Venäjällä ei haluta muistella että Neuvostoliitto varusti Natsi-Saksaa sotaan suurilla öjjy ja raaka-ainetoimituksilla onnitteli sitä valtauksistaan aina kesään 1941 saakka.
Eikä Neuvostoliitto valmistautunut puolustussotaan vaan halusi jatkaa liittoaan Natsi-Saksan kanssa.
Natsit saivat vallatusta Ranskasta paljon sotakalustoa jota käyttivät sitten hyökkäyksessä Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto oli auttanut Saksaa valtaamaan Ranskan.
Ei tuollaista tyhmyyttä voi ylistää.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-syyttaa-usa-ta-neuvostoliiton-roolin-vahattelemisesta-toisessa-maailmansodassa-natsien-voittamisessa/7816008#gs.5pmvxq
Eikä Neuvostoliitto valmistautunut puolustussotaan vaan halusi jatkaa liittoaan Natsi-Saksan kanssa.
Natsit saivat vallatusta Ranskasta paljon sotakalustoa jota käyttivät sitten hyökkäyksessä Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto oli auttanut Saksaa valtaamaan Ranskan.
Ei tuollaista tyhmyyttä voi ylistää.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-syyttaa-usa-ta-neuvostoliiton-roolin-vahattelemisesta-toisessa-maailmansodassa-natsien-voittamisessa/7816008#gs.5pmvxq
Vastaukset 20
Vanhimmat
https://histdoc.net/historia/NaSo1939-12-09.html
Neuvostoliitto pyysi Natsi-Saksalta apua talvisodan alussa sukellusveneittensä huoltamiseen Pohjanlahdella.
Pohjois-Ruotsista palaavat saksalaiset malminkuljetuslaivat olisivat luovuttaneet salaa merellä ruokaa ja polttoainetta venäläisille sukellusveneille.
Typerä Stalin ajatteli auttaa natseja tuhoamaan ensin lännen kapitalistit ja heikentymään samalla itsekin ja Neuvostoliitto valtaisi sitten maailman.
Hitler tajusi uhan ja teki ennalta estävän hyökkäyksen Neuvostoliittoon.
Molotov onnitteli Hitleriä Ranskan valtauksen johdosta kesällä 1940. Neuvostoliittolaisella öljyllä natsien tankit ja lentokoneet hyökkäsivät Atlannin rannikolle.
Amerikkalaisille ja briteille maksoi paljon vertaa ajaa natsit pois sieltä.
Ja auttaa samalla Neuvostoliittoa sotimaan suurilla aputoimituksilla.
Kullalla+piti+Neuvostoliiton+maksaa+tarvikkeista,+jotka+kattoivat+4+%.+NL:n+resursseista.
Molotov ei varmasti ole onnitellut Hitleriä Ranskan valtauksesta ja kaikki maat kävi kauppaa siihen asti kun julistivat sodan NatsiSaksalle. Stalinin yllätti kuitenkin NatsiSaksan hyökkäys NLoon.
NATOn ajatushautomo on näköjään aloittanut vähättely- ja lokakampajan NLn roolista NatsiSaksan kukistamisesta. Trump ei puheessaan maininnut NLa ollenkaan
"Molotov ei varmasti ole onnitellut Hitleriä Ranskan valtauksesta"
"Molotov kutsui Saksan lähettilään Schulenburgin Kremliin ottamaan vastaan onnittelut Saksan loistavan menestyksen johdosta"
Lähde : Nikolai Tolstoy Stalin Secret war sivu 188
https://www.verkkouutiset.fi/usa-kreml-vaaristelee-euroopan-lahihistoriaa/#114bff36
Yhdysvallat syyttää presidentti Vladimir Putinin hallintoa Euroopan lähihistorian vääristelystä. Arvostelu kohdistuu erityisesti tapaan, jolla Venäjän johto yhä useammin käsittelee toista maailmansotaa ja sen jälkeisiä vaiheita.
Kun muistamme toisen maailmansodan historiaa kokonaisuudessaan, meidän ei sovi unohtaa, että useille Keski- ja Itä-Euroopan kansoille natsien sortohallinnon päättyminen merkitsi – vastoin niiden tahtoa – pakottamista kommunistiseen sortoon tai siihen palaamista.
sota sai alkunsa Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakoivat Euroopan etupiireihin.
Monille kansakunnille Euroopassa vuosi 1945 ei tarkoittanut paluuta vapauteen, vaan lähes 50 vuotta kestäneen Neuvostoliiton sorron alkua.
