Lisäaine naftaan?

Talven kannattaa säilyttää tankki mahdollisimman täynnä jotta ei kondensoidu vettä.

Hei!
OK, kiitos, liikket myyvät sitä lisäainetta, jätetään sitten ostamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Talven kannattaa säilyttää tankki mahdollisimman täynnä jotta ei kondensoidu vettä.

Tankki mahdollisimman tyhjänä talven.

Nykytietämyksen mukaan polttoaineessa kannattaa käyttää Fuel Set lisäaineistusta. Miksipä muuten suurimmat kaivosyhtiöt sitä käyttäisivät?

Pikku virhe: jäänesto onkin alkoholia eikä propanolia.

Anonyymi kirjoitti:

Pikku virhe: jäänesto onkin alkoholia eikä propanolia.

Miksi lisäät jäänestoa kesäksi? Ei Suomen juhannuskelit nyt niin jäätäviä ole että vesi pitää sekoittaa dieseliin.

Parempi kyllä olisi panostaa mekaaniseen vedeneroittimeen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi lisäät jäänestoa kesäksi? Ei Suomen juhannuskelit nyt niin jäätäviä ole että vesi pitää sekoittaa dieseliin.

Parempi kyllä olisi panostaa mekaaniseen vedeneroittimeen.

Lue lisää

Mahdollisen veden takia 5dl, linjassa on 2 suodatinta, toinen taitaa hälyyttää tai pysäyttää moottorin, jos sinne tulee vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Mahdollisen veden takia 5dl, linjassa on 2 suodatinta, toinen taitaa hälyyttää tai pysäyttää moottorin, jos sinne tulee vettä.

"Mahdollisen veden takia 5dl, linjassa on 2 suodatinta, toinen taitaa hälyyttää tai pysäyttää moottorin, jos sinne tulee vettä."

Mutta kun pistät jäänestoa niin ei ne vedet jää sinne erottimeen vaan ajat ne ruiskun läpi koneen palotilaan.

Googlaappa miten tuo jäänestoaine toimii. Miksi sitä laitetaan talvisin autoihin. Saatat yllättyä.

Anonyymi kirjoitti:

Pikku virhe: jäänesto onkin alkoholia eikä propanolia.

Olisiko parempi ettet levittäisi näitä täysin sopimattomia lisäainetarinoitasi tänne. Joku saattaa jopa tehdä perässä ja aiheuttaa tuhansien eurojen vahingon moottoriinsa.
Kaikille vielä kerran, myös takapenkkiläisille.
Vedet ja muut epäpuhtaudet poistetaan pesemällä tankki puhtaaksi ja vaihtamalla uudet suodattimet.
Sen jälkeen pidetään huoli, ettei sinne tankkiin joudu mitään sopimatonta.
MITÄÄN lisäaineita ei pidä laittaa eikä niitä tarvita. Punkt. Full stop. Piste ym.
Tiisselimann

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko parempi ettet levittäisi näitä täysin sopimattomia lisäainetarinoitasi tänne. Joku saattaa jopa tehdä perässä ja aiheuttaa tuhansien eurojen vahingon moottoriinsa.
Kaikille vielä kerran, myös takapenkkiläisille.
Vedet ja muut epäpuhtaudet poistetaan pesemällä tankki puhtaaksi ja vaihtamalla uudet suodattimet.
Sen jälkeen pidetään huoli, ettei sinne tankkiin joudu mitään sopimatonta.
MITÄÄN lisäaineita ei pidä laittaa eikä niitä tarvita. Punkt. Full stop. Piste ym.
Tiisselimann

Lue lisää

Omat kokemukset polttoaineen aiheuttamista moottoriongelmista ovat kummasti motivoineet lisäaineistamiseen. Vanhan tekniikan dieselit eivät ole kovin herkkiä tälle ongelmalle mutta nämä uusimmat laitteet kylläkin.

