– Näytön asteeltaan se, mitä Hetemäen raportissa esitetään epidemiasta, on hyvin heikkoa eli lääketieteellisesti D-luokan näyttöä. Siellä ei ollut referenssejä eikä tutkimustuloksia, Lehtonen kummastelee.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/26a0a4c6-eb0b-4c5f-af17-f56f230d25e2
Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ihmettelee hallituksen linjausten pohjalla olevan raportin ajattelutapaa ja perusteluja.
Terveydenhuollon hoitosuosituksissa arvioidaan esitettyjen väittämien taustalla olevan tieteellisen näytön aste neliportaisella asteikolla A–D, jossa A tarkoittaa vahvinta tutkimusnäyttöä ja D hyvin heikkoa tai olematonta näyttöä.
Hetemäen työryhmän raportissa todetaan, ettei epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ole Suomelle realistinen vaihtoehto. Tätä perustellaan rokotteen puuttumisella ja pandemian globaalilla luonteella.
Lehtonen huomauttaa, ettei tästä tehdä ollenkaan vertailua ulkomaisiin onnistumisiin.
Miten eroaa kolerasta?
Lehtosesta esitetyn strategian olettamukset ovat kevyellä pohjalla. Lehtosesta epäselväksi jäi se, mikä on tavoiteltava määrä tartuntoja.
– Ei suoraan sanota, että epidemian halutaan sammuvan. Kuinka suuren osan väestöstä annetaan sitten korona sairastaa ja kuinka monen kuolla? Minkä takia korona eroaa muista yleisvaarallisista tartuntataudeista, kuten lavantaudista, kolerasta ja paiserutosta, minkä takia niiden ei annettaisi riehua?
Lehtonen huomauttaa, että raportissa koronasta tehdään lainsäädännöllisesti erilainen kuin muista yleisvaarallisiksi luokitelluista tartuntataudeista.
– Kaikkia muita yleisvaarallisia tauteja yhteiskuntaa on velvoitettu estämään. Emme me täällä koleraa sairasta, vaikka koleraa maailmalla liikkuu. Kyllä vähän hämmästelen tätä ajattelutapaa.
Lehtonen katsoo, että paras turva väestölle ja riskiryhmille on se, että tautia esiintyy mahdollisimman vähän. Tähän pyrkiikin hallituksen valitsema ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -linja.
Lehtosesta Hetemäen raportti johtaa loogisiin ristiriitoihin tavoitteiden ja toiminnan välillä.
– Tässä on hiukan raportin teksti ja ideologia ristiriidassa sen kanssa, mitä oikeasti tehdään. Mitä järkeä on testata ja jäljittää potilaita, jos ei ole tarkoituksena estää sitä, että tauti leviäsi? professori kysyy.
Eksponentiaalinen kasvu mahdollinen
Lehtonen arvioi, että epidemia saattaa joka tapauksessa hiljentyä kesää kohden, kun monet ovat kesälomilla ja koulut ovat kiinni.
Tästä huolimatta Lehtonen olisi voimakkaammilla, lyhytaikaisilla rajoitustoimilla painanut tartuntatapausten ja potilaiden määrän hyvin alas myös Uudellamaalla. Tällöin testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian noudattaminen olisi helpompaa.
– Tämän jälkeen olisi pärjätty keveämmillä rajoituksilla. Moni auktoriteetti on sitä mieltä, että kaikkein kalleimmaksi tulee se, että virus pyörii pitkään ja joudutaan normaaleihin elämän toimintoihin puuttumaan. Jos virusta olisi hyvin vähän yhteiskunnassa, voitaisiin melko lailla normaalia elämää elää.
Lehtonen huomauttaa, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla tartuntoja ole vielä tarpeeksi vähän, jotta paluu lähes normaaliin arkeen olisi mahdollista.
Tartuttavuusluvulla (R0-luku tai R-luku) kuvataan, kuinka monelle ihmiselle koronaan sairastunut tartuttaa viruksen. Tartuttavuusluku on raportin mukaan Suomessa nyt 0,8. Tartuntaluvun luonnollisena tasona eli tasona ilman rajoituksia pidetään lukua 2,4.
Lehtonen pelkää, että rajoitusten purkamisen myötä tartuttavuusluku nousee yli yhteen etenkin Uudellamaalla.
– Luvun ei tarvitse kovin paljon yli yhden olla, että kasvu on eksponentiaalista. Tämä on ongelma ja alueiden ero tulee esiin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/26a0a4c6-eb0b-4c5f-af17-f56f230d25e2
Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ihmettelee hallituksen linjausten pohjalla olevan raportin ajattelutapaa ja perusteluja.
Terveydenhuollon hoitosuosituksissa arvioidaan esitettyjen väittämien taustalla olevan tieteellisen näytön aste neliportaisella asteikolla A–D, jossa A tarkoittaa vahvinta tutkimusnäyttöä ja D hyvin heikkoa tai olematonta näyttöä.
Hetemäen työryhmän raportissa todetaan, ettei epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ole Suomelle realistinen vaihtoehto. Tätä perustellaan rokotteen puuttumisella ja pandemian globaalilla luonteella.
