Jakokirjan moittimisesta ja lainvoimaisuudesta

Anonyymi

Hei, olen kuolinpesän osakas, ja pesän sovintojako tulossa. Katsoin netistä perinnönjakokirjan mallia. Ihmetytti sellainen lause lopussa, että "Osapuolet hyväksyvät tämän perinnönjakosopimuksen ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä. Ositus tulee siten heti lainvoimaiseksi. "

Siis tuo, että sitoudutaan olemaan moittimatta jakoa. Kuusi kuukauttahan on moiteajan pituus. Jos laitan nimeni tuohon, luovunko todella oikeudestani moittia, jos huomaankin myöhemmin, että perinnönjaossa on mennyt jotain väärin? Esim. perukirjan laatija unohtanut merkitä jotain. En itse tee perukirjaa, vaan toinen osakas.

Jos taas en allekirjoita, onko jakokirja lainvoimainen vasta moiteajan päätyttyä eli, odotammeko kaikki puoli vuotta ennen kuin voimme jakaa kuolinpesän omaisuuden keskenämme?

19

3341

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Et kerro, onko jako oikeuden määräämän pesänjakajan tekemä. Siinä on tuo 6 kk:n moiteaika. Jos kaikki osakkaat hyväksyvät allekirjoituksellaan jaon, se on heti lainvoimainen.

      Osakkaiden keskenään tekemää jakoa osakas voi moittia 6 kk:ssa vain, jos jaossa on muotovirhe (ei sillä perusteella, että tulee katumapäälle). Mutta jos osakas on ilmoittanut luopuvansa moiteoikeudesta, jako on heti lainvoimainen.

      PK 23:10-1-2
      "Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

      Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa."

      • Anonyymi

        Kerroppas nyt kaikille, kun jää ilmaan muutoin roikkumaan, että mikä on muotovirhe jakokirjassa.

        Kun se tuolla perintökaaressa on sellainen jännä luku kuin 23a, jos niin kuin sattuu tuleen katumapäälle taikka jaossa on moitittavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroppas nyt kaikille, kun jää ilmaan muutoin roikkumaan, että mikä on muotovirhe jakokirjassa.

        Kun se tuolla perintökaaressa on sellainen jännä luku kuin 23a, jos niin kuin sattuu tuleen katumapäälle taikka jaossa on moitittavaa.

        Jos päässä on muutakin kuin sahajauhoja, "muotovirhe" olisi selvinnyt lainatusta lain säännöksestä: ". . . osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty =>säädetyssä muodossa<=" ja lukemalla, kun kerran laki oli löytynyt, lainaamaani säännöstä edeltävä 9 §.

        PK 23:9
        "Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

        Muotoon tässä tapauksessa kuuluvat:
        a) jakokirja
        b) kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
        c) kahden esteettomän todistajan allekirjoitukset.

        Muotovirhe tässä tapauksessa korjaantuu joko sillä, että osakkaat sitoutuvat olemaan jakoa moittimatta tahi sillä, että moiteaika 6 kk kuluu umpeen.

        Jos jonkun osakkaan allekirjoitus puuttuu eikä hän myöskään ole todistettavasti suullisesti jakoa hyväksynyt, jakoa ei ole lainkaan tapahtunut; se ei siis 6 kk:ssa pätevöidy. Jos hän taas on jaon hyväksynyt, mutta ei ole jakokirjaa allekirjoittanut, jaossa on muotovirhe, joka korjaantuu 6 kk:ssa. Suullinenkin eli muotovirheellinen jako korjaantuu 6 kk:ssa.

        Eri asia on, että esimerkiksi lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista jakosopimusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos päässä on muutakin kuin sahajauhoja, "muotovirhe" olisi selvinnyt lainatusta lain säännöksestä: ". . . osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty =>säädetyssä muodossa<=" ja lukemalla, kun kerran laki oli löytynyt, lainaamaani säännöstä edeltävä 9 §.

        PK 23:9
        "Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

        Muotoon tässä tapauksessa kuuluvat:
        a) jakokirja
        b) kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
        c) kahden esteettomän todistajan allekirjoitukset.

        Muotovirhe tässä tapauksessa korjaantuu joko sillä, että osakkaat sitoutuvat olemaan jakoa moittimatta tahi sillä, että moiteaika 6 kk kuluu umpeen.

