Kukaan ei kuulemma tahdo osata englantia

1980-luvulla todellakin osattiin kieliä - ja niitä myös opiskeltiin paljon. 80-90-luvulla 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Vaikka ruotsi oli yo:sa pakollinen, lyhyitä kieliä kirjoitettiin runsaasti. Ilmapiiri oli positiivinen, matkustettiin ja kieliä käytettiin niin työssä kuin matkoilla - ERI kieliä, ei pelkkää englantia.

Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Osa osaa nykyään englantia todella hyvin, osa todella huonosti. Ruotsia osataan myös. Lyhyitä kieliä ei enää kirjoiteta.

Anonyymi kirjoitti:

1980-luvulla todellakin osattiin kieliä - ja niitä myös opiskeltiin paljon. 80-90-luvulla 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Vaikka ruotsi oli yo:sa pakollinen, lyhyitä kieliä kirjoitettiin runsaasti. Ilmapiiri oli positiivinen, matkustettiin ja kieliä käytettiin niin työssä kuin matkoilla - ERI kieliä, ei pelkkää englantia.

Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Osa osaa nykyään englantia todella hyvin, osa todella huonosti. Ruotsia osataan myös. Lyhyitä kieliä ei enää kirjoiteta.

Lue lisää

Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan vasta 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

B1-kieli on pakkoruotsi, se on kaikilla, jollei ruotsia ole oyettu A-kieleksi.

B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli. B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% 

Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)

Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea.

". Oltiin kieliluokka ja keskiarvo koko luokalla 8,9."

Pakkoruotsi tiputti keskiarvoa usealla kymmenyksellä :-)

Anonyymi kirjoitti:

1980-luvulla todellakin osattiin kieliä - ja niitä myös opiskeltiin paljon. 80-90-luvulla 50% yläkoululaisista luki 3 vierasta kieltä. Vaikka ruotsi oli yo:sa pakollinen, lyhyitä kieliä kirjoitettiin runsaasti. Ilmapiiri oli positiivinen, matkustettiin ja kieliä käytettiin niin työssä kuin matkoilla - ERI kieliä, ei pelkkää englantia.

Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Osa osaa nykyään englantia todella hyvin, osa todella huonosti. Ruotsia osataan myös. Lyhyitä kieliä ei enää kirjoiteta.

Lue lisää

"Ruotsia osataan myös. "


Ei osata.

Turha kieli unohtuu,luettiin sitä kuinka paljon tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan vasta 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

B1-kieli on pakkoruotsi, se on kaikilla, jollei ruotsia ole oyettu A-kieleksi.

B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli. B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% 

Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)

Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea.

Lue lisää

"Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea."

Voi sitä lukea nytkin, mutta täytyy unohtaa kaikki maltemaattis-luonnontieteelliset aineet.

"Valittetavasti" kuitenkin kaikkiin järkeä vaativiin opiskeluvalintoihin liittyy ainakin matematiikan hallinta ja toisiin myös luonnontieteiden hallinta, jolloin kolmean kielen opiskelu on suhteettoman raskas taakka.

räkäpää kirjoitti:

"Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea."

Voi sitä lukea nytkin, mutta täytyy unohtaa kaikki maltemaattis-luonnontieteelliset aineet.

"Valittetavasti" kuitenkin kaikkiin järkeä vaativiin opiskeluvalintoihin liittyy ainakin matematiikan hallinta ja toisiin myös luonnontieteiden hallinta, jolloin kolmean kielen opiskelu on suhteettoman raskas taakka.

Lue lisää

...tarkoitan tässä kolmella kielellä siis kolmea vierasta kieltä.

Vakiollahan luetaan jo (aivan liikaa)äidinkieltä, toista kotimaista(vielä enemmän liikaa) ja valinnaista englantia.

räkäpää kirjoitti:

...tarkoitan tässä kolmella kielellä siis kolmea vierasta kieltä.

Vakiollahan luetaan jo (aivan liikaa)äidinkieltä, toista kotimaista(vielä enemmän liikaa) ja valinnaista englantia.

Lue lisää

Lukiovaiheessa pitäisi pystyä vähentämään kieliopintoja muun osaamisen hyväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lukiovaiheessa pitäisi pystyä vähentämään kieliopintoja muun osaamisen hyväksi.

Samaa mieltä.

Kielten osaaminen on hyväksi, mutta sekundaarista vaikkapa insinööritieteiden innokkaalle osaajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Väite: "90-luvulla kieliä opiskeltiin paljon enemmän."

70-luvulla kaikille tuli pitkä A1-kieli (yleensä englanti) ja lyhyt B1-ruotsi,se pakkoruotsi. Tämän lisäksi oli koulukohtaisesti valinnaisia kieliä. 