Kehotamme Venäjää lopettamaan mahtailevat väitteensä, jotka perustuvat historian väärille tulkinnoille, Gilmore sanoo.
Aijjaa. Mitä kautta toimitukset kulkivat Saksaan?
Wikipedia: "Perussopimus synnytti myös taloussopimuksia, muun muassa 11. helmikuuta 1940 ja tätä laajemman 10. tammikuuta 1941. Vielä huhtikuussa 1941 Saksa sopi Neuvostoliiton toimittavan miljoona tonnia öljyä. "
Erikoisessa tilanteessa ovat suhteemme Suomen kanssa. Se selittyy pääasiassa sillä, että Suomessa tuntuvat enemmän kolmansien valtojen vaikutukset. Puolueettomien ihmisten täytyy kuitenkin myöntää, että samat Neuvostoliiton ja erityisesti Leningradin turvallisuuden takaamiskysymykset, joista oli kysymys Viron kanssa käydyissä neuvotteluissa, ovat kyseessä myös Suomen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Voidaan sanoa, että jossakin suhteessa Neuvostoliiton turvallisuuskysymykset ovat niissä vielä polttavampia, koska neuvostovaltion Moskovan jälkeen merkittävin kaupunki Leningrad on vain 32 kilometrin päässä Suomen rajasta. Se merkitsee, että Leningrad on toisen valtion rajalta lähempänä, kuin mitä ampuminen nykyaikaisilla pitkän kantaman tykeillä vaatii. Toisaalta pääsy mereltä Leningradiin myös huomattavassa määrin riippuu siitä, onko Suomella, jolle kuuluu koko Suomenlahden pohjoisranta ja kaikki saaret pitkin Suomenlahden keskiosaa, vihamielinen vai ystävällismielinen suhtautumistapa Neuvostoliittoon.
Ottaen huomioon tämän tilanteen sekä Euroopassa syntyneet olosuhteet, voidaan odottaa, että Suomen taholta osoitetaan tarvittavaa ymmärrystä.
Mihin ovat perustuneet Neuvostoliiton suhteet Suomen kanssa kaikki nämä vuodet? On tunnettua, että näiden suhteiden perusta on v. 1920 rauhansopimus, joka on samantyyppinen muiden balttilaisten naapuriemme kanssa solmittujen sopimusten kanssa. Neuvostoliitto takasi vapaalla tahdonilmaisullaan Suomen itsenäisen ja riippumattoman olemassaolon. Ei voi olla epäilystäkään siitä, että vain neuvostohallitus, joka tunnustaa kansallisuuksien vapaan kehityksen periaatteen, saattoi ottaa tämän askeleen. Täytyy sanoa, että mikään muu Venäjän hallitus kuin neuvostohallitus ei voi sallia riippumattoman Suomen olemassaoloa aivan Leningradin porteilla. Siitä puhuu kaunopuheisesti kokemus Kerenskin-Tseretelin hallituksesta, puhumattakaan ruhtinas Lvov-Miljukovin hallituksesta tai varsinkin tsaarin hallituksesta. Epäilemättä tämä tärkeä asiantila voisi toimia hyvänä edesauttajana neuvostoliittolais-suomalaisten suhteiden parantamiselle, mikä, kuten näyttää, kiinnostaa Suomea yhtä paljon kuin Neuvostoliittoakin.
Neuvostoliittolais-suomalaiset neuvottelut ovat alkaneet hiljattain, meidän aloitteestamme. Mikä on näiden neuvottelujen aihe? Ei ole vaikeata ymmärtää, että nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa, jolloin keskellä Eurooppaa laajenee sota suurten valtioiden välillä aiheuttaen suuria ennalta arvaamattomia seurauksia ja vaaroja kaikille Euroopan valtioille, Neuvostoliitolla on paitsi oikeus myös velvollisuus ryhtyä vakaviin toimenpiteisiin turvallisuutensa vahvistamiseksi. Siten on luonnollista, että neuvostohallitus kantaa erityistä huolta Suomenlahdesta, joka on pääsytie meritse Leningradiin, ja myös siitä maarajasta, joka on Leningradin uhkana noin 30 kilometrin päässä. Muistutan, että Leningradin asukasluku on kolme ja puoli miljoonaa, mikä on melkein yhtä paljon kuin koko Suomen väkiluku, joka on 3 miljoonaa 650 tuhatta asukasta. (Iloista vilkastumista salissa).
