erota kirkosta. Uskon, että moni poliitikko (esim. kansanedustaja)haluaisi erota kirkosta, mutta eivät uskalla, koska pelkäävät kirkon nostavan siitä kovan hälyn ja sitä kautta kannatuslukujensa alenevän vaaleissa. Raukkamaista porukkaa. Kun kirkostaeroamismäärä lisääntyy niin täytyy toivoa, että poliitikoillekin tulee enemmän rohkeutta erota kirkosta.
Poliitikot pelkureita, kun eivät
uskalla
9542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kansanedustajista on suurempi osa kirkkoon kuulumattomia kuin kansasta keskimäärin.
Nykyisin ei asiaa kysellä, kun kirkkolain säätämiseen saavat osallistua kaikki kansanedustajat.
Uskonnollinen syrjintä on ohi tältä osin.
No, on noita ei-kirkollisiakin kansanedustajia. Ainakin euroedustaja Esko Seppänen on käsittääkseni ihan selvästi ateisti, ja Rosa Meriläinen tässä taannoin sanoi jotain "jos pikkuveljeni haluaisi liittyä kirkkoon - mitä ihmettelisin kun meillä ei ole ollut tapana - niin silloin...".
Ja Ben Zys-vaikeitakonsonantteja juutalaisena ei varmaankaan ole valtionkirkon jäsen.
Enemmän ongelma taitaa olla siinä, että kirkon ja valtion liittoa puolustaville asia on tärkeämpi kuin meille eron kannattajille. Niinpä poliitikko laskee, että eroa kannattamalla saisi kolme ääntä mutta menettäisi kymmenen.
Olen aina vastustanut valtionkirkkoajattelua eli sitä, että valtio hallinnoi ja kontrolloi kirkkoa. Valtionkirkkohan on nimen omaan valtion keksintö, koska se ajallaan yhtenäisti ja helpotti vallanpitoa ja esti myös uskonnollisen vapaa-ajattelun.
Uskallan väittää, että valtiosta vapaa uskonto on myös politiikassa paljon vaikuttavampi ja manipulatiivisempi kuin valtion suitsima tynkäuskonto.
USA:ssa ei ole koskaan ollut valtionkirkkoa, vaan siellä kirkko ja valtio ovat historiallisesti aina olleet jyrkästi erossa toisistaan, mutta en tiedä toista maata, jossa uskonto olisi politiikassa vahvempi -paitsi Saudi-Arabia ja Iran. USA:ssa esim. ateistilla ei ole mitään saumaa poliittiseen johtoasemaan. USA on maailman vahvin poliittinen voima.
En jaksa uskoa, että Suomessa vielä tällä hetkellä kirkkoon kuulumisella tai uskonnollisilla mielipiteillä vielä on paljonkaan väliä. Muut asiat ratkaisevat. Tarja Halonen ei kuulu kirkkoon, mutta taitaapa tavoitella jo UKK:n palvontalukemia.
Mielenkiintoista nähdä, kun -todellakin: KUN- valtion valtionkirkkokontrolli loppuu- niin miten villi ja vapaa uskonto vaikuttaa yhteiskunnassa. Uskon sen vaikuttavan nykyistä voimakkaammin. Ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin islam, joka valtaa alaa koko ajan myös Euroopassa.
Katolinen kirkko on erittäin huolestunut islamin kasvavasta vaikutuksesta. Itse en osaa vielä ajatella, mitä tämä merkitsee eurooppalaisessa politiikassa. Toivottavasti muslimit voidaan integroida osaksi demokraattista yhteiskuntaa, koska muu vaihtoehto on vaarallinen.
Menee liian yksinkertaiseksi vertailu, jos katsoo vain "USA:ssa ei valtionkirkkoa, Suomessa valtionkirkko", ja siitä yrittää jotain päätellä.
USA on osin jopa syntynyt uskonnollisuuden takia: kun Euroopassa ei saanut jonkin suunnan kannattaja elää rauhassa, lähdettiin Atlantin yli. Vastaavasti myöskään vertailu Neuvostoliittoon ei tee oikeutta edes jättämällä sosialismin merkitys pois. Suomesta on tulossa valtio jossa uskonto on kuihtunut pois merkityksettömänä, ei sellainen jossa uskonto olisi väkivalloin tukahdutettu.
Halonenhan kuuluu kirkkoon, nykyään.
Tuo mulimien (ja muiden m.länsimaisten aktiivikristittyjen integroiminen demokratiaan) onnistuu kun tunnustetaan fakta ettei länsimainen demokratia ole osa länsimaista kulttuuria ja siten kuulumaton esim.islamilaiseen yhteiskuntaan.
Mistä tuo tieto Halosen kirkkoon liittymisestä on peräisin? Kun vastaava huhu jo kerran kulki netissä, ja päättyi vasta kun joku kysyi asiaa suoraan tasavallan presidentin kansliasta.
ja olisiko ollut jossain muussakin lehdessä, jossa oli hiukan Haloskan valinnan jölkeen mainittu hänen liittyneen kirkkoon. Asia jäi mieleeni koska appiukko oli erittäin tyytyväinen ja vaomi veti herneen nenään.
Se taitaa olla kansanedustajien motiivina.
kuuluminen johonkin vaatii hyvät syyt, mikäli se on tehty tietoisena valintana