mm maatalous nyt preerassa, kun osaavat keskustan ministerit sitäkin linjaa ajavat, ja oikeaan suuntaan, ilman jahkailuja, kun tiedetään miten arvokas oma maatalous on.
Mikä sato tulee, se sitten esillä sadonkorjuun aikaan, ja toimet sen mukaisia.
Otan muutamia vertauksia Ruotsista, ja käyn vilkaiseen heidän vastaavalle sivulleen kuin MTK. nimittäin aikaisemman katsonan mukaan Ruotsissakin oli nyt ongelmia maatalousväestön suhteen. Ruotsissa omavarsaisuus on n 80 %, sitä samaa meilläkin, kun vuodet ei veljeksiä, se heittelee.
Ruotsin maatalousministeriö julkaisi Peltohehtaarista maksettiin keskimäärin 8 400 euroa (91000 Skr) ja pysyvistä laitumista runsaat 3 000 euroa, mutta erot maan sisällä ovat isoja. Skoonen parhailla alueilla hehtaari maksaa yli kymmenkertaisesti Pohjois-Ruotsiin verrattuna. Etelä-Skoonessa peltohehtaari maksoi keskimäärin yli 20 000 euroa viime vuonna. Suomessa viime vuoden keskihinta oli noin 8 100 euroa.
Jos muutamia Ruotsin tukimuotoja, niitä paljon muitakin mm kala, lampaat jne
-perustuki, viherryttämistuki, nautatuet sekä luonnonhaittakorvaus.
Suomen maatalouden tuotantorakennetta pidetään suhteellisen samankaltaisena Ruotsin kanssa. Molemmat maat liittyivät vuonna 1994 Euroopan Unioniin, joka on ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen perustuva sisämarkkina-alue. Maataloushyödykkeiden kauppa eri jäsenmaissa on vapaata sisämarkkina-alueella. Lisäksi EU-alueella on yhteinen maatalouspolitiikka, joka rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden oikeuksia päättää elinkeinoa koskevista asioista.
Kohtalokas virhe tapahtuu siinä, kun maatalouden tukea verrataan suoraan tulonsiirtoihin. Suomalainen järjestelmä on osa EU:n kokonaisuutta, ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ovat todella laajoja. Yksinkertaisimmillaankin kyse on koko ruokajärjestelmää koskevasta politiikasta, johon kuuluu ruuan määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi mm. eläinten hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun ulottuvuus. Politiikalla on myös mittavia maaseudun elinvoimaan liittyviä tavoitteita. Tuki ei siis ole vastikkeetonta.
TÄSSÄ NYT LOPPUU TILA ja iltakin kesken, mutta jos jaksatte lukea MTK puheenjohtajan kolumnin, se muutaman vuoden takainen 2017, mutta saa raamit, kun hallitsee tämän alueensa.
https://www.mtk.fi/-/maatalouspolitiikkaa-sopii-kyllä-tuulettaa
Perustiedot Ruotsin maataloudesta -kopioi. Jos googleen kirjoitat: Svenskt jordbruk. Niin pääsee laajemmin maatalous sivuilleen. mm MIELIPIDEPANKKI
näyt olevan monesta asiasta perillä muttet maataloudesta, jos osaat Ruotsin kielen, saisit tietoa paikan päältä, kun väitit maataloustuista ihan puppua. Tai miksei voi kääntääkin Googlella ? Ja huomioikaa, jos jossain heittää esim maataltaloustuki voi tulla toista kautta.
""171 400 ruotsalaista viljelee joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Binaarimaatalouden osuus Ruotsin työllisyydestä on 1,2 prosenttia. Jos mukaan otetaan metsä ja elintarviketeollisuus, osuus on suurempi.
Maito on suurin tuote
Maidon osuus Ruotsin koko maataloustuotannon arvosta on hiukan yli 20 prosenttia. Meillä on myös paljon tuotantoa naudanlihaa, sianlihaa ja siipikarjaa. Lampaat ja lammasta ovat sen sijaan taloudellisen koon kannalta melko vähämerkityksinen haara.
Heran, viljan ja muiden viljelykasvien viljely on kaiken kaikkiaan suunnilleen sama kuin lihan, maidon ja munien tuotanto. Vehnää, öljysiemeniä ja sokerijuurikkaita viljellään etelässä, ohra ja kaura ovat tärkeitä kasveja pohjoiseen.
Maatilat kasvavat ja pienenevät
Nykyään Ruotsissa on yli 63 000 maatilaa. Vuonna 1970 niitä oli yli kaksi kertaa enemmän. Tuotanto ei kuitenkaan ole vähentynyt, koska tilat ovat kasvaneet huomattavasti. Nykyään ruotsalaisen tilan pellolla on noin 40 hehtaaria. Se on melkein kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten.
Saamme myös huomattavasti enemmän jokaiselta hehtaarilta ja jokaiselta eläimeltä. Nykyään yhden hehtaarin keväänvehnän sato on keskimäärin neljä tai viisi tonnia, kun vastaava luku vuonna 1970 oli vain kolme tonnia. Keskimäärin lypsylehmä tuottaa noin 8700 litraa maitoa vuodessa, vuonna 1970 meitä saatiin vain noin 4000 litraa maitoa lehmää kohti.""
Itse poistun. Huomiseen.
Mikä sato tulee, se sitten esillä sadonkorjuun aikaan, ja toimet sen mukaisia.