A2-kieli eli vapaaehtoinen toinen pitkä kieli tuli opetussuunnitelmaan vasta 1994. Alkuinnostuksessa sitä valitsi lähes kolmannes oppilaista.

Kieltenopettajat olivat lujilla epätasaisten ryhmien kanssa. Opettajat ryhtyivätkin pitämään kieli-infoja oppilaiden vanhemmille, missä aina muistettiin sanoa, ettei muiden kielten oppimisessa saa olla vaikeuksia, mikäli ollaan valitsemassa ylimääräistä pitkää kieltä. Ihan viisasta näin. 

B1-kieli on pakkoruotsi, se on kaikilla, jollei ruotsia ole oyettu A-kieleksi.

B2- kieli on 8. ja 9. luokalla valittava kieli. B2-kielten opiskelu väheni 40%:sta 15%:iin vuosina 1995-2010.

Osasyynä B2-kielen valintojen vähentymiseen on ollut A2-kielen mukaantulo, jonka valinnat ovat syöneet B2-kielen valintoja. Voi laskea suoraan, että 40% (ennen A2-kielen tuloa) - 25% (A2-valinneet) = 15% 

Toinen tekijä kielivalintojen vähentymisen taustalla on ollut valinnaisaineiden tuntimäärän vähentyminen: vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä oli 13 vuosiviikkotuntia, kun taas sitä edeltävässä vuoden 1993 tuntijaossa valinnaisten aineiden määrä saattoi olla 20 vuosiviikkotuntia (OKM 2010). (Nyt 2016 opsissa valinnaisten määrä on entisestään vähentynyt ja oppilaat haluavat edelleen opiskella myös kotitaloutta, taideaineita ja tietotekniikkaa, joten…)

Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea.

Lue lisää

Vielä vuonna 1996 43% yläkoululaisista luki kolmea kieltä (eli a1, b1 ja b2). Kyse ei siis ole mistään tilastoharhasta:

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/englannin-ylivoima-jatkuu-perusopetuksen-oppilaiden-kielivalinnoissa

räkäpää kirjoitti:

"Väite siitä, että 50% olisi lukenut kolmea kieltä, ei saa tilastoista tukea."

Voi sitä lukea nytkin, mutta täytyy unohtaa kaikki maltemaattis-luonnontieteelliset aineet.

"Valittetavasti" kuitenkin kaikkiin järkeä vaativiin opiskeluvalintoihin liittyy ainakin matematiikan hallinta ja toisiin myös luonnontieteiden hallinta, jolloin kolmean kielen opiskelu on suhteettoman raskas taakka.

Lue lisää

Yläkouluissa ei lueta pitkää matikkaa.

räkäpää kirjoitti:

...tarkoitan tässä kolmella kielellä siis kolmea vierasta kieltä.

Vakiollahan luetaan jo (aivan liikaa)äidinkieltä, toista kotimaista(vielä enemmän liikaa) ja valinnaista englantia.

Lue lisää

Puhu reilusti vaan pakkoenglannista, sitähän sinä kuitenkin ajat,

Anonyymi kirjoitti:

Vielä vuonna 1996 43% yläkoululaisista luki kolmea kieltä (eli a1, b1 ja b2). Kyse ei siis ole mistään tilastoharhasta:

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/englannin-ylivoima-jatkuu-perusopetuksen-oppilaiden-kielivalinnoissa

Lue lisää

Jutussa toimittaja ei ole ymmärtänyt tai ainakaan osannut selittää tilannetta oikein:

"Kiinnostus vapaaehtoisiin kieliin oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä opiskeli reilut 40 % ikäryhmistä. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27 %. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43 % 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17 %."

Luvut näyttävät laskeneen (A2 41% -> 27% ja B2 43% -> 17%) mutta oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kieltä.

1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista.

1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei vielä ollut ollut mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä oli kaikki kolmatta kieltä opiskelevat.

Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

Tosin peruskoulun lopussa moni luopuu eikä päättötodistuksiin haluta merkitä A2-kielen arvosanaa alentamaan keskiarvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jutussa toimittaja ei ole ymmärtänyt tai ainakaan osannut selittää tilannetta oikein:

"Kiinnostus vapaaehtoisiin kieliin oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä opiskeli reilut 40 % ikäryhmistä. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27 %. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43 % 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17 %."

Luvut näyttävät laskeneen (A2 41% -> 27% ja B2 43% -> 17%) mutta oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kieltä.

1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista.

1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei vielä ollut ollut mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä oli kaikki kolmatta kieltä opiskelevat.

Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.

Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.

Tosin peruskoulun lopussa moni luopuu eikä päättötodistuksiin haluta merkitä A2-kielen arvosanaa alentamaan keskiarvoa.

