

        70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

        A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan vasta 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

        Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

        B1-kieli on pakkoruotsi, se on kaikilla, jollei ruotsia ole oyettu A-kieleksi.

        B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli. B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

        Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% 

        Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)

        Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea.

        Vielä vuonna 1996 43% yläkoululaisista luki kolmea kieltä (eli a1, b1 ja b2). Kyse ei siis ole mistään tilastoharhasta:

        https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/englannin-ylivoima-jatkuu-perusopetuksen-oppilaiden-kielivalinnoissa


      • räkäpää kirjoitti:

        "Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea."

        Voi sitä lukea nytkin, mutta täytyy unohtaa kaikki maltemaattis-luonnontieteelliset aineet.

        "Valittetavasti" kuitenkin kaikkiin järkeä vaativiin opiskeluvalintoihin liittyy ainakin matematiikan hallinta ja toisiin myös luonnontieteiden hallinta, jolloin kolmean kielen opiskelu on suhteettoman raskas taakka.

        Yläkouluissa ei lueta pitkää matikkaa.


      • räkäpää kirjoitti:

        ...tarkoitan tässä kolmella kielellä siis kolmea vierasta kieltä.

        Vakiollahan luetaan jo (aivan liikaa)äidinkieltä, toista kotimaista(vielä enemmän liikaa) ja valinnaista englantia.

        Puhu reilusti vaan pakkoenglannista, sitähän sinä kuitenkin ajat,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vielä vuonna 1996 43% yläkoululaisista luki kolmea kieltä (eli a1, b1 ja b2). Kyse ei siis ole mistään tilastoharhasta:

        https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/englannin-ylivoima-jatkuu-perusopetuksen-oppilaiden-kielivalinnoissa

        Jutussa toimittaja ei ole ymmärtänyt tai ainakaan osannut selittää tilannetta oikein:

        "Kiinnostus vapaaehtoisiin kieliin oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä opiskeli reilut 40 % ikäryhmistä. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27 %. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43 % 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17 %."

        Luvut näyttävät laskeneen (A2 41% -> 27% ja B2 43% -> 17%) mutta oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kieltä.

        1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista.

        1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei vielä ollut ollut mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä oli kaikki kolmatta kieltä opiskelevat.

        Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

        Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27%+17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

        Tosin peruskoulun lopussa moni luopuu eikä päättötodistuksiin haluta merkitä A2-kielen arvosanaa alentamaan keskiarvoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jutussa toimittaja ei ole ymmärtänyt tai ainakaan osannut selittää tilannetta oikein:

        "Kiinnostus vapaaehtoisiin kieliin oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä opiskeli reilut 40 % ikäryhmistä. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27 %. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43 % 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17 %."

        Luvut näyttävät laskeneen (A2 41% -> 27% ja B2 43% -> 17%) mutta oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kieltä.

        1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista.

        1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei vielä ollut ollut mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä oli kaikki kolmatta kieltä opiskelevat.

        Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

        Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27%+17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

        Tosin peruskoulun lopussa moni luopuu eikä päättötodistuksiin haluta merkitä A2-kielen arvosanaa alentamaan keskiarvoa.

        Olen selittänyt tämän tällä palstalla jo useasti, mutta ilmeisesti sama henkilö nostaa sen aina uudelleen esille ikään kuin ei ymmärtäisi asiaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhu reilusti vaan pakkoenglannista, sitähän sinä kuitenkin ajat,

        Ajan?

        Minne?

        Toiseksi pakkokielesksi ruotsin ohellleko?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yläkouluissa ei lueta pitkää matikkaa.

        Mutta pakkoruotsia luetaan.


      • räkäpää kirjoitti:

        Ajan?

        Minne?

        Toiseksi pakkokielesksi ruotsin ohellleko?

        Ainoaksi (pakko)kieleksi suomen ja ruotsin tilalle.


      • räkäpää kirjoitti:

        Mutta pakkoruotsia luetaan.

        Mihin unohtui taas pakkoenglanti?




      • Anonyymi kirjoitti:

        No hetihän siellä tuli pakkoenglantisi vastaan ;-)

        Siellä on muitakin valinnaisia "pakkokieliä" :-)


    • Oleellista on se, ettei kukaan halua lapsensa jäävän vaille englantia, mutta ruotsin sijaan haluttaisiin usein valita toinen kieli - ja sitä ei sallita.