        Jos jonkun osakkaan allekirjoitus puuttuu eikä hän myöskään ole todistettavasti suullisesti jakoa hyväksynyt, jakoa ei ole lainkaan tapahtunut; se ei siis 6 kk:ssa pätevöidy. Jos hän taas on jaon hyväksynyt, mutta ei ole jakokirjaa allekirjoittanut, jaossa on muotovirhe, joka korjaantuu 6 kk:ssa. Suullinenkin eli muotovirheellinen jako korjaantuu 6 kk:ssa.

        Eri asia on, että esimerkiksi lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista jakosopimusta.

        Kyllä minä nuo jo tiesin ilman sinun sahajauhojasikin.

        Sinä et vaan koskaan selvennä mitään, tajuamatta sitä sahajauhoillasi, että kysyjä on aina epätietoinen maallikko.

        Et edes selvittänyt sitä, että on olemassa jakokirjan oikaisuvaatimus ja joka tavallaan on myöskin jakokirjan moite, eli silloin jos jako ei ole mennyt jonkun mielestä ihan oikein, voi vaatia jakokirjan oikaisua eli tulee ns. katumapäälle kun laskee että mitenkä se jako nyt menikään oikein.

        Niin tuosta et maininnut yhtään mitään.

        Ps. lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista allekirjoitettua ja LAINVOIMAISTA jakokirjaa, ei pelkästään kirjallista jakokirjaa.

        Tiedoksi sinne pöllyäviin sahajauhoihisi.

        Ps2. ei jakokirja korjaannu itsestään, vaan se saa lainvoiman VIRHEISTÄ huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos päässä on muutakin kuin sahajauhoja, "muotovirhe" olisi selvinnyt lainatusta lain säännöksestä: ". . . osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty =>säädetyssä muodossa<=" ja lukemalla, kun kerran laki oli löytynyt, lainaamaani säännöstä edeltävä 9 §.

        PK 23:9
        "Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."

        Muotoon tässä tapauksessa kuuluvat:
        a) jakokirja
        b) kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
        c) kahden esteettomän todistajan allekirjoitukset.

        Muotovirhe tässä tapauksessa korjaantuu joko sillä, että osakkaat sitoutuvat olemaan jakoa moittimatta tahi sillä, että moiteaika 6 kk kuluu umpeen.

        Jos jonkun osakkaan allekirjoitus puuttuu eikä hän myöskään ole todistettavasti suullisesti jakoa hyväksynyt, jakoa ei ole lainkaan tapahtunut; se ei siis 6 kk:ssa pätevöidy. Jos hän taas on jaon hyväksynyt, mutta ei ole jakokirjaa allekirjoittanut, jaossa on muotovirhe, joka korjaantuu 6 kk:ssa. Suullinenkin eli muotovirheellinen jako korjaantuu 6 kk:ssa.

        Eri asia on, että esimerkiksi lainhuudon saaminen edellyttää kirjallista jakosopimusta.

        Oikaisempa vielä vähän, kun huomasin vähän lisää.

        Perintökaaressa antamassasi pykälässä on 2mom. näin, "Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ====>>ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa<<<====".

        Säädetty muotohan tarkoittaa myöskin virheetöntä sanallisesti ja laskelmallisesti, että se on tehty jaollisesti myöskin oikein eli kuin se laissa onkin eli kaikenlaista omaisuutta taikka kuinka on sovittu, eli jos noissa on muoto eli säädettynä virheellinen on se tällöin myös moiteperuste.

        Eiköstä vaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikaisempa vielä vähän, kun huomasin vähän lisää.

        Perintökaaressa antamassasi pykälässä on 2mom. näin, "Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ====>>ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa<<<====".

        Säädetty muotohan tarkoittaa myöskin virheetöntä sanallisesti ja laskelmallisesti, että se on tehty jaollisesti myöskin oikein eli kuin se laissa onkin eli kaikenlaista omaisuutta taikka kuinka on sovittu, eli jos noissa on muoto eli säädettynä virheellinen on se tällöin myös moiteperuste.

        Eiköstä vaan?

        Ei. Perinnönjaon sisältöä ei voi moittia muotovirheeseen vetoamalla, eikä laskuvirhettä eikä väärä sanamuotoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei. Perinnönjaon sisältöä ei voi moittia muotovirheeseen vetoamalla, eikä laskuvirhettä eikä väärä sanamuotoa.