Ongelmana siis säilyy se, ettet sinä yksittäinen veneilijä pysty veneillessäsi valvomaan mitä tankatessasi tankkiin kulkeutuu. Mikäli veneilet laajalti Suomen rannikolla, Virossa ja Ruotsissa, niin tankkaat veneesi paikallisilla asemilla. Sinä et voi käytännössä huolehtia ettei tankkiisi kulkeudu ”mitään sopimatonta”.

Suureen tankkiin jää reissun jälkeen seisomaan pitkäänkin polttoaineetta, jossa sitten muhii diesel bakteeria. Talvikaudella tuo liemi saa rauhassa kehittyä ja ongelma syntyy. Vain säännöllinen tankin puhdistaminen ja lisäaineistaminen polttoaineen suojaamiseksi tuohon auttavat.

Anonyymi kirjoitti:

Omat kokemukset polttoaineen aiheuttamista moottoriongelmista ovat kummasti motivoineet lisäaineistamiseen. Vanhan tekniikan dieselit eivät ole kovin herkkiä tälle ongelmalle mutta nämä uusimmat laitteet kylläkin.

Ongelmana siis säilyy se, ettet sinä yksittäinen veneilijä pysty veneillessäsi valvomaan mitä tankatessasi tankkiin kulkeutuu. Mikäli veneilet laajalti Suomen rannikolla, Virossa ja Ruotsissa, niin tankkaat veneesi paikallisilla asemilla. Sinä et voi käytännössä huolehtia ettei tankkiisi kulkeudu ”mitään sopimatonta”.

Suureen tankkiin jää reissun jälkeen seisomaan pitkäänkin polttoaineetta, jossa sitten muhii diesel bakteeria. Talvikaudella tuo liemi saa rauhassa kehittyä ja ongelma syntyy. Vain säännöllinen tankin puhdistaminen ja lisäaineistaminen polttoaineen suojaamiseksi tuohon auttavat.

Lue lisää

Kyllä voi jos käyttää suppiloa josta vesi ja paska ei mene läpi

https://www.jokikone.fi/fi/p/49283/metsa-piha-ja-puutarha/oljyt-ja-kemikaalit/racor-tankkaus-suppilo-13,2-l--min

Tuosta löytyy vielä l/minuutti suurempi suppilo, alkuperäinen valmistaja mr funell.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä voi jos käyttää suppiloa josta vesi ja paska ei mene läpi

https://www.jokikone.fi/fi/p/49283/metsa-piha-ja-puutarha/oljyt-ja-kemikaalit/racor-tankkaus-suppilo-13,2-l--min

Tuosta löytyy vielä l/minuutti suurempi suppilo, alkuperäinen valmistaja mr funell.

Lue lisää

"13,2-l--min"

Eli minun 1000 litran tankin täyttö kestää sihti-suppilolla lähes 1,5 tuntia....

Kyllä tuo kondenssivesi bio-lpakteerii-levineen on ihan oikea ongelma. 4 x 250 litran säiliöt ja jokaisessa noin 30 mm uohotinputki. Kerää talven aikana ihan mukavasti vettä jos ovat vajaat. Tietysti jossain pienessä 50 litran tankissa tälläistä ei huomaa.

Shellin tai ST1:n dieseliä kun pistää tankkiin (vahingossa), niin sitten on aivan pakko laittaa dieselbakteerin tappavaa ainetta. Se kuollut kasvusto sitten suodatetaan pois ja samalla vesi poistuu samassa prosessissa. Säiliöissä on tätä varten oma kiertopumppu ja suodatin.

Anonyymi kirjoitti:

Pikku virhe: jäänesto onkin alkoholia eikä propanolia.

Se on isopropanolia ja myös alkoholia käytetään myös desifektio nesteenä 70% liuoksena.

Anonyymi kirjoitti:

"13,2-l--min"

Eli minun 1000 litran tankin täyttö kestää sihti-suppilolla lähes 1,5 tuntia....

