Tässä se nyt nähdään UK versus EU neuvottelutkun UK ei saa hallita omia kalavesiä

Yhteinen kalastuspolitiikka
Kalastusalan hallinnointi EU:ssa
Kalastuspolitiikan tehtävät

Yhteisellä kalastuspolitiikalla (YKP) tarkoitetaan sääntöjä, joiden avulla säännellään EU-maiden kalastuslaivastoja ja suojellaan Euroopan kalakantoja. Koska kalavarat ovat yhteisiä, EU:n kalastuspolitiikan mukaan kaikkien EU-maiden kalastuslaivastoilla on yhtäläinen oikeus toimia EU:n vesialueilla. Näin turvataan tasapuolinen kilpailu.

Vaikka kalakannat uusiutuvat, ne ovat rajalliset. Joitakin kantoja kalastetaan liikaa. Tästä syystä EU-maat pyrkivät eri toimilla varmistamaan, että EU:n kalastusala toimii kestävien periaatteiden mukaisesti niin, etteivät kalakantojen koko ja tuottavuus vaarannu pitkällä aikavälillä.

Yhteistä kalastuspolitiikkaa on harjoitettu 1970-luvulta alkaen, ja vuosien mittaan sitä on uudistettu useaan otteeseen. Tuorein uudistus tuli voimaan vuoden 2014 alusta.

Kalastuspolitiikan tavoitteet

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa harjoitetaan kalastusta ja vesiviljelyä menetelmillä, jotka ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäviä. Politiikan avulla myös pidetään huolta siitä, että ala tuottaa EU-kansalaisille terveellistä ravintoa. Tavoitteena on niin ikään ylläpitää kalastuselinkeinon dynaamisuutta ja turvata kalastajayhteisöille kohtuullinen elintaso.

Vaikka saaliiden maksimointi on tärkeää, pyyntimääriä on rajoitettava. Kalastuskäytännöt eivät saa vaarantaa kalakantojen lisääntymiskykyä. Nykyisten sääntöjen mukaan vuosiksi 2015–2020 on määritettävä saalisrajoitukset, joilla turvataan kalakantojen säilyminen pitkällä aikavälillä.

Kalastuksen vaikutusta herkästi vahingoittuvaan meriympäristöön ei ole tähän mennessä täysin ymmärretty. Tästä syystä EU:n kalastuspolitiikassa noudatetaan varovaista linjaa ja otetaan huomioon se, että ihmisen toiminta vaikuttaa ekosysteemin kaikkiin osa-alueisiin. Tavoitteena on edistää valikoivampien pyydysten ja pyyntimenetelmien käyttöä ja saada ei-toivottujen sivusaaliiden poisheittäminen vähitellen loppumaan.

Kalastuspolitiikan uudistus toi muutoksia myös sen hallinnointiin. Nyt EU-mailla on suuremmat vaikutusmahdollisuudet kansallisella ja alueellisella tasolla.

Otan kantaa otsikkosi aiheeseen, vaikkei se mitnkään viestiisi liittynytkään.

Briteillä oli hallussaan omat kalastusalueensa. Tämä oli yksi lukuisista myönnytyksistä, jotka briteille oli myönnetty EU:ssa. Britit itse päättivät pistää kalastusoikeudet myyntiin ja brittiläiset ihmiset myivät oikeutensa ulkomaille.

EU-irtautumisneuvotteluihin tämä ei enää siis liity. Paitsi jos britit päättävät kansallistaa muunmaalaisten omaisuutta briteissä EU-eron jälkeen. Sekin teoriassa mahdollista, mutta aika kova veto olisi oikeusvaltioksi miellettävältä maalta...