ja vastaat nostamalla ikivanhoja ketjuja, joiden otsikoissa ilkeillään fennoille.
Pakkoruotsin puolustussoturi, sinulta kysytään, mitä hyvää pakko on tuonut
Anonyymi
15<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nyt kannattaisi yrittää keksiä vastaus - olette, pakon puolustajat, ajaneet itsenne ilkeilyllä umpikujaan.
"Nyt kannattaisi yrittää keksiä vastaus - olette, pakon puolustajat, ajaneet itsenne ilkeilyllä umpikujaan."
Ollut aika heikkotasoista.
Äskenkin joku visionääri väitti, että Suomalaisuuden liitto olisi saanut tukea 550miljoonaa :-))))
Äly hoi ja mämmiä muikuilla :-)
Jos ei ole mitään annettavaa, kannattaako yrittää hallita palstaa roskalla?
Hyvä kysymys! Sen vuoksi ihmettelen, miksi fennomaani yleensä tekee mitään avausta - vanhaa roskaa ja vanhan roskan kopiota se on kuitenkin.
Nosta nyt ne parikymmentä vanhaa viestiä, joilla yrität ilkeillä fennoilla ja kuvittelet osoittavasi, että palsta on sinun.
Täytyyhän sinun nähdä, että työsi on turhaa, eikä sinulla ole mitään annettavaa keskustelulle.
Olisiko avaus itse itkupillin tekemä?
Itkua on pakkoruotsi aiheuttanut ihan riittävästi. Nyt olisi voisit harjoitella sitä asiallista argumentointia.
Koska tyhjät tynnyrit tumisevat tykeimmin, niin kannattaa miettiä mikä kansanosa on asunut tynnyrissä eniten :-))))
Niinpä
Ja sitten nostetaan ketjua, jossa kehotetaan pakkoruotsin kriitikoita poistumaan maailmasta oman käden kautta...
Se onkin hyvä avaus!
" niin kannattaa miettiä mikä kansanosa on asunut tynnyrissä eniten"
Taitaa olla kainuulaiset ja muut itärajan tuntumassa asuvat. Sieltä kun ei ole koskaan ollut kuin yksi suunta eli Siperiaan päin. Kyllä Siperia opettaa.
Kainuulaisista kertoo yksi upeimmista maakuntalauluistamme, Nälkämaan laulu.
Kertoo elämästä, joka ei ole heikkoja varten.
Komeaa suomalaista historiaa.
Kainuulla ja muulla Itä-Suomella on ikiaikaiset yhteydet Oulujoen vesistöä pitkin Pohjanlahden perukoille, mutta myös Savoon, Karjalaan ja Viipuriin, vanhaan monikansalliseen kauppakaupunkiin. Kainuussa on myös ollut jokunen pienempi ruukki niinä aikoina, kun Ruotsin kuningaskunta panosti raudan tuotantoon enemmän kuin metsätalouteen.
Kainuusta on ollut myös yhteydet Vienanmerelle ja Jäämerelle.
Historian saatossa on esiintynyt pullonkauloja, monesta eri syystä, mutta mielikuvasi ja historian osaamisesi on alkukantaista.
Kyllä, kainuulaiset varsinkaan ja Venäjän rajalla asuvat eivät ole koskaan tykänneet mistään itselleen vieraasta. Pelko ja Venäjän pelko sai ja saa myös pysymään paikallaan.