Viisi henkilöä on tehnyt kansalaisaloitteen konkurssilain uusimisesta, mutta aloite on saanut vain kaksi kannattajaa.
Mitä järkeä tehdä aloitteita, jos ei niihin itsekkään usko???
Mitä järkeä tehdä aloitteita, jos ei niihin itsekkään usko???
Erikoinen kansalaisaloite
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oletko koskaan kuullut vapaasta demokratiasta?
Konkurssi menee nykymuodossaan siten, että ensin verottajalta tulee jättilasku, ja sen kautta alkaa konkurssimenettely.
Käräjäoikeus asettaa "pesänselvittäjän", joka on usein konkurssioikeudenkäynteihin liittyvien "tuomareiden" (oikeasti viemäreiden) hyväveljiä.
Pesänselvittäjä laskuttaa pesän varat itselleen, ja rahat jaetaan pesänselvittäjän ja tuomarin kesken vaivihkaa.
Verottaja tai alkuperäinen velkoja ei saa mitään.
On nykyään laillista laskuttaa pesän varojen kokoinen summa pesänselvityslaskuna hinnotteluvapauteen perustuen.
Jos siis mistä tahansa asiasta muodostuu PESÄ, menettää velallinen koko omaisuutensa hyvävelipiirien taskuihin.
Näin korruptoituneessa suomessa. (suomi pienellä kirjaimella halveksunnan takia)
Se on tsaarinaikainen perinne.
Asianajajana tekee suurimmat tilit. Kunhan on riittävän härski että uskaltaa tekostensa jälkeen vielä yönsä nukkua rauhassa, tai päivisin kulkea koko ajan taakseen vilkuilematta.
Miksi verottajalta? Eihän se ole mikään sääntö.
Oli konkurssi kenen hakemaa vain, on pesänselvittäjillä oikeus asettaa laskunsa pesän varojen mukaan.
Alkuperäiselle velkojalle ei tarvitse jäädä mitään.
Niin se menee.
Omalla kohdallani hakivat koko silloisen omaisuuteni vakuustakavarikkoon, ja kun sanoin että maksakaa siitä nyt päältä tuo 100.000 vaatimus, sanoivat että "Eihän me näillä rahoilla sinun velkojasi aleta kuittaamaan". "Jos velkojasi maksaa haluat sinun tulee löytää rahat jostakin muualta niihin". Näillä rahoilla kuitataan "vain pesänselvitys kuluja".
Mikäli konkurssin tehnyt tappaa itsensä kilistellään hyvävelipiireissä kuohuviinit koska ei ole enää pelkoa että konkurssiin ajetusta olisi pelkoa tai haittaa pimeillä kujilla.
Wärtsilä meriteollisuuden konkurssissa 1990 luvulla asianajajat veloittivat palkkioina 110 miljoonaa silloista markkaa. Meniköhän rahat valtion verovarojen tililtä?
Näin on.