Jakokirjan moittimisesta ja lainvoimaisuudesta

Kerroppas nyt kaikille, kun jää ilmaan muutoin roikkumaan, että mikä on muotovirhe jakokirjassa.

Kun se tuolla perintökaaressa on sellainen jännä luku kuin 23a, jos niin kuin sattuu tuleen katumapäälle taikka jaossa on moitittavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppas nyt kaikille, kun jää ilmaan muutoin roikkumaan, että mikä on muotovirhe jakokirjassa.

Kun se tuolla perintökaaressa on sellainen jännä luku kuin 23a, jos niin kuin sattuu tuleen katumapäälle taikka jaossa on moitittavaa.

Lue lisää

Jos päässä on muutakin kuin sahajauhoja, "muotovirhe" olisi selvinnyt lainatusta lain säännöksestä: ". . . osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty =>säädetyssä muodossa<=" ja lukemalla, kun kerran laki oli löytynyt, lainaamaani säännöstä edeltävä 9 §.

PK 23:9
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

Muotoon tässä tapauksessa kuuluvat:
a) jakokirja
b) kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
c) kahden esteettomän todistajan allekirjoitukset.

Muotovirhe tässä tapauksessa korjaantuu joko sillä, että osakkaat sitoutuvat olemaan jakoa moittimatta tahi sillä, että moiteaika 6 kk kuluu umpeen.

Jos jonkun osakkaan allekirjoitus puuttuu eikä hän myöskään ole todistettavasti suullisesti jakoa hyväksynyt, jakoa ei ole lainkaan tapahtunut; se ei siis 6 kk:ssa pätevöidy. Jos hän taas on jaon hyväksynyt, mutta ei ole jakokirjaa allekirjoittanut, jaossa on muotovirhe, joka korjaantuu 6 kk:ssa. Suullinenkin eli muotovirheellinen jako korjaantuu 6 kk:ssa.

Eri asia on, että esimerkiksi lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista jakosopimusta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos päässä on muutakin kuin sahajauhoja, "muotovirhe" olisi selvinnyt lainatusta lain säännöksestä: ". . . osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty =>säädetyssä muodossa<=" ja lukemalla, kun kerran laki oli löytynyt, lainaamaani säännöstä edeltävä 9 §.

PK 23:9
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

Muotoon tässä tapauksessa kuuluvat:
a) jakokirja
b) kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
c) kahden esteettomän todistajan allekirjoitukset.

Muotovirhe tässä tapauksessa korjaantuu joko sillä, että osakkaat sitoutuvat olemaan jakoa moittimatta tahi sillä, että moiteaika 6 kk kuluu umpeen.

Jos jonkun osakkaan allekirjoitus puuttuu eikä hän myöskään ole todistettavasti suullisesti jakoa hyväksynyt, jakoa ei ole lainkaan tapahtunut; se ei siis 6 kk:ssa pätevöidy. Jos hän taas on jaon hyväksynyt, mutta ei ole jakokirjaa allekirjoittanut, jaossa on muotovirhe, joka korjaantuu 6 kk:ssa. Suullinenkin eli muotovirheellinen jako korjaantuu 6 kk:ssa.

Eri asia on, että esimerkiksi lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista jakosopimusta.

Lue lisää

Kyllä minä nuo jo tiesin ilman sinun sahajauhojasikin.

Sinä et vaan koskaan selvennä mitään, tajuamatta sitä sahajauhoillasi, että kysyjä on aina epätietoinen maallikko.

Et edes selvittänyt sitä, että on olemassa jakokirjan oikaisuvaatimus ja joka tavallaan on myöskin jakokirjan moite, eli silloin jos jako ei ole mennyt jonkun mielestä ihan oikein, voi vaatia jakokirjan oikaisua eli tulee ns. katumapäälle kun laskee että mitenkä se jako nyt menikään oikein.

Niin tuosta et maininnut yhtään mitään.

Ps. lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista allekirjoitettua ja LAINVOIMAISTA jakokirjaa, ei pelkästään kirjallista jakokirjaa.

Tiedoksi sinne pöllyäviin sahajauhoihisi.

Ps2. ei jakokirja korjaannu itsestään, vaan se saa lainvoiman VIRHEISTÄ huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos päässä on muutakin kuin sahajauhoja, "muotovirhe" olisi selvinnyt lainatusta lain säännöksestä: ". . . osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty =>säädetyssä muodossa<=" ja lukemalla, kun kerran laki oli löytynyt, lainaamaani säännöstä edeltävä 9 §.