Kyllä tuo kondenssivesi bio-lpakteerii-levineen on ihan oikea ongelma. 4 x 250 litran säiliöt ja jokaisessa noin 30 mm uohotinputki. Kerää talven aikana ihan mukavasti vettä jos ovat vajaat. Tietysti jossain pienessä 50 litran tankissa tälläistä ei huomaa.

Shellin tai ST1:n dieseliä kun pistää tankkiin (vahingossa), niin sitten on aivan pakko laittaa dieselbakteerin tappavaa ainetta. Se kuollut kasvusto sitten suodatetaan pois ja samalla vesi poistuu samassa prosessissa. Säiliöissä on tätä varten oma kiertopumppu ja suodatin.

Lue lisää

Koitappa lukea paremmin, mainitsin noita suppiloita löytyvän suurempia, itselläni tankkit 2,5 kuutiota.

Miksi tankki pitäisi olla tyhjä tai täysi? Täyden ymmärrän kondenssivesimyytin takia, mutta sekin siis on vain myytti, jolla ei ole venetankeissa mitään käytännön merkitystä.

Ilmassa on mitättömän vähän vettä ja kondenssivettä voi kertyä havaittavasti vain ilman vaihtuessa tehokkaasti tankissa. Tehokas ilmanvaihto tankissa vaatii kaksi putkea ja läpivirtauksen. Silloin taas on aivan sama onko tankki tyhjä vai täysi. Tai paremminkin täysi on pahempi, koska se pysyy pitkään kylmänä yön tai kylmemmän jakson jälkeen mahdollistaen kondenssin.

Itse olen jättänyt talveksi dieseliä tankkiin sen verran kuin siellä sattuu olemaan. Vedenerottimessa on kerran ollut vettä 15 kauden aikana. Silloin myräkän jäljiltä luultavimmin vettä pääsi tankin huohotusletkusta.

Ei ole suodattimessa myöskään näkynyt merkkejä kasvustosta tai muusta epäpuhtaudesta. Tankkaa lähes pelkästään autoasemalta kantamalla. Joskus harvoin joutuu reissussa meriasemalta tankkaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tankki pitäisi olla tyhjä tai täysi? Täyden ymmärrän kondenssivesimyytin takia, mutta sekin siis on vain myytti, jolla ei ole venetankeissa mitään käytännön merkitystä.

Ilmassa on mitättömän vähän vettä ja kondenssivettä voi kertyä havaittavasti vain ilman vaihtuessa tehokkaasti tankissa. Tehokas ilmanvaihto tankissa vaatii kaksi putkea ja läpivirtauksen. Silloin taas on aivan sama onko tankki tyhjä vai täysi. Tai paremminkin täysi on pahempi, koska se pysyy pitkään kylmänä yön tai kylmemmän jakson jälkeen mahdollistaen kondenssin.

Itse olen jättänyt talveksi dieseliä tankkiin sen verran kuin siellä sattuu olemaan. Vedenerottimessa on kerran ollut vettä 15 kauden aikana. Silloin myräkän jäljiltä luultavimmin vettä pääsi tankin huohotusletkusta.

Ei ole suodattimessa myöskään näkynyt merkkejä kasvustosta tai muusta epäpuhtaudesta. Tankkaa lähes pelkästään autoasemalta kantamalla. Joskus harvoin joutuu reissussa meriasemalta tankkaamaan.

Lue lisää

Ei tämä tyhjänä pitäminen ole mikään uusi keksintö. Jos tankin tyhjentää syksyllä ja jättää manusluukun auki, niin siellä ei synny kondenssia eikä bakteerit kasva.
Nuo ohjeet on tarkoitettu niille, joilla on aikaa touhuta järjestelmänsä kanssa tai niille, jotka pelkäävät lähteä vesille, jos eivät tiedä tarkkaan mitä tankki sisältää.

Itse en ole koskaan tyhjentänyt tankkiani talveksi, enkä myöskään yleensä tarkoituksella täytä sitä syksyllä talvea varten.
Seuraan sakkakupin sisältöä ja ryhdyn toimiin kun havaitsen siellä merkkejä mustista haivenista.