Otan muutamia vertauksia Ruotsista, ja käyn vilkaiseen heidän vastaavalle sivulleen kuin MTK. nimittäin aikaisemman katsonan mukaan Ruotsissakin oli nyt ongelmia maatalousväestön suhteen. Ruotsissa omavarsaisuus on n 80 %, sitä samaa meilläkin, kun vuodet ei veljeksiä, se heittelee.
Ruotsin maatalousministeriö julkaisi Peltohehtaarista maksettiin keskimäärin 8 400 euroa (91000 Skr) ja pysyvistä laitumista runsaat 3 000 euroa, mutta erot maan sisällä ovat isoja. Skoonen parhailla alueilla hehtaari maksaa yli kymmenkertaisesti Pohjois-Ruotsiin verrattuna. Etelä-Skoonessa peltohehtaari maksoi keskimäärin yli 20 000 euroa viime vuonna. Suomessa viime vuoden keskihinta oli noin 8 100 euroa.
Jos muutamia Ruotsin tukimuotoja, niitä paljon muitakin mm kala, lampaat jne
-perustuki, viherryttämistuki, nautatuet sekä luonnonhaittakorvaus.
Suomen maatalouden tuotantorakennetta pidetään suhteellisen samankaltaisena Ruotsin kanssa. Molemmat maat liittyivät vuonna 1994 Euroopan Unioniin, joka on ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen perustuva sisämarkkina-alue. Maataloushyödykkeiden kauppa eri jäsenmaissa on vapaata sisämarkkina-alueella. Lisäksi EU-alueella on yhteinen maatalouspolitiikka, joka rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden oikeuksia päättää elinkeinoa koskevista asioista.
Kohtalokas virhe tapahtuu siinä, kun maatalouden tukea verrataan suoraan tulonsiirtoihin. Suomalainen järjestelmä on osa EU:n kokonaisuutta, ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ovat todella laajoja. Yksinkertaisimmillaankin kyse on koko ruokajärjestelmää koskevasta politiikasta, johon kuuluu ruuan määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi mm. eläinten hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun ulottuvuus. Politiikalla on myös mittavia maaseudun elinvoimaan liittyviä tavoitteita. Tuki ei siis ole vastikkeetonta.
TÄSSÄ NYT LOPPUU TILA ja iltakin kesken, mutta jos jaksatte lukea MTK puheenjohtajan kolumnin, se muutaman vuoden takainen 2017, mutta saa raamit, kun hallitsee tämän alueensa.
https://www.mtk.fi/-/maatalouspolitiikkaa-sopii-kyllä-tuulettaa
Perustiedot Ruotsin maataloudesta -kopioi. Jos googleen kirjoitat: Svenskt jordbruk. Niin pääsee laajemmin maatalous sivuilleen. mm MIELIPIDEPANKKI
näyt olevan monesta asiasta perillä muttet maataloudesta, jos osaat Ruotsin kielen, saisit tietoa paikan päältä, kun väitit maataloustuista ihan puppua. Tai miksei voi kääntääkin Googlella ? Ja huomioikaa, jos jossain heittää esim maataltaloustuki voi tulla toista kautta.
""171 400 ruotsalaista viljelee joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Binaarimaatalouden osuus Ruotsin työllisyydestä on 1,2 prosenttia. Jos mukaan otetaan metsä ja elintarviketeollisuus, osuus on suurempi.
Maito on suurin tuote
Maidon osuus Ruotsin koko maataloustuotannon arvosta on hiukan yli 20 prosenttia. Meillä on myös paljon tuotantoa naudanlihaa, sianlihaa ja siipikarjaa. Lampaat ja lammasta ovat sen sijaan taloudellisen koon kannalta melko vähämerkityksinen haara.
Heran, viljan ja muiden viljelykasvien viljely on kaiken kaikkiaan suunnilleen sama kuin lihan, maidon ja munien tuotanto. Vehnää, öljysiemeniä ja sokerijuurikkaita viljellään etelässä, ohra ja kaura ovat tärkeitä kasveja pohjoiseen.
Maatilat kasvavat ja pienenevät
Nykyään Ruotsissa on yli 63 000 maatilaa. Vuonna 1970 niitä oli yli kaksi kertaa enemmän. Tuotanto ei kuitenkaan ole vähentynyt, koska tilat ovat kasvaneet huomattavasti. Nykyään ruotsalaisen tilan pellolla on noin 40 hehtaaria. Se on melkein kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten.
Saamme myös huomattavasti enemmän jokaiselta hehtaarilta ja jokaiselta eläimeltä. Nykyään yhden hehtaarin keväänvehnän sato on keskimäärin neljä tai viisi tonnia, kun vastaava luku vuonna 1970 oli vain kolme tonnia. Keskimäärin lypsylehmä tuottaa noin 8700 litraa maitoa vuodessa, vuonna 1970 meitä saatiin vain noin 4000 litraa maitoa lehmää kohti.""
Itse poistun. Huomiseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huono lisätä kun asiaa paljon esillä. Meillä kuin heilläkin koko maa viljelyksessä. Jokainen ymmärtää etelän leudomman alueen, ettei pohjoisessa menesty kaikki etelän kasvu.
Ihme kommentteja ollut ettei Ruotsissa ole maataloustukeja, kai ei sitten verojakaan.
Mukava lisä tuloihin. Vaikka työ hirvittäisikin.
Marja- ja vihannespeltojen kausityöhön kannustamisen vuoksi työtön voi pian ansaita 500 euroa 300:n sijaan menettämättä etuuksiaan.
Huojentunut on sana, jolla maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kuvaa tämän hetken tunnelmia suomalaisilla marja- ja vihannestiloilla.
Sarjassamme Palstapankkopölhölestan copypastet ja yksinpuhelut...