PK 23:9
"Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

Muotoon tässä tapauksessa kuuluvat:
a) jakokirja
b) kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
c) kahden esteettomän todistajan allekirjoitukset.

Muotovirhe tässä tapauksessa korjaantuu joko sillä, että osakkaat sitoutuvat olemaan jakoa moittimatta tahi sillä, että moiteaika 6 kk kuluu umpeen.

Jos jonkun osakkaan allekirjoitus puuttuu eikä hän myöskään ole todistettavasti suullisesti jakoa hyväksynyt, jakoa ei ole lainkaan tapahtunut; se ei siis 6 kk:ssa pätevöidy. Jos hän taas on jaon hyväksynyt, mutta ei ole jakokirjaa allekirjoittanut, jaossa on muotovirhe, joka korjaantuu 6 kk:ssa. Suullinenkin eli muotovirheellinen jako korjaantuu 6 kk:ssa.

Eri asia on, että esimerkiksi lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista jakosopimusta.

Lue lisää

Oikaisempa vielä vähän, kun huomasin vähän lisää.

Perintökaaressa antamassasi pykälässä on 2mom. näin, "Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ====>>ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa<<<====".

Säädetty muotohan tarkoittaa myöskin virheetöntä sanallisesti ja laskelmallisesti, että se on tehty jaollisesti myöskin oikein eli kuin se laissa onkin eli kaikenlaista omaisuutta taikka kuinka on sovittu, eli jos noissa on muoto eli säädettynä virheellinen on se tällöin myös moiteperuste.

Eiköstä vaan?

Anonyymi kirjoitti:

Oikaisempa vielä vähän, kun huomasin vähän lisää.

Perintökaaressa antamassasi pykälässä on 2mom. näin, "Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ====>>ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa<<<====".

Säädetty muotohan tarkoittaa myöskin virheetöntä sanallisesti ja laskelmallisesti, että se on tehty jaollisesti myöskin oikein eli kuin se laissa onkin eli kaikenlaista omaisuutta taikka kuinka on sovittu, eli jos noissa on muoto eli säädettynä virheellinen on se tällöin myös moiteperuste.

Eiköstä vaan?

Lue lisää

Ei. Perinnönjaon sisältöä ei voi moittia muotovirheeseen vetoamalla, eikä laskuvirhettä eikä väärä sanamuotoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei. Perinnönjaon sisältöä ei voi moittia muotovirheeseen vetoamalla, eikä laskuvirhettä eikä väärä sanamuotoa.

Millähän perusteella sanomasi mukaan ei?

Anonyymi kirjoitti:

Millähän perusteella sanomasi mukaan ei?

Muotovirheeseen vetoaminen on perinnönjaon muodossa olevan virheen oikaisemista. Sillä ei sisältöön voi vaikuttaa, ellei sitten koko jako kumoudu (muotovirheeseen) ja tehdä sisällöltään uutta jakoa.

Muotovirhe = ei tehty laissa säädetyssä muodossa eli kirjallisesti kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksineen.

Anonyymi kirjoitti:

Muotovirheeseen vetoaminen on perinnönjaon muodossa olevan virheen oikaisemista. Sillä ei sisältöön voi vaikuttaa, ellei sitten koko jako kumoudu (muotovirheeseen) ja tehdä sisällöltään uutta jakoa.

Muotovirhe = ei tehty laissa säädetyssä muodossa eli kirjallisesti kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksineen.

Lue lisää

Mistä teitä vastaan vänkääkiä ilman kunnon perusteita oikein sikiääkään?????

Tässä vähän.

Nämä kaikki on pesänjaon moite perusteita ja jotka johtavat joko uuteen perinnön jakoon taikka oikaisuun, niitä on lisää perintökaaressa.

"5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.-

<- että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan

11 §

Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan.

1 § (30.12.2015/1595)

Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.

3 § (30.12.2015/1595)

Jos oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen, palautusvelvollinen voi omaisuuden palauttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle korvauksena rahamäärän,

11 § (30.12.2015/1595)

=====>>>>Perinnönjaon oikaisua varten on toimitettava uusi perinnönjako!!!!".

Anonyymi kirjoitti:

Mistä teitä vastaan vänkääkiä ilman kunnon perusteita oikein sikiääkään?????

Tässä vähän.

Nämä kaikki on pesänjaon moite perusteita ja jotka johtavat joko uuteen perinnön jakoon taikka oikaisuun, niitä on lisää perintökaaressa.

"5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.-

<- että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan

11 §

Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan.

1 § (30.12.2015/1595)

Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.

