Koronakriisin rajoitustoimet iskevät syvän loven valtioiden verotuloihin. Samaan aikaan työttömyyden kasvusta, yritysten tukipaketeista ja erilaisista elvytystoimista aiheutuvat menot kasvavat.
Yhtälö johtaa massiiviseen julkisen velan, erityisesti valtionvelan kasvuun 2020 ja lähivuosina.
Moni euromaa oli helisemässä velkansa kanssa jo ennen koronaa. Esimerkiksi Italian julkinen velka lähenteli ennen kriisiä 140 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on enemmän kuin Kreikalla 2009.
Kreikka ei suoriutunut velastaan. Seurauksena oli euroalueen velkakriisi massiivisine tukipaketteineen.
Suomen julkinen velka paisuu
Vesa Vihriälän työryhmä julkisti viime perjantaina raporttinsa siitä, miten Suomi pitäisi nostaa koronakupasta. Raportin mukaan Suomen julkinen velka kasvaa nopeasti.
– Arviomme mukaan parhaimmassakin tapauksessa (julkinen velka) saavuttaa 90 % tason suhteessa bkt:hen vuosikymmenen loppuun mennessä, ellei korjaaviin toimiin ryhdytä. Täysin mahdollista kuitenkin on, että ilman politiikkatoimia velka tulisi ylittämään 100 prosenttia, raportissa todetaan.
Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen julkinen velka oli viime vuonna 59,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Raha on nyt halpaa, mutta jatkuuko niin ikuisesti? Sitä ei kukaan voi tietää.
Vihriälän työryhmän työryhmän mukaan velkasuhteen nousu jopa 90 prosenttiin ei sellaisenaan ole ylivoimainen ongelma, mikäli korkotason voi olettaa pysyvän matalana.
– Tälle oletukselle on vahvat perusteet, kun otetaan huomioon koko euroalueen talouden näkymät. Lähivuosien matalasta korkotasosta huolimatta 90 % velkataso tekee Suomen haavoittuvammaksi uusille häiriöille; lisävelkaantuminen tältä tasolta ei välttämättä ole tulevaisuudessa helppoa ja velanhoito voi muodostua kalliiksi.
– Vielä vakavampi ongelma kuitenkin on, että ilman politiikkatoimia velan kasvulle ei näy loppua edes 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa paitsi haavoittuvuuden kasvua edelleen myös sitä, että Suomen jo ennestään suuri julkisen talouden pitkän ajan kestävyysvaje kasvaa entisestään, työryhmä linjasi.
Yhtälö johtaa massiiviseen julkisen velan, erityisesti valtionvelan kasvuun 2020 ja lähivuosina.
Moni euromaa oli helisemässä velkansa kanssa jo ennen koronaa. Esimerkiksi Italian julkinen velka lähenteli ennen kriisiä 140 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on enemmän kuin Kreikalla 2009.
Kreikka ei suoriutunut velastaan. Seurauksena oli euroalueen velkakriisi massiivisine tukipaketteineen.
Suomen julkinen velka paisuu
Vesa Vihriälän työryhmä julkisti viime perjantaina raporttinsa siitä, miten Suomi pitäisi nostaa koronakupasta. Raportin mukaan Suomen julkinen velka kasvaa nopeasti.
– Arviomme mukaan parhaimmassakin tapauksessa (julkinen velka) saavuttaa 90 % tason suhteessa bkt:hen vuosikymmenen loppuun mennessä, ellei korjaaviin toimiin ryhdytä. Täysin mahdollista kuitenkin on, että ilman politiikkatoimia velka tulisi ylittämään 100 prosenttia, raportissa todetaan.
Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen julkinen velka oli viime vuonna 59,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Raha on nyt halpaa, mutta jatkuuko niin ikuisesti? Sitä ei kukaan voi tietää.
Vihriälän työryhmän työryhmän mukaan velkasuhteen nousu jopa 90 prosenttiin ei sellaisenaan ole ylivoimainen ongelma, mikäli korkotason voi olettaa pysyvän matalana.
– Tälle oletukselle on vahvat perusteet, kun otetaan huomioon koko euroalueen talouden näkymät. Lähivuosien matalasta korkotasosta huolimatta 90 % velkataso tekee Suomen haavoittuvammaksi uusille häiriöille; lisävelkaantuminen tältä tasolta ei välttämättä ole tulevaisuudessa helppoa ja velanhoito voi muodostua kalliiksi.
– Vielä vakavampi ongelma kuitenkin on, että ilman politiikkatoimia velan kasvulle ei näy loppua edes 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa paitsi haavoittuvuuden kasvua edelleen myös sitä, että Suomen jo ennestään suuri julkisen talouden pitkän ajan kestävyysvaje kasvaa entisestään, työryhmä linjasi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä+ja+aiheellinen+kirjoitus,+mutta+tässä+on+virhe:+
Tiukalle menee,mutta toivoa on.
Edellyttäen tietenkin,että persut ja muut EU-vihaajat eivät pääse hallitukseen.