Tuskin kannattaa pysähtyä niihin satuiluihin, joita ulkomainen lehdistö levittää Neuvostoliiton ehdotuksista Suomen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Toiset väittävät, että Neuvostoliitto vaatii itselleen Viipuria ja Laatokan pohjoisosaa. Me sanomme puolestamme, että se on puhdasta kuvittelua ja valetta. Toiset väittävät, että Neuvostoliitto vaatii Ahvenanmaan saariston luovuttamista sille. Se on samanlaista kuvittelua ja valetta. Höpistään myös joistakin vaatimuksista, joita Neuvostoliitolla on muka Ruotsin ja Norjan suhteen. Mutta tämä häikäilemätön pöty ei yksinkertaisesti ansaitse tulla kiistetyksi. (Yleistä naurua). Itse asiassa meidän ehdotuksemme Suomen kanssa käytävissä neuvotteluissa ovat maksimaalisen vaatimattomia ja rajoittuvat siihen minimiin, jota ilman ei voida taata Neuvostoliiton turvallisuutta ja saattaa kuntoon ystävällisiä suhteita Suomen kanssa.
Aloitimme neuvottelut Suomen edustajien kanssa, mitä tarkoitusta varten Suomen hallitus lähetti Moskovaan herrat Paasikiven ja Tannerin, ehdotuksella solmia neuvostoliittolais-suomalainen sopimus keskinäisestä avunannosta, suunnilleen samaa tyyppiä kuin muiden Baltian maiden kanssa solmitut avunantosopimukset. Koska kuitenkin Suomen hallitus ilmoitti meille, että sellaisen sopimuksen solmiminen olisi vastoin sen omaksumaa ehdotonta puolueettomuutta, emme ruvenneet pitämään kiinni ehdotuksestamme. Ehdotimme silloin siirtymistä konkreettisiin kysymyksiin, jotka kiinnostavat meitä Neuvostoliiton turvallisuuden takaamisen kannalta ja erityisesti Leningradin turvallisuuden kannalta, niin meren puolelta Suomenlahdella kuin maan puoleltakin ottaen huomioon rajalinjan liiallisen läheisyyden Leningradiin. Ehdotimme, että sovittaisiin Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan siirtämisestä muutaman kymmenen kilometrin päähän pohjoiseen Leningradista Karjalan kannaksella.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006352401.html
Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua”
Kiliniltä kysyttiin muun muassa, valmistautuiko Neuvostoliitto todella toteuttamaan Suomelle ehdotetut aluevaihdokset.
– Ei, ei tietenkään valmistautunut. Se oli tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua. 95 prosenttia kaikesta julkisuuteen lausutusta oli tuolloin pelkkää informaatiometeliä, Kilin vastasi.
Kilinin mukaan Neuvostoliitto vaati tarkoituksella Suomea vetämään uuden rajan Karjalankannaksen puolustuslinjan pohjoispuolelle Länsi-Kannaksella. Näin vaatiessaan Moskova tiesi Kilinin mukaan hyvin, että Suomi ei voisi tähän suostua.
– Jos suomalaiset olisivat suostuneet, Neuvostoliitolle olisi avautunut esteetön tie Viipuriin ja Helsinkiin asti.
Keskusteluita alueluovutuksista käytiin vain siksi, että piti voittaa aikaa.
Stalinin todellinen tavoite olisi ollut Suomen valtaaminen kokonaan – eikä siis suinkaan pelkkä rajansiirto.
– Suunnitelmissa oli tehdä suuri punainen Suomi, mutta sotavoima ei riittänyt siihen.
Kilin kehottaa kuitenkin miettimään, miten olisi voinut käydä, jos Britannia ja Ranska olisivat liittyneet Suomen rinnalle.
– Neuvostoliitto pelkäsi Britannian ja Ranskan sekaantumista talvisotaan. Niiden mukaantulo olisi ollut katastrofi Neuvostoliitolle, mutta ehkä myös koko maailmalle.
– Se olisi voinut realistisesti tarkoittaa, että Neuvostoliitosta ja Saksasta olisi saattanut tulla todellisia liittolaisia. Erään amerikkalaisen tutkijan sanoja lainaten veri jäätyy suonissa, kun sitä mahdollisuutta kuvittelee.
Suomen kieltäytymistä suostumasta vaatimuksiin on pidettävä oikeana niin kauan kun arvostetut tutkijatkin sanovat neuvottelujen olleen vain ajan peluuta.
Todellinen tavoite oli Suomen sovjetisointi.
Jos tutkijat pääsevät yksimielisyyteen että vaatimuksiin olisi kannattanut suostua ilman vaaraa sovjetisoinnista niin Suomen kieltäytymistä voidaan pitää virheenä.
