saataisiin vihdoin vähän demokratiaa kehiin.
Eiköhän kielipolitiikassa tulisi ottaa käyttöön suora kansanäänestys
Anonyymi
23<50
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei sitä voi, kansa voisi äänestää pyhän pakkoenglannin pois.
Englantia ei tarvitse pakottaa. Valinnaiskieli. Mutta englanti on englanti, onneksi.
Kansanäänestys olisi hyvä.
Kansalaisaloite keräsi yli 60,000 nimeä ja vietiin eduskuntaan. Pakkoruotsin poisto vesitettiin pienimuotoiseksi kielikokeiluksi, jota viivyteltiin niin pitään, että eduskunnan vaalikausi päättyi ja kokeilukin käytännössä vesittyi.
Ratkaisevassa äänestyksessä Kokoomus ennakkotietojen vastaisesti jakautui kahtia Kataisen puheen jälkeen.
Kansanäänestys näyttäisi olevan ainoa vaihtoehto. Se täytyisi järjestää niin, että tulos on velvoittava. Neuvoa antava kansanäänestys voi olla ongelmallinen.
RKP ei ikinä päästä tätä kansanäänestykseen.
Suomen laki ei tunne sitovaa kansanäänestystä, vain neuvoa antavan.
Jos aloite kansanäänestyksestä tulee suoraan kansalta kansalaisaloitteen pohjalta, äänestyksen tulos on tavallaan ainakin teoreettisesti velvoittavampi kuin, jos aloite tulee vallanpitäjiltä, esim. hallitukselta, eduskunnalta tai presidentiltä.
Neuvoa antava kansanäänestys on aina moraalisesti velvoittava. Kieltolaki ja Suomen liittyminen EU:n jäsenmaaksi toteutettiin kansanäänestyksen tuloksen mukaisesti.
"Eiköhän kielipolitiikassa tulisi ottaa käyttöön suora kansanäänestys
saataisiin vihdoin vähän demokratiaa kehiin."
Todella hyvä idea.
Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi?
Niinpä. Juuri siksi svekokratiamme ehdotomasti vastustaa sitovia kansanäänestyksiä. Koska pakkoruotsi-äänestys olis niin selvä. Kuten muuten pakkomamutus-äänestyskin...
Kansalaisaloite on tärkeä demokratian kannalta, koska sillä voi nostaa esille kansalaisille tärkeitä asioita.
Pakkoruotsi on RKP:n myöhempien aikojen keksintö. Perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia. Pakollinen ruotsi ajettiin peruskouluihin 1970-luvun kulessa poliittisen suhmuroinnin pohjalta.
Pakkoruotsin lakkautus ei siis vaadi muutoksia perustuslakiin.
Svekomaanit väittävät joskus jopa, että perustuslaki vaatii pakkoruotsin kouluihin. Väite on puppua. Pakkoruotsi tuotiin tavallisena lakina, joka meni läpi silloisella eduskunnan enemmistöllä sekä RKP:n tuella ja lobbauksella.
Päätös lakimuutoksen laatimisesta tehtiin Koiviston ja RKP:n lehmänkauppojen pohjalta vuoden 1968 hallitusneuvotteluissa.
Svekomaanit+alkoivat+jankuttaa+kaksikielisyyssatua+1970/1980+-lukujen+taitteessa++kun+ruotsinkielisen+väestön+prosentuaalinen+määrä+jatkoi+laskemistaan.
Sepitettiin tuollainen tarina...
"Yhtäkkiä+suomenkielisistä+tuli+puoliruotsalaisia+ja+Suomesta+kaksikielinen".
Kuinka pieni prosentti ruotsinkielisiä asukkaita suistaa paikkakunnan kaksikieliseksi ?
Kuka määritellään kaksikieliseksi ja kuka ruotsinkieliseksi , milloin ihminen saa olla suomenkielinen ?
Kansanäänestys suomen kaksikielipolitiikasta olisi todella hyvä ajatus .
Politikot keskenään eivät jaksa tai uskalla näköjään ikinä oikaista tätä kaksikielisyystyperyyttä . Tietenkin on todella noloa myöntää tämä kymmeniä vuosia jatkunut typeryys .
Kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että puhuu kahta kieltä yhtä hyvin, kuin äidinkieltä. Yleensä se toteutuu, kun toinen vanhemmista on vaikkapa ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen. Kaksikielisyydestä voi käytännössä toteutua myös silloin, kun henkilö on käynyt koulua ja asunut vieraskielisessä maassa useita vuosia. Myös maahanmuuttajien keskuudessa saattaa olla paljonkin kaksikielisiä ainakin jo toisessa sukupolvessa.
Olisi tärkeää tietää kuinka paljon Suomessa todella on kaksikielisiä.
Tehän jo yrititte ja saitte 2900 nimeä listaan. Kansa on puhunut ja pulinat pois.
Tämä viimeisin aloite oli vieläpä huonosti laadittu. Kun laatii aloitteita, niin pitää tarkistuttaa viimeisen päälle mahdollisimman monella, että sinne ei tule outouksia.
Yli 60 000 nimeä ja eduskuntaan...
Se tie katsottiin loppuun.
Kielipolitiikka olisi hyvin sopiva politiiikan alue kansanäänestystä ajatellen. Kysymyshän olisi realismin palauttamisesta kielipolitiikkaan.
Realismia kaivataan!
"Tehän jo yrititte ja saitte 2900 nimeä listaan. Kansa on puhunut ja pulinat pois."
Jos aktivistin maanisuus menee tietyn rajan yli, kaikki muut ovat väärässä silloin kuin itse on oikeassa. Fennon mukaan jopa tämän maan lait ovat väärät - uskomattoman epäisänmaallista joukkoa nuo fennomaanit.
Uusiofennomaani kuvittelee olevansa suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ei ole, vaan lieveilmiö, jota mielipidevapauden vuoksi muu kansa raahaa vastentahoisesti mukanaan.