Mainittakoon että olen aloittanut työt kaivoksella 70- luvun alussa raskaiden maansiirtokoneiden parissa. Muutamia asioita on näistä dieselkoneista tarttunut haalariin kuluneiden vuosien varrelta.

Ps. ei ole olemassa mitään ”kondenssimyyttiä”, vaan selviä tutkimuksia asian tiimoilta.
Veneen sisällä suojassa ja kun sekin on yleensä pressun alla, niin kondenssiveden muodostuminen on lähes olematonta.
Jokaisessa pa-järjestelmässä on oltava esisuodatin, joka kerää pienet vesimäärät ja muut epäpuhtaudet sisäänsä.
Asia on toinen kun esim. työkone seisoo ulkona taivaan alla eikä sitä ole eristetty. Silloin voi talvikelissä nähdä ulkopuolelta polttoaineen tason kun tankin ulkopuolella on selvä huurrekerros.
Silloin voi vain kuvitella minkä verran ne lämpötilan muutokset aiheuttavat kondenssia.
Meilläkin oli koneita, joiden tankki veti 800 l ja sitä peltiä on paljaana useita neliöitä kun se on tyhjä.
Siellä tankin pohjassa on useamman litran sumppu, johon törky ja vesi hakeutuvat. Puolen tuuman pallohanan kautta sitten lasketaan ne töhnät ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tämä tyhjänä pitäminen ole mikään uusi keksintö. Jos tankin tyhjentää syksyllä ja jättää manusluukun auki, niin siellä ei synny kondenssia eikä bakteerit kasva.
Nuo ohjeet on tarkoitettu niille, joilla on aikaa touhuta järjestelmänsä kanssa tai niille, jotka pelkäävät lähteä vesille, jos eivät tiedä tarkkaan mitä tankki sisältää.

Itse en ole koskaan tyhjentänyt tankkiani talveksi, enkä myöskään yleensä tarkoituksella täytä sitä syksyllä talvea varten.
Seuraan sakkakupin sisältöä ja ryhdyn toimiin kun havaitsen siellä merkkejä mustista haivenista.

Mainittakoon että olen aloittanut työt kaivoksella 70- luvun alussa raskaiden maansiirtokoneiden parissa. Muutamia asioita on näistä dieselkoneista tarttunut haalariin kuluneiden vuosien varrelta.

Ps. ei ole olemassa mitään ”kondenssimyyttiä”, vaan selviä tutkimuksia asian tiimoilta.
Veneen sisällä suojassa ja kun sekin on yleensä pressun alla, niin kondenssiveden muodostuminen on lähes olematonta.
Jokaisessa pa-järjestelmässä on oltava esisuodatin, joka kerää pienet vesimäärät ja muut epäpuhtaudet sisäänsä.
Asia on toinen kun esim. työkone seisoo ulkona taivaan alla eikä sitä ole eristetty. Silloin voi talvikelissä nähdä ulkopuolelta polttoaineen tason kun tankin ulkopuolella on selvä huurrekerros.
Silloin voi vain kuvitella minkä verran ne lämpötilan muutokset aiheuttavat kondenssia.
Meilläkin oli koneita, joiden tankki veti 800 l ja sitä peltiä on paljaana useita neliöitä kun se on tyhjä.
Siellä tankin pohjassa on useamman litran sumppu, johon törky ja vesi hakeutuvat. Puolen tuuman pallohanan kautta sitten lasketaan ne töhnät ulos.

Lue lisää

On se kondenssi täysi myytti. Ei sitä voi syntyä, jollei tankissa kierrä kostea ilma. Miksi tankissa kiertäisi ilma? Yksi pieni ja veneessä yleensä pitkä huohotinletku. Ei sen kautta ilma vaihdu. Kuutiossa ilmaa on vettä muutama gramma talvella ja pitää olla usean asteen lämpötilaero, että siitä kondendoituisi edes yksi gramma.