      Täällä palstalla näkee, miten ruotsipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.

      • Kukaan ei voi jättää lapseaan vaille pakkoenglantia, koska niin pahasti se on päässyt miinoittamaan suomalaisen koulujärjestelmän, siihen pisteeseen asti ettei "suomalaista" koulua voi läpäistä opiskelematta englantia.

        Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei voi jättää lapseaan vaille pakkoenglantia, koska niin pahasti se on päässyt miinoittamaan suomalaisen koulujärjestelmän, siihen pisteeseen asti ettei "suomalaista" koulua voi läpäistä opiskelematta englantia.

        Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.

        Voi ja saa vaan ei tahdo.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei voi jättää lapseaan vaille pakkoenglantia, koska niin pahasti se on päässyt miinoittamaan suomalaisen koulujärjestelmän, siihen pisteeseen asti ettei "suomalaista" koulua voi läpäistä opiskelematta englantia.

        Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.

        "Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan."

        Eikä rajoitu edes tähän palstaan.

        Melin osasi valehdella jo aikoinaan Special Eurobarometrin tuloksista :))))

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa/


      • räkäpää kirjoitti:

        "Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan."

        Eikä rajoitu edes tähän palstaan.

        Melin osasi valehdella jo aikoinaan Special Eurobarometrin tuloksista :))))

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa/

        linkin takaa:

        " en voi kuin ihmetellä, miten Olav S. Melin kehtasi avoimesti valehdella Svenska Dagbladetissa kirjoittaessaan: ”Finländarna har den sämsta motivationen i
        Europa att lära sig nya språk.” [”Suomalaisilla on Euroopan huonoin motivaatio opiskella uusia kieliä.”] Barometrihan osoittaa, että ruotsalaisilla on EU:n alhaisin motivaatio! "

        Hahhaa!


      • Anonyymi kirjoitti:

        linkin takaa:

        " en voi kuin ihmetellä, miten Olav S. Melin kehtasi avoimesti valehdella Svenska Dagbladetissa kirjoittaessaan: ”Finländarna har den sämsta motivationen i
        Europa att lära sig nya språk.” [”Suomalaisilla on Euroopan huonoin motivaatio opiskella uusia kieliä.”] Barometrihan osoittaa, että ruotsalaisilla on EU:n alhaisin motivaatio! "

        Hahhaa!

        :-)

        Melin onkin töissä "ajatushautomo"Magmassa :-)))))


    • Miksi pitäisi täällä osata kieliä ?
      Kun ulkomaalainen täällä tulee jotakin höpöttämään, tietysti englannilla, totean vaan:
      En ymmärrä, tuon tottakai sanon suomeksi. Hyvin on toiminut, jopa työelämässä.
      Tyyppi poistuu paikalta hyvin nopeasti.
      Jos lähtisin ulkomaille, opettelisin sen maan kieltä mihin olisin matkalla.

      • Ja jos kävisit viidessä maassa, oposkelisit viisi kieltä. Hyvä.

        Moni ammattilainen käy työnsä puitteissa kymmenissä maissa. Siitä vaan opiskelemaan kieliä ;) mitäpä sitä muuta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja jos kävisit viidessä maassa, oposkelisit viisi kieltä. Hyvä.

        Moni ammattilainen käy työnsä puitteissa kymmenissä maissa. Siitä vaan opiskelemaan kieliä ;) mitäpä sitä muuta.

        Englanti vastaa satoja kieliä.

        Mutta palstaa on kiva sotkea jänkäämällä pahasta englannista.


    • Eivätkö ruotsinkieliset nyt vain voisi myöntää, että pakkoruotsi ei tuo mitään hyvää.

      Tai jos se tuo jotain hyvää, kertokaa nyt edes mitä!

      • Niinpä!


      • Tästä pitäisi lähteä


    • Outoja ovat pakkoruotsitiimiläisten aivoituksen.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Erätauko: Suomalainen nettikeskustelu julkisuuden henkilöistä - unohtuuko empatia?

      Erätaukokeskustelu tiistaina 1.12.2020 klo 14-16., tervetuloa! Julkisuuteen tavalla tai toisella päätyneistä henkilöistä keskusteleminen netissä tunt
      Viihde ja kulttuuri
      49
      1756