mahd. lyhyesti
Olin 2019 maalis-huhtikuun paikkeilla kiipeämässä palotikkaita alas, palotikkailtani on noin kahden metrin pudotus maahan puuterassille, roikuin palotikkaista käsin ja ns. ponnautin itseni alas maahan. Kuitenkin putoamisen aikana jotenkin käännyin niin, että putosin selälleni maahan, ainoa asia jonka muistan on kova räsähdys, hetken pimeys, kova kipu selässä ja kallon takaosassa. En ole varma olinko tajuttomana koska hetken pimeys oikeasti tuntui vain sekunneilta mutta en voi tietää olinko siinä pidempään. Muistan nousseeni ylös, olo oli jokseenkin sekava ja usvainen hetken. Muuta en osaa itse tapaturmasta kertoa, mutta sen jälkeen minulla on ollut kaikenlaista oireilua muistin, tasapainon, puheenmuodostamisen yms kanssa... tuntuu myös ikäänkuin en enää olisi se sama itseni kuin ennen tätä. En osaa selittää paremmin mutta ihankuin jokin olisi muuttunut.. En uskaltanut kertoa vanhemmilleni tapahtuneesta, joten en ole vieläkään hakeutunut lääkäriin. Ahdistaa ihan älyttömästi... Onko näin pitkän ajan jälkeen ylipäätään enää järkeä hakeutua lääkäriin? Mitä siellä edes tehtäisiin? Eikö vika olisi jokatapauksessa pysyvä jos sellainen on? Haluan vain vastauksia tähän ahdistavaan vaivaan, en oikeasti tiedä mitä tehdä
Olin 2019 maalis-huhtikuun paikkeilla kiipeämässä palotikkaita alas, palotikkailtani on noin kahden metrin pudotus maahan puuterassille, roikuin palotikkaista käsin ja ns. ponnautin itseni alas maahan. Kuitenkin putoamisen aikana jotenkin käännyin niin, että putosin selälleni maahan, ainoa asia jonka muistan on kova räsähdys, hetken pimeys, kova kipu selässä ja kallon takaosassa. En ole varma olinko tajuttomana koska hetken pimeys oikeasti tuntui vain sekunneilta mutta en voi tietää olinko siinä pidempään. Muistan nousseeni ylös, olo oli jokseenkin sekava ja usvainen hetken. Muuta en osaa itse tapaturmasta kertoa, mutta sen jälkeen minulla on ollut kaikenlaista oireilua muistin, tasapainon, puheenmuodostamisen yms kanssa... tuntuu myös ikäänkuin en enää olisi se sama itseni kuin ennen tätä. En osaa selittää paremmin mutta ihankuin jokin olisi muuttunut.. En uskaltanut kertoa vanhemmilleni tapahtuneesta, joten en ole vieläkään hakeutunut lääkäriin. Ahdistaa ihan älyttömästi... Onko näin pitkän ajan jälkeen ylipäätään enää järkeä hakeutua lääkäriin? Mitä siellä edes tehtäisiin? Eikö vika olisi jokatapauksessa pysyvä jos sellainen on? Haluan vain vastauksia tähän ahdistavaan vaivaan, en oikeasti tiedä mitä tehdä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.