Tankissa ei vaihdu ilmaa kuutiokaupalla ja lämpötilaero on vain pienen osa talvesta sellainen, että tankissa on kylmempää. Ei tankkiin tule sellaisia määriä kondensivettä, että ne eivät liukenisi dieseliin. Jos tankkiin tulee vettä enemmän kuin ruokalusikallisia talvessa, kansiyhde vuotaa tms. sadevesi pääsee tankkiin.

Kesällä on paljon otollisempi olosuhde kondensille. Lämpimässä ilmassa vettä voi olla vettä jopa 20 g kuutiossa ja vesillä ollessa tankki voi olla jatkuvasti ilmaa kylmempi. Silti sitä ei tapahdu niin paljoa, että vedenerottimeen tulisi vettä.

Anonyymi kirjoitti:

On se kondenssi täysi myytti. Ei sitä voi syntyä, jollei tankissa kierrä kostea ilma. Miksi tankissa kiertäisi ilma? Yksi pieni ja veneessä yleensä pitkä huohotinletku. Ei sen kautta ilma vaihdu. Kuutiossa ilmaa on vettä muutama gramma talvella ja pitää olla usean asteen lämpötilaero, että siitä kondendoituisi edes yksi gramma.

Tankissa ei vaihdu ilmaa kuutiokaupalla ja lämpötilaero on vain pienen osa talvesta sellainen, että tankissa on kylmempää. Ei tankkiin tule sellaisia määriä kondensivettä, että ne eivät liukenisi dieseliin. Jos tankkiin tulee vettä enemmän kuin ruokalusikallisia talvessa, kansiyhde vuotaa tms. sadevesi pääsee tankkiin.

Kesällä on paljon otollisempi olosuhde kondensille. Lämpimässä ilmassa vettä voi olla vettä jopa 20 g kuutiossa ja vesillä ollessa tankki voi olla jatkuvasti ilmaa kylmempi. Silti sitä ei tapahdu niin paljoa, että vedenerottimeen tulisi vettä.

Lue lisää

Mietipä hetki tuota kostean ilman kiertämistä. Kun 600 hp moottori haukkaa täydessä kuormassa dieseliä tankista, niin mitä sen polttoaineen tilalle tulee?
Sen tankin päällä on iso huohotin venttiili, josta ulkoilma virtaa sinne tankkiin. Tuo ilma on aivan samaa ilmaa mitä siellä työmaalla kulloinkin sattuu olemaan.
Kovalla pakkasella se tosin kuivaa, mutta jos esim. puolet tankin sivuista on konetta vasten, joka lämmittää sitä tankkia melkoisesti on tilanne aivan jotain muuta.
Normaali ulkoilman lämpötilojen muutoskin riittää aiheuttamaan tankin ”hikoilemista”.
Erityisesti polttoainetankin vieressä oleva hydrauliöljysäiliö (350litraa) ja sen 60-80 ˚C , muuttaa sen polttoainetankin ilmaston aivan muuksi kuin, jos se seisoisi jossain katoksessa.
Kyllä se kondenssiveden muodostuminen on aivan totista totta, eikä mikään myytti.
Se on totta ettei veneessä olevaan suojassa olevaan tankkiin sitä paljoa tule, mutta silti sinne on rakennettu aina esisuodatusjärjestelmä, jonka tehtävä on katkaista veden eteneminen hienosuodattimeen.
Kun tutustut laajemmin kondenssiveden tuomiin ongelmiin, niin ymmärrät ettei riitä että tietää minkä verran mikin määrä ilmaa sisältää vettä, vaan on aina tehtävä enemmän tai vähemmän tuon veden poistamiseksi kulloinkin kyseessä olevasta järjestelmästä.
Kyseessä ei todellakaan ole mikään myytti.