3 § (30.12.2015/1595)

Jos oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen, palautusvelvollinen voi omaisuuden palauttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle korvauksena rahamäärän,

11 § (30.12.2015/1595)

=====>>>>Perinnönjaon oikaisua varten on toimitettava uusi perinnönjako!!!!".

Lue lisää

Mikään esittämistäsi pykälistä ei liity perinnönjaon muotovirheeseen.

Siis ei mikään eikä mitenkään!!!

Kyllä se ihan perinnönjakoon ositus liittyy tiiviisti.

On turhaa vastailla mitään, jos ei ole kykyä käyttää aivojaan taikka edes hallitse mitään asiaan.
Aika erikoista että loppulauseet pitäisi jättää pois ja vasta moiteajan jälkeen tehdä jako??
Eikös se perinnönjako tehdä juurikin sen takia, että saadaan omaisuus jaettua sopivasti ja että saadaan kuolinpesä lakkautettua, eikä että ensinnä tehdään sovintojako joka kirjataan, laitetaan allekirjoitus päivämäärä tulevaisuuteen ja sitten taas kokoonnutaan allekirjoittaan kun on sen aika, typerämpää neuvoa en ole lukenut täältä.

Ensimmäiselle vastaajalle sitten sellaista, ettei kannata niitä lakipykäliä viljellä jollei ole kykyä selventää maallikolle taikka selventää mitä tarkoitetaan, siltikin jätetään tavallaan vastaamatta itse kysymykseen.

Perinnönjaossa OSITETAAN omaisuus siten, että jokaiselle tulee jotakin kuinka itse on ajatellut haluavansa, esim. on jaossa 300 000 omaisuusrypäs ja joka muodostuu vaikkapa autosta, puutarhakoneista, moottoriveneestä ja talosta tontteineen ja josta talon arvo tontteineen 195 000, moottorivene (paremman luokan) 45 000, auto 35 000, puutarhakoneet 10 000 ja irtaimisto varat 15 000.

Niin tällöin talon haluava ja veneen haluava maksavat muille, että jako menee tasan (kts perintökaari 23lku 8§).

Sopimusjako tehdään esim tuolla tavalla.

Mitä tulee siihen klausuuliin on se tavanomainen ja tarkoittaa juurikin sitä mitä aloittaja arvelikin, eli se sitoo olla moittimatta (tietenkään silloin se ei ole moittimista, jos pesään ilmaantuu velkoja taikka lisää omaisuutta, niin siitä kuten on sanottu, tehdään täydennysperukirja ja jos joku vaatii sen tekemistä (mikään laki ei siihen pakota, eikä se ole rikos kuin vasta sitten jos jää kiinni).

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se ihan perinnönjakoon ositus liittyy tiiviisti.

On turhaa vastailla mitään, jos ei ole kykyä käyttää aivojaan taikka edes hallitse mitään asiaan.
Aika erikoista että loppulauseet pitäisi jättää pois ja vasta moiteajan jälkeen tehdä jako??
Eikös se perinnönjako tehdä juurikin sen takia, että saadaan omaisuus jaettua sopivasti ja että saadaan kuolinpesä lakkautettua, eikä että ensinnä tehdään sovintojako joka kirjataan, laitetaan allekirjoitus päivämäärä tulevaisuuteen ja sitten taas kokoonnutaan allekirjoittaan kun on sen aika, typerämpää neuvoa en ole lukenut täältä.

Ensimmäiselle vastaajalle sitten sellaista, ettei kannata niitä lakipykäliä viljellä jollei ole kykyä selventää maallikolle taikka selventää mitä tarkoitetaan, siltikin jätetään tavallaan vastaamatta itse kysymykseen.

Perinnönjaossa OSITETAAN omaisuus siten, että jokaiselle tulee jotakin kuinka itse on ajatellut haluavansa, esim. on jaossa 300 000 omaisuusrypäs ja joka muodostuu vaikkapa autosta, puutarhakoneista, moottoriveneestä ja talosta tontteineen ja josta talon arvo tontteineen 195 000, moottorivene (paremman luokan) 45 000, auto 35 000, puutarhakoneet 10 000 ja irtaimisto varat 15 000.

Niin tällöin talon haluava ja veneen haluava maksavat muille, että jako menee tasan (kts perintökaari 23lku 8§).

Sopimusjako tehdään esim tuolla tavalla.

Mitä tulee siihen klausuuliin on se tavanomainen ja tarkoittaa juurikin sitä mitä aloittaja arvelikin, eli se sitoo olla moittimatta (tietenkään silloin se ei ole moittimista, jos pesään ilmaantuu velkoja taikka lisää omaisuutta, niin siitä kuten on sanottu, tehdään täydennysperukirja ja jos joku vaatii sen tekemistä (mikään laki ei siihen pakota, eikä se ole rikos kuin vasta sitten jos jää kiinni).