Lehtonen huomauttaa, ettei tästä tehdä ollenkaan vertailua ulkomaisiin onnistumisiin.
Miten eroaa kolerasta?
Lehtosesta esitetyn strategian olettamukset ovat kevyellä pohjalla. Lehtosesta epäselväksi jäi se, mikä on tavoiteltava määrä tartuntoja.
– Ei suoraan sanota, että epidemian halutaan sammuvan. Kuinka suuren osan väestöstä annetaan sitten korona sairastaa ja kuinka monen kuolla? Minkä takia korona eroaa muista yleisvaarallisista tartuntataudeista, kuten lavantaudista, kolerasta ja paiserutosta, minkä takia niiden ei annettaisi riehua?
Lehtonen huomauttaa, että raportissa koronasta tehdään lainsäädännöllisesti erilainen kuin muista yleisvaarallisiksi luokitelluista tartuntataudeista.
– Kaikkia muita yleisvaarallisia tauteja yhteiskuntaa on velvoitettu estämään. Emme me täällä koleraa sairasta, vaikka koleraa maailmalla liikkuu. Kyllä vähän hämmästelen tätä ajattelutapaa.
Lehtonen katsoo, että paras turva väestölle ja riskiryhmille on se, että tautia esiintyy mahdollisimman vähän. Tähän pyrkiikin hallituksen valitsema ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -linja.
Lehtosesta Hetemäen raportti johtaa loogisiin ristiriitoihin tavoitteiden ja toiminnan välillä.
– Tässä on hiukan raportin teksti ja ideologia ristiriidassa sen kanssa, mitä oikeasti tehdään. Mitä järkeä on testata ja jäljittää potilaita, jos ei ole tarkoituksena estää sitä, että tauti leviäsi? professori kysyy.
Eksponentiaalinen kasvu mahdollinen
Lehtonen arvioi, että epidemia saattaa joka tapauksessa hiljentyä kesää kohden, kun monet ovat kesälomilla ja koulut ovat kiinni.
Tästä huolimatta Lehtonen olisi voimakkaammilla, lyhytaikaisilla rajoitustoimilla painanut tartuntatapausten ja potilaiden määrän hyvin alas myös Uudellamaalla. Tällöin testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian noudattaminen olisi helpompaa.
– Tämän jälkeen olisi pärjätty keveämmillä rajoituksilla. Moni auktoriteetti on sitä mieltä, että kaikkein kalleimmaksi tulee se, että virus pyörii pitkään ja joudutaan normaaleihin elämän toimintoihin puuttumaan. Jos virusta olisi hyvin vähän yhteiskunnassa, voitaisiin melko lailla normaalia elämää elää.
Lehtonen huomauttaa, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla tartuntoja ole vielä tarpeeksi vähän, jotta paluu lähes normaaliin arkeen olisi mahdollista.
Tartuttavuusluvulla (R0-luku tai R-luku) kuvataan, kuinka monelle ihmiselle koronaan sairastunut tartuttaa viruksen. Tartuttavuusluku on raportin mukaan Suomessa nyt 0,8. Tartuntaluvun luonnollisena tasona eli tasona ilman rajoituksia pidetään lukua 2,4.
Lehtonen pelkää, että rajoitusten purkamisen myötä tartuttavuusluku nousee yli yhteen etenkin Uudellamaalla.
– Luvun ei tarvitse kovin paljon yli yhden olla, että kasvu on eksponentiaalista. Tämä on ongelma ja alueiden ero tulee esiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onkin kysymys väittelyn voittamisesta eli 3-vuotiaan lapsen uhmaikäinen käytös,mikä on selvästi huomattavissa suomen hallituksen käytöksessä eikä siitä mikä on ihmisille parhaaksi T:hiihtäjä 47 härmästä
Ihan samaa voi sanoa Lasse Lehtosesta. Eipä tunnu hänelläkään olevan mitään referenssejä, sen kun vetää hatusta mitä sattuu. Toinen on evoluutioboilogi Aivelo. Kovasti on molemmilla sanottavaa koronasta, mutta onko heihin luottamista. En tiedä. Ehkä, ehkä ei.
Puhuvat ainakin kuin tietäisivät varmasti mitä tulisi tehdä, ilman epäilyksen häivää.
Siinä olisi tutkijoille tehtävää. Tutkia heidän sanomisiaan koronasta jälkikäteen. Menikö heidän puheet nsppiin vai ei. Toki kaikkien muidenkin puheita voidaan tutkia jälkikäteen, hallituksenkin, ja virkamiestenkin.
On asiantuntijoita, joilla on kova hinku olla julkisuudessa koko ajan. 15 minutes of fame - ilmiö.
Pääministerillä esilläolo kuuluu asiaan, toimenkuvaan. Hallitus myöntää, että vaikea tietää mitä tehdä, ja milloin, kun ei ole tarpeeksi tietoa koranasta. Kyllä moni asiantuntijakin on tätä mieltä, mutta ei besserwisserit, nuo kaikkitietävät.
Mitä tollompi, sitä suuremmalla itsevarmuudella lauotaan 'totuuksia'. Tollot tietävät kaiken täydellisesti- ainakin paremmin kuin kukaan muu.