        Millähän perusteella sanomasi mukaan ei?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millähän perusteella sanomasi mukaan ei?

        Muotovirheeseen vetoaminen on perinnönjaon muodossa olevan virheen oikaisemista. Sillä ei sisältöön voi vaikuttaa, ellei sitten koko jako kumoudu (muotovirheeseen) ja tehdä sisällöltään uutta jakoa.

        Muotovirhe = ei tehty laissa säädetyssä muodossa eli kirjallisesti kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muotovirheeseen vetoaminen on perinnönjaon muodossa olevan virheen oikaisemista. Sillä ei sisältöön voi vaikuttaa, ellei sitten koko jako kumoudu (muotovirheeseen) ja tehdä sisällöltään uutta jakoa.

        Muotovirhe = ei tehty laissa säädetyssä muodossa eli kirjallisesti kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoituksineen.

        Mistä teitä vastaan vänkääkiä ilman kunnon perusteita oikein sikiääkään?????

        Tässä vähän.

        Nämä kaikki on pesänjaon moite perusteita ja jotka johtavat joko uuteen perinnön jakoon taikka oikaisuun, niitä on lisää perintökaaressa.

        "5 § (11.10.2002/843)

        Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.-

        <- että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan

        11 §

        Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan.

        1 § (30.12.2015/1595)

        Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.

        3 § (30.12.2015/1595)

        Jos oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen, palautusvelvollinen voi omaisuuden palauttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle korvauksena rahamäärän,

        11 § (30.12.2015/1595)

        =====>>>>Perinnönjaon oikaisua varten on toimitettava uusi perinnönjako!!!!".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä teitä vastaan vänkääkiä ilman kunnon perusteita oikein sikiääkään?????

        Tässä vähän.

        Nämä kaikki on pesänjaon moite perusteita ja jotka johtavat joko uuteen perinnön jakoon taikka oikaisuun, niitä on lisää perintökaaressa.

        "5 § (11.10.2002/843)

        Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.-

        <- että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan

        11 §

        Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan.

        1 § (30.12.2015/1595)

        Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.

        3 § (30.12.2015/1595)

        Jos oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen, palautusvelvollinen voi omaisuuden palauttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle korvauksena rahamäärän,

        11 § (30.12.2015/1595)

        =====>>>>Perinnönjaon oikaisua varten on toimitettava uusi perinnönjako!!!!".

        Mikään esittämistäsi pykälistä ei liity perinnönjaon muotovirheeseen.

        Siis ei mikään eikä mitenkään!!!


    • Anonyymi

      No jos kerran tehdään perinnönjako sovintojakona, niin asiapaperin nimi ja laji jo kertoo, että siihen präntätyt asiat on tehty sovussa kaikkine loppulauseineen. Nythän siis näyttäisi, että näin ei ole... :)

      Voittehan sovintojaossakin jättää nuo loppulauseet pois ja hyväksyä porukassa, että jaetaan kaikki vasta moiteajan jälkeen, jos mitään kummallisuuksia ei ilmene.
      (Sitaateissa oleva lauseesi lienee jostain muusta paperista, koska siinä puhutaan osituksesta, missä perinnönjaossa kaiketi ei ole kyse....)


      Perinnönjaossahan jaetaan sitä, mitä Perukirjaan on merkitty - ja jos vaikka omaisuutta löytyy lisää ja tehdään täydennysperukirja, niin sen täydennyksen osalta jakokin tehdään sitten erikseen.

      • Anonyymi

        Kyllä se ihan perinnönjakoon ositus liittyy tiiviisti.

        On turhaa vastailla mitään, jos ei ole kykyä käyttää aivojaan taikka edes hallitse mitään asiaan.
        Aika erikoista että loppulauseet pitäisi jättää pois ja vasta moiteajan jälkeen tehdä jako??
        Eikös se perinnönjako tehdä juurikin sen takia, että saadaan omaisuus jaettua sopivasti ja että saadaan kuolinpesä lakkautettua, eikä että ensinnä tehdään sovintojako joka kirjataan, laitetaan allekirjoitus päivämäärä tulevaisuuteen ja sitten taas kokoonnutaan allekirjoittaan kun on sen aika, typerämpää neuvoa en ole lukenut täältä.