Lue lisää

Ps. en viitsinyt hymiöitä viljellä, se kun on aika naivia ja lapsellista.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. en viitsinyt hymiöitä viljellä, se kun on aika naivia ja lapsellista.

En määkään....

Ositus tehdään ainoastaan jakokirjaan sanallisesti, ei siis konkreettisesti eli jokainen, ne jotka haluaa jotain erityistä itselleen, ilmaisevat sen joko keskinäisessä jaossa taikka sitten pesänjakajalle ja jos muille sopii, hän saa sen joko noin vain, taikka maksamalla muille, jos omaisuuserän arvo niin vaatii, niin määrätyn summan eli ositus tapahtuu noin, sitten kun ositus eli on niin sanotusti arvotettu omaisuus ja saatu aika tasasummiksi hyväksytään jaetuksi niin kuin jakokirjassa onkin.

Sama asia avioerossakin, eli riippuen avioehdosta ja omaisuus eristä ositetaan ja sitten se jaetaan kummallekkin osapuolelle.

Ei se sen kummempaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ositus tehdään ainoastaan jakokirjaan sanallisesti, ei siis konkreettisesti eli jokainen, ne jotka haluaa jotain erityistä itselleen, ilmaisevat sen joko keskinäisessä jaossa taikka sitten pesänjakajalle ja jos muille sopii, hän saa sen joko noin vain, taikka maksamalla muille, jos omaisuuserän arvo niin vaatii, niin määrätyn summan eli ositus tapahtuu noin, sitten kun ositus eli on niin sanotusti arvotettu omaisuus ja saatu aika tasasummiksi hyväksytään jaetuksi niin kuin jakokirjassa onkin.

Sama asia avioerossakin, eli riippuen avioehdosta ja omaisuus eristä ositetaan ja sitten se jaetaan kummallekkin osapuolelle.

Ei se sen kummempaa ole.

Lue lisää

Entäs Uusioperheissä,avioerosta kulunut 40 vuotta eikä erosta ositusta tehty?
Pesänjakajalle tai jakajalle on turhaa ilmoitella eivät ota kantaa. Perukirjassa
vanha ero ja ositus tulee näkyä. Lesket vain ovat lapsineen kettuja ja jättävät
vainajan entiset avioliitot mainitsematta.On aivan sama laitetaanko sanallisesti
uusioperheet ovat vanhojen avioliitot syöneet ja ero perheiden lapset kärsivät.

Anonyymi kirjoitti:

Entäs Uusioperheissä,avioerosta kulunut 40 vuotta eikä erosta ositusta tehty?
Pesänjakajalle tai jakajalle on turhaa ilmoitella eivät ota kantaa. Perukirjassa
vanha ero ja ositus tulee näkyä. Lesket vain ovat lapsineen kettuja ja jättävät
vainajan entiset avioliitot mainitsematta.On aivan sama laitetaanko sanallisesti
uusioperheet ovat vanhojen avioliitot syöneet ja ero perheiden lapset kärsivät.

Lue lisää

Entä jos erossa ei ole ollut ositettavaa taikka ovat keskenään osittaneet, mutta mitään ei ole laitettu paperille?

Vanha avioliitto joka päättynyt eroon, näkyy virkatodistuksessa kyllä, muttei muuten kuin, että jos on mnennyt uudelleen naimisiin, niin entisestä avioliitosta syntynyt perillinen on oikeutettu jomman kumman/kummankin vanhempansarintaperillisenä kiistaton oikeus perintöön eli siihen osaan mikä on ollut hänen omaisuuttaan taikka uuden avioliiton aikana saatuun perintöön kokonaan (avioliittolain IV osa 1lku 90 § (20.8.2004/784)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi)

Eli tarkoittaa sitä että, jos on uudelleen avioitunut ja kuolee tuossa liitossa ja on sen aikana edesmennyt saanut perintöä ja hänellä on ollut edellisestä liitosta rintaperillinen, saa tuo rintaperillinen tuon perintöosan kokonaan itselleen, se ei kuulu ollenkaan uuden aviliiton puolisolle.

Tällaisen asian voi riitauttaa joko siviilikanteena taikka rikosasiana kavalluksesta.


Kyllähän se ositus, jos se on tehty virallisia teitä, niin tulee näkyä perukirjassa, samoin kuin aiemman avioliiton aikana syntyneet lapset joilla on oikeus perintöönsä vanhemmaltaan.