Lue lisää

Olen selittänyt tämän tällä palstalla jo useasti, mutta ilmeisesti sama henkilö nostaa sen aina uudelleen esille ikään kuin ei ymmärtäisi asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Puhu reilusti vaan pakkoenglannista, sitähän sinä kuitenkin ajat,

Ajan?

Minne?

Toiseksi pakkokielesksi ruotsin ohellleko?

Anonyymi kirjoitti:

Yläkouluissa ei lueta pitkää matikkaa.

Mutta pakkoruotsia luetaan.

räkäpää kirjoitti:

Ajan?

Minne?

Toiseksi pakkokielesksi ruotsin ohellleko?

Ainoaksi (pakko)kieleksi suomen ja ruotsin tilalle.

räkäpää kirjoitti:

Mutta pakkoruotsia luetaan.

Mihin unohtui taas pakkoenglanti?

Anonyymi kirjoitti:

Ainoaksi (pakko)kieleksi suomen ja ruotsin tilalle.

Lue tuolta jos on ylivoimaista :)))


https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/perustietoa_kielivalinnoista/vuosiluokilla_1_6

räkäpää kirjoitti:

Lue tuolta jos on ylivoimaista :)))


https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/perustietoa_kielivalinnoista/vuosiluokilla_1_6

Lue lisää

No hetihän siellä tuli pakkoenglantisi vastaan ;-)

Anonyymi kirjoitti:

No hetihän siellä tuli pakkoenglantisi vastaan ;-)

Siellä on muitakin valinnaisia "pakkokieliä" :-)

Kukaan ei voi jättää lapseaan vaille pakkoenglantia, koska niin pahasti se on päässyt miinoittamaan suomalaisen koulujärjestelmän, siihen pisteeseen asti ettei "suomalaista" koulua voi läpäistä opiskelematta englantia.

Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei voi jättää lapseaan vaille pakkoenglantia, koska niin pahasti se on päässyt miinoittamaan suomalaisen koulujärjestelmän, siihen pisteeseen asti ettei "suomalaista" koulua voi läpäistä opiskelematta englantia.

Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.

Lue lisää

Voi ja saa vaan ei tahdo.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei voi jättää lapseaan vaille pakkoenglantia, koska niin pahasti se on päässyt miinoittamaan suomalaisen koulujärjestelmän, siihen pisteeseen asti ettei "suomalaista" koulua voi läpäistä opiskelematta englantia.

Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan.

Lue lisää

"Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan."


Eikä rajoitu edes tähän palstaan.

Melin osasi valehdella jo aikoinaan Special Eurobarometrin tuloksista :))))

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa/

räkäpää kirjoitti:

"Täällä palstalla näkee, miten englantipakon kannattajat tekevät kaikkensa hämärtääkseen tämän lähtökohdan."


Eikä rajoitu edes tähän palstaan.

Melin osasi valehdella jo aikoinaan Special Eurobarometrin tuloksista :))))

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaska/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa/

Lue lisää

linkin takaa:

" en voi kuin ihmetellä, miten Olav S. Melin kehtasi avoimesti valehdella Svenska Dagbladetissa kirjoittaessaan: ”Finländarna har den sämsta motivationen i
Europa att lära sig nya språk.” [”Suomalaisilla on Euroopan huonoin motivaatio opiskella uusia kieliä.”] Barometrihan osoittaa, että ruotsalaisilla on EU:n alhaisin motivaatio! "

Hahhaa!

Anonyymi kirjoitti:

linkin takaa:

" en voi kuin ihmetellä, miten Olav S. Melin kehtasi avoimesti valehdella Svenska Dagbladetissa kirjoittaessaan: ”Finländarna har den sämsta motivationen i
Europa att lära sig nya språk.” [”Suomalaisilla on Euroopan huonoin motivaatio opiskella uusia kieliä.”] Barometrihan osoittaa, että ruotsalaisilla on EU:n alhaisin motivaatio! "

Hahhaa!

Lue lisää

:-)

Melin onkin töissä "ajatushautomo"Magmassa :-)))))

Ja jos kävisit viidessä maassa, oposkelisit viisi kieltä. Hyvä.

Moni ammattilainen käy työnsä puitteissa kymmenissä maissa. Siitä vaan opiskelemaan kieliä ;) mitäpä sitä muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos kävisit viidessä maassa, oposkelisit viisi kieltä. Hyvä.

Moni ammattilainen käy työnsä puitteissa kymmenissä maissa. Siitä vaan opiskelemaan kieliä ;) mitäpä sitä muuta.

Lue lisää

Englanti vastaa satoja kieliä.

Mutta palstaa on kiva sotkea jänkäämällä pahasta englannista.

Niinpä!

Tästä pitäisi lähteä