        Ensimmäiselle vastaajalle sitten sellaista, ettei kannata niitä lakipykäliä viljellä jollei ole kykyä selventää maallikolle taikka selventää mitä tarkoitetaan, siltikin jätetään tavallaan vastaamatta itse kysymykseen.

        Perinnönjaossa OSITETAAN omaisuus siten, että jokaiselle tulee jotakin kuinka itse on ajatellut haluavansa, esim. on jaossa 300 000 omaisuusrypäs ja joka muodostuu vaikkapa autosta, puutarhakoneista, moottoriveneestä ja talosta tontteineen ja josta talon arvo tontteineen 195 000, moottorivene (paremman luokan) 45 000, auto 35 000, puutarhakoneet 10 000 ja irtaimisto varat 15 000.

        Niin tällöin talon haluava ja veneen haluava maksavat muille, että jako menee tasan (kts perintökaari 23lku 8§).

        Sopimusjako tehdään esim tuolla tavalla.

        Mitä tulee siihen klausuuliin on se tavanomainen ja tarkoittaa juurikin sitä mitä aloittaja arvelikin, eli se sitoo olla moittimatta (tietenkään silloin se ei ole moittimista, jos pesään ilmaantuu velkoja taikka lisää omaisuutta, niin siitä kuten on sanottu, tehdään täydennysperukirja ja jos joku vaatii sen tekemistä (mikään laki ei siihen pakota, eikä se ole rikos kuin vasta sitten jos jää kiinni).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se ihan perinnönjakoon ositus liittyy tiiviisti.

        On turhaa vastailla mitään, jos ei ole kykyä käyttää aivojaan taikka edes hallitse mitään asiaan.
        Aika erikoista että loppulauseet pitäisi jättää pois ja vasta moiteajan jälkeen tehdä jako??
        Eikös se perinnönjako tehdä juurikin sen takia, että saadaan omaisuus jaettua sopivasti ja että saadaan kuolinpesä lakkautettua, eikä että ensinnä tehdään sovintojako joka kirjataan, laitetaan allekirjoitus päivämäärä tulevaisuuteen ja sitten taas kokoonnutaan allekirjoittaan kun on sen aika, typerämpää neuvoa en ole lukenut täältä.

        Ensimmäiselle vastaajalle sitten sellaista, ettei kannata niitä lakipykäliä viljellä jollei ole kykyä selventää maallikolle taikka selventää mitä tarkoitetaan, siltikin jätetään tavallaan vastaamatta itse kysymykseen.

        Perinnönjaossa OSITETAAN omaisuus siten, että jokaiselle tulee jotakin kuinka itse on ajatellut haluavansa, esim. on jaossa 300 000 omaisuusrypäs ja joka muodostuu vaikkapa autosta, puutarhakoneista, moottoriveneestä ja talosta tontteineen ja josta talon arvo tontteineen 195 000, moottorivene (paremman luokan) 45 000, auto 35 000, puutarhakoneet 10 000 ja irtaimisto varat 15 000.

        Niin tällöin talon haluava ja veneen haluava maksavat muille, että jako menee tasan (kts perintökaari 23lku 8§).

        Sopimusjako tehdään esim tuolla tavalla.

        Mitä tulee siihen klausuuliin on se tavanomainen ja tarkoittaa juurikin sitä mitä aloittaja arvelikin, eli se sitoo olla moittimatta (tietenkään silloin se ei ole moittimista, jos pesään ilmaantuu velkoja taikka lisää omaisuutta, niin siitä kuten on sanottu, tehdään täydennysperukirja ja jos joku vaatii sen tekemistä (mikään laki ei siihen pakota, eikä se ole rikos kuin vasta sitten jos jää kiinni).

        Ps. en viitsinyt hymiöitä viljellä, se kun on aika naivia ja lapsellista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. en viitsinyt hymiöitä viljellä, se kun on aika naivia ja lapsellista.

        En määkään....


    • Anonyymi

      Kiitos vastauksista! Nyt tiedän siis, että täydennysperukirja on se millä voin palata asiaan, jos jakokirjan allekirjoittamisen jälkeen ilmaantuu jotain uutta jaettavaa. -ap

    • Anonyymi

      Niin siis onko ositus jo suoritettu? Eihän jakoa voi tehdä ilman ositusta, vai voiko?