Anonyymi kirjoitti:

Mietipä hetki tuota kostean ilman kiertämistä. Kun 600 hp moottori haukkaa täydessä kuormassa dieseliä tankista, niin mitä sen polttoaineen tilalle tulee?
Sen tankin päällä on iso huohotin venttiili, josta ulkoilma virtaa sinne tankkiin. Tuo ilma on aivan samaa ilmaa mitä siellä työmaalla kulloinkin sattuu olemaan.
Kovalla pakkasella se tosin kuivaa, mutta jos esim. puolet tankin sivuista on konetta vasten, joka lämmittää sitä tankkia melkoisesti on tilanne aivan jotain muuta.
Normaali ulkoilman lämpötilojen muutoskin riittää aiheuttamaan tankin ”hikoilemista”.
Erityisesti polttoainetankin vieressä oleva hydrauliöljysäiliö (350litraa) ja sen 60-80 ˚C , muuttaa sen polttoainetankin ilmaston aivan muuksi kuin, jos se seisoisi jossain katoksessa.
Kyllä se kondenssiveden muodostuminen on aivan totista totta, eikä mikään myytti.
Se on totta ettei veneessä olevaan suojassa olevaan tankkiin sitä paljoa tule, mutta silti sinne on rakennettu aina esisuodatusjärjestelmä, jonka tehtävä on katkaista veden eteneminen hienosuodattimeen.
Kun tutustut laajemmin kondenssiveden tuomiin ongelmiin, niin ymmärrät ettei riitä että tietää minkä verran mikin määrä ilmaa sisältää vettä, vaan on aina tehtävä enemmän tai vähemmän tuon veden poistamiseksi kulloinkin kyseessä olevasta järjestelmästä.
Kyseessä ei todellakaan ole mikään myytti.

Lue lisää

Niin se moottori vetää jossain ajassa tankin tyhjäksi ja tilalle tulee ilmaa. Kuution tankkiin tulee ilman mukana talvella muutama gramma ja helteellä jopa 20 g vettä. Tuosta ilman vesihöyrystä sitten osa voi kondensoitua, toisaalta osa voi myös höyrystyä tankista ilmaan. Muutama gramma kuution tankissa ei vaikuta mitään, vaan dieselissä on muutenkin luokkaa 0,1 g/kg vettä. Kuutio dieseliä painaa 830 kg ja sen mukana tulee kymmeniä g vettä ja ainakaan muutama sata g ei tuossa aiheuta ongelmia vaan liukenee jäämättä tankkiin tai vedenerottimeen.

Tankin ulkopuolelle kertyvä kondenssivesi on täysin eri juttu. Siinä tuuli vaihtaa tehokkaasti uutta lämpimää ja kosteaa ilmaa, jolloin voi kondensoitua paljon suurempia määriä kuin tankin sisällä, jossa ilma vaihtuu hyvin heikosti.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tankki pitäisi olla tyhjä tai täysi? Täyden ymmärrän kondenssivesimyytin takia, mutta sekin siis on vain myytti, jolla ei ole venetankeissa mitään käytännön merkitystä.

Ilmassa on mitättömän vähän vettä ja kondenssivettä voi kertyä havaittavasti vain ilman vaihtuessa tehokkaasti tankissa. Tehokas ilmanvaihto tankissa vaatii kaksi putkea ja läpivirtauksen. Silloin taas on aivan sama onko tankki tyhjä vai täysi. Tai paremminkin täysi on pahempi, koska se pysyy pitkään kylmänä yön tai kylmemmän jakson jälkeen mahdollistaen kondenssin.

Itse olen jättänyt talveksi dieseliä tankkiin sen verran kuin siellä sattuu olemaan. Vedenerottimessa on kerran ollut vettä 15 kauden aikana. Silloin myräkän jäljiltä luultavimmin vettä pääsi tankin huohotusletkusta.

Ei ole suodattimessa myöskään näkynyt merkkejä kasvustosta tai muusta epäpuhtaudesta. Tankkaa lähes pelkästään autoasemalta kantamalla. Joskus harvoin joutuu reissussa meriasemalta tankkaamaan.

Lue lisää

"mutta sekin siis on vain myytti, jolla ei ole venetankeissa mitään käytännön merkitystä. "


Ei ole myytti. Sulla on vain niin pieni vene ja pa-säiliöt ettet tuosta ongelmasta kärsi.

BTW. Näin kylmänä kevätaikana kun veneen lämmitys on viikonloput päällä pe-su ja muulloin poissa, niin pilssiin kertyy ihan mukavasti kondenssivettä. Tätäkin on täällä väitetty myytiksi.

Terveisin Mythbusters

Anonyymi kirjoitti:

Niin se moottori vetää jossain ajassa tankin tyhjäksi ja tilalle tulee ilmaa. Kuution tankkiin tulee ilman mukana talvella muutama gramma ja helteellä jopa 20 g vettä. Tuosta ilman vesihöyrystä sitten osa voi kondensoitua, toisaalta osa voi myös höyrystyä tankista ilmaan. Muutama gramma kuution tankissa ei vaikuta mitään, vaan dieselissä on muutenkin luokkaa 0,1 g/kg vettä. Kuutio dieseliä painaa 830 kg ja sen mukana tulee kymmeniä g vettä ja ainakaan muutama sata g ei tuossa aiheuta ongelmia vaan liukenee jäämättä tankkiin tai vedenerottimeen.

Tankin ulkopuolelle kertyvä kondenssivesi on täysin eri juttu. Siinä tuuli vaihtaa tehokkaasti uutta lämpimää ja kosteaa ilmaa, jolloin voi kondensoitua paljon suurempia määriä kuin tankin sisällä, jossa ilma vaihtuu hyvin heikosti.

Lue lisää

Nyt näyttää siltä että olet jo luopunut tuosta kondenssimyytistä. Dieseltankin ilmatilanne on erilainen verrattuna bensatankin vastaavaan.
Dieseltankissa ei ole samanlaiset kaasuolosuhteet verrattuna bensiintankkiin ja siksi dieseltankissa on otolliset olosuhteet kondenssille.
Polttoainejärjestelmä on aina mitoitettava sen mukaan mikä on tankkitilavuus.
Oikein rakennetussa järjestelmässä on riittävät suodattimet epäpuhtauksien erottamiseen.
Vettä voi tankkiin päätyä myös huonolaatuisen polttoaineen mukana tai epäkuntoisesta kansiyhteestä.
Jos veneeseen on tankattu FAME:a sisältävää biodieseliä, niin veden kanssa siitä tulee vakava ongelma, joka voi pahimmillaan johtaa moottorin sammumiseen ja siten vene voi joutua kivikkoon.
Musta sotku jota tankista sitten löytyy on bakteerien sivutuotetta ja kun se merenkäynnissä lähtee liikkeelle, niin se tukkii suodattimet ja jumppa alkaa siitä.
Tankki on sitten pestävä huolella ja se tilaa on seurattava jatkuvasti, ettei pöpöt pääse enää yllättämään.

Anonyymi kirjoitti:

"mutta sekin siis on vain myytti, jolla ei ole venetankeissa mitään käytännön merkitystä. "


Ei ole myytti. Sulla on vain niin pieni vene ja pa-säiliöt ettet tuosta ongelmasta kärsi.

BTW. Näin kylmänä kevätaikana kun veneen lämmitys on viikonloput päällä pe-su ja muulloin poissa, niin pilssiin kertyy ihan mukavasti kondenssivettä. Tätäkin on täällä väitetty myytiksi.

Terveisin Mythbusters

Lue lisää

Ei tuo polttoainetankin kondenssiongelma, tai siis sen puute, riipu tankin koosta. Isommassa tankissa on tietysti enemmän ilmatilaa ja siten tulee enemmän kondenssia, mutta samaan aikaan siellä ihan yhtä paljon enemmän dieseliä, johon liueta.

Veneen sisätilat ovat tuuletettuja eli niissä ilma vaihtuu ja siten voisi potentiaalisesti syntyä kondenssivettä paljonkin. Riippuu ilmanvaihdosta, runkorakenteen lämmöneristyksestä ja sisustuksesta. Omassa veneessä pilssi pysyy rutikuivana. Ainoa mistä vettä joskus tulee on märät tavarat, joita sisään tuodaan.