Ei, vaan Suomella olisi pitänyt olla vakava huoli liian lähellä sijaitsevan Leningradin aiheuttamasta uhkasta meille ja vaatia sen siirtoa 300 km itäänpäin.
Historiallisista tapahtumista voi olla montaa mieltä eikä nuo Kilinin arvioinnit oikein vakuuta ja ne koskeekin viimeistä neuvottelua.
Suomi ei reagoinut myöskään aikaisempiin neuvottelupyyntöihin koskien liittotuneisiin liittymistä ja aivan tietoisesti Suomi ennen viimeistä neuvottelun alkua oli aloittanut sotilaalliset valmistelut sodan varalta. Tämä osoittaa että NLlle ei ollut tarkoitus tehdä mitään myönnytyksiä neuvotteluissa eli Suomi oli siinä uskossa että puolueettomuudella ja sodalla pärjää. NatsiSaksa myös ehdotti samanlaisia neuvotteluja Suomelle mutta Suomi kieltäytyi niistäkin mutta Saksa tiesi että saa Suomesta kumppanin NLoon hyökkäykselle jos Suomi selviää talvisodasta. Liika tuijotus puolueettomuuteen sai nämä kaksi sotaa aikaiseksi ja silloin olisi pitänyt katsoa pidemmälle ja liittoutua mieluummin Liittoutuneiden ja NLn kanssa niin olisi tarvinnut vain torjua NatsiSaksan miehitys.
Miten niin Saksassa arveltiin Suomen selviävän talvisodasta, kun koko sodasta ei ollut vielä tietoakaan? Ei NL:n kanssa voinut liittoutua, koska se halusi sotaa. Eikä ollut mitään liittoutuneita muitakaan, minkä kanssa liittoutua.
Ei siinä ennustajan lahjoja tarvita kun suomalaisetkin tiesi että Suomi sotii NLn kanssa ennen viimeisiä Moskovan neuvotteluja. Suomen ennen neuvotteluja alkaneet ylimääräiset harjoitukset ja joukkojen siirrot osoittaa että Suomi ei pyrkinytkään mihinkään neuvottelutulokseen tosissaan ja niinhä siinä siiten kävi ettei neuvottelutulosta saatu mutta joukot oli jo rajalla. NLn vaatimukset ei olleet niin mahdottomat että niitä ei oli voitu toteuttaa esim. rajan siirto leninhrsdin kohdalla oli 9 km länteen ja korvaukseksi oli Suomi saanut Laatokan pohjoispuolelta monin verroin suuremman alueen. Muutki ehdot olisi olleet toteutettavissa ja se olisi olut paljon parempi kuin sota. Kahden Sodan jälkeen Suomi menetti kolmanneksen alueestaan. Viimeinen neuvottelu oli testi suomalaisille olivato he valmiita muutoksiin naapurinsa turvallisuuden puolesta ja testissä suomalaiset epäonnistui.
Saattoi olla myös niin että Suomalaiset oli laskeneet että sotimalla talvisodan he pääsevät jatkosotaan NatsiSaksan kanssa valtaamaan ItäKarjalan mikä oli ollut Suomen militanttien tavoite jo itsenäistymisestä lähtien.
Neuvostoliitto vaati rajan siirtoa Koivistolle asti, ei 9 km. Kuvittelet ihan turhaan, että haaveiltiin sotimisesta Saksan rinnalla, sillä tuohon aikaan Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen.
Jostain syystä valehtelet aina ja kaikissa asioissa.
Mutta miten olisi voinut käydä, jos Britannia ja Ranska olisivat liittyneet Suomen rinnalle.
Todennäköisesti se olisi vetänyt Ryssän intensiivisemmin Suomeen.
Neuvostoliitto olisi pannut täyden efortin Suomen rintamalle ja Britit ja Ranskalaiset olisivat luikkineet pakooon, kuten tapoihinsa kuuluu.
Sama tapahtuisi Naton kanssa. Kiinnostus Suomea kohtaan lisääntyisi Venäjällä huimasti jos Nato olisi tällä.
"Sama+tapahtuisi+Naton+kanssa+.+.+."
Britit ei auttaneet Puolaakaan Saksan hyökkäyksessä ja talvisodasssa britit lupasi joukkoja Suomeen mutta niitä ei koskaan saapunut. Natossa ollessa varmasti käy että joukkoja ei myöskään saavu auttamasn vaikka ne täällä harjoitteleekin vähän niin kuin kurdeille kävi pohjoissyyriassa.