      • Anonyymi

        Ositus tehdään ainoastaan jakokirjaan sanallisesti, ei siis konkreettisesti eli jokainen, ne jotka haluaa jotain erityistä itselleen, ilmaisevat sen joko keskinäisessä jaossa taikka sitten pesänjakajalle ja jos muille sopii, hän saa sen joko noin vain, taikka maksamalla muille, jos omaisuuserän arvo niin vaatii, niin määrätyn summan eli ositus tapahtuu noin, sitten kun ositus eli on niin sanotusti arvotettu omaisuus ja saatu aika tasasummiksi hyväksytään jaetuksi niin kuin jakokirjassa onkin.

        Sama asia avioerossakin, eli riippuen avioehdosta ja omaisuus eristä ositetaan ja sitten se jaetaan kummallekkin osapuolelle.

        Ei se sen kummempaa ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ositus tehdään ainoastaan jakokirjaan sanallisesti, ei siis konkreettisesti eli jokainen, ne jotka haluaa jotain erityistä itselleen, ilmaisevat sen joko keskinäisessä jaossa taikka sitten pesänjakajalle ja jos muille sopii, hän saa sen joko noin vain, taikka maksamalla muille, jos omaisuuserän arvo niin vaatii, niin määrätyn summan eli ositus tapahtuu noin, sitten kun ositus eli on niin sanotusti arvotettu omaisuus ja saatu aika tasasummiksi hyväksytään jaetuksi niin kuin jakokirjassa onkin.

        Sama asia avioerossakin, eli riippuen avioehdosta ja omaisuus eristä ositetaan ja sitten se jaetaan kummallekkin osapuolelle.

        Ei se sen kummempaa ole.

        Entäs Uusioperheissä,avioerosta kulunut 40 vuotta eikä erosta ositusta tehty?
        Pesänjakajalle tai jakajalle on turhaa ilmoitella eivät ota kantaa. Perukirjassa
        vanha ero ja ositus tulee näkyä. Lesket vain ovat lapsineen kettuja ja jättävät
        vainajan entiset avioliitot mainitsematta.On aivan sama laitetaanko sanallisesti
        uusioperheet ovat vanhojen avioliitot syöneet ja ero perheiden lapset kärsivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs Uusioperheissä,avioerosta kulunut 40 vuotta eikä erosta ositusta tehty?
        Pesänjakajalle tai jakajalle on turhaa ilmoitella eivät ota kantaa. Perukirjassa
        vanha ero ja ositus tulee näkyä. Lesket vain ovat lapsineen kettuja ja jättävät
        vainajan entiset avioliitot mainitsematta.On aivan sama laitetaanko sanallisesti
        uusioperheet ovat vanhojen avioliitot syöneet ja ero perheiden lapset kärsivät.

        Entä jos erossa ei ole ollut ositettavaa taikka ovat keskenään osittaneet, mutta mitään ei ole laitettu paperille?

        Vanha avioliitto joka päättynyt eroon, näkyy virkatodistuksessa kyllä, muttei muuten kuin, että jos on mnennyt uudelleen naimisiin, niin entisestä avioliitosta syntynyt perillinen on oikeutettu jomman kumman/kummankin vanhempansarintaperillisenä kiistaton oikeus perintöön eli siihen osaan mikä on ollut hänen omaisuuttaan taikka uuden avioliiton aikana saatuun perintöön kokonaan (avioliittolain IV osa 1lku 90 § (20.8.2004/784)

        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi)

        Eli tarkoittaa sitä että, jos on uudelleen avioitunut ja kuolee tuossa liitossa ja on sen aikana edesmennyt saanut perintöä ja hänellä on ollut edellisestä liitosta rintaperillinen, saa tuo rintaperillinen tuon perintöosan kokonaan itselleen, se ei kuulu ollenkaan uuden aviliiton puolisolle.

        Tällaisen asian voi riitauttaa joko siviilikanteena taikka rikosasiana kavalluksesta.


        Kyllähän se ositus, jos se on tehty virallisia teitä, niin tulee näkyä perukirjassa, samoin kuin aiemman avioliiton aikana syntyneet lapset joilla on oikeus perintöönsä vanhemmaltaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      161
      2746
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2006
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      2001
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1806
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      68
      1557
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1313
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1212
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1201
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe