https://a.msn.com/r/2/BB14tjtO?m=fi-fi&referrerID=InAppShare
Presidentin talouskuritoive voisi johtaa usean maan euroeroon – tutkija: "Sitä euroa, johon Niinistö Suomen johti, ei enää ole"
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön perjantainen toive voisi ääritapauksessa johtaa usean euromaan eroon. Tutkijan mukaan taloudellista yhteisvastuuta on nyt muutenkin vaikea välttää.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo EU-mailta keskittymistä talouskuriin. Niinistö kertoi ajatuksistaan perjantaina järjestetyssä mediatapaamisessa.
– Mitä tulee talousvastuisiin, niin niiden suhteen lähdettiin kymmenisen vuotta sitten aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan takaisin alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, Niinistö sanoi.
Lue lisää: Presidentti Niinistö puhui talouskurin puolesta – "Kovin kevyesti ilmeisesti ajatellaan, että rahaahan on"
No bail out -säännössä on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana euroalueen talousongelmia on hoidettu muun muassa maakohtaisten tukipakettien avulla ja luomalla kriisimaita rahoittava laitos Euroopan vakausmekanismi (EVM).
Ensimmäisenä uhkana Italia
Ei ole täysin selvää, mitä presidentti Niinistö tarkasti kommentillaan tarkoittaa. On mahdollista, että Niinistö toivoo eurokriisin aikana rakennettujen yhteisvastuumekanismien purkamista. Yhtä lailla on mahdollista, että Niinistö toivoo talouskuriajattelun korostamista EU:n ja euroalueen jatkokehityksessä.
Niinistö puhui budjettikurista Kultaranta-keskusteluja edeltävässä mediatilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva.© Toimittanut MTV Niinistö puhui budjettikurista Kultaranta-keskusteluja edeltävässä mediatilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mukaan eurokriisiin luotujen rakennelmien purkaminen johtaisi koronakriisissä usean euromaan eroon yhteisvaluutasta. Yksi vaikeimmassa asemassa olevista euromaista on Italia.
– Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous ja turismista riippuvainen maa. Sen bruttokansantuote laskee ja alijäämät tulevat kasvamaan hyvin nopeasti, minkä seurauksena julkisen velan suhde bruttokantantuotteeseen tulee kasvamaan räjähdysmäisen nopeasti tänä vuonna.
Lue myös: Ministeri Tytti Tuppurainen tviittaa eurokriisin seurauksista – onko tämä viesti presidentti Niinistölle? "Euro ja euroalue pelastuivat"
No bail out -periaatetta voidaan vahvistaa myös tekemällä velkajärjestelyitä, joissa poliittisilla sopimuksilla julkista velkaa leikataan rakenteellisten uudistusten ja talouskurin vastapainoksi.
MTV Uutiset kysyi tasavallan presidentin kansliasta tarkennusta presidentti Sauli Niinistön kommenttiin. Kansliasta ilmoitettiin, ettei kommenttia ole saatavissa perjantaina.
Vakaus- ja kasvusopimus ei merkitse mitään
Euroalueen talouskuriajattelun kulmakivi on niin sanottu vakaus- ja kasvusopimus. Sen tarkoituksena on valvoa, ettei yksikään euromaa elä yli varojensa. Sopimuksessa on määritetty muun muassa enimmäismäärä valtion velalle suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.© Toimittanut MTV Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Ronkainen huomauttaa, ettei vakaus- ja kasvusopimus tällä hetkellä merkitse mitään. Euroopan komissio on ilmoittanut, ettei se tänä vuonna seuraa vakaus- ja kasvusopimuksen toteutumista osana Euroopan talouden ohjausjaksoa. Toisin sanoen jäsenmaat saavat vastata koronakriisiin budjettisäännöistä välittämättä.
– Kriisin jälkeen kaikkien suurten euromaiden velkamäärä on erittäin korkea. Kyse on siitä, miten sen tilanteen kanssa eletään tulevaisuudessa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdenvälisiä neuvotteluja EU-budjetista helmikuussa. Kuva: Lehtikuva.© Toimittanut MTV Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdenvälisiä neuvotteluja EU-budjetista helmikuussa. Kuva: Lehtikuva.
Ronkaisen mukaan Italian velkasuhde nousee todennäköisesti yli 150 prosenttiin. Espanjan ja Ranskan velkasuhteet voivat kasvaa yli 110 prosenttiin.
– Kiinnostavaa on, miten budjettisääntöjä muutetaan ja missä muodossa ohjausjakso palaa. Nyt on puhuttu, että esimerkiksi tuki ehdollistettaisiin ohjausjakson kunnioittamiselle
Ronkaisen mukaan Sauli Niinistön valtiovarainministeriaikana ajateltiin, että valtioita rangaistaan löysästä taloudenpidosta korkeilla lainankoroilla. EVM:n ja Euroopan keskuspankin toimilla tällainen markkinapelko on kuitenkin kaikonnut.
– Sitä euroa, johon Niinistö Suomen johti, ei enää ole, Ronkainen sanoo.
Presidentin talouskuritoive voisi johtaa usean maan euroeroon – tutkija: "Sitä euroa, johon Niinistö Suomen johti, ei enää ole"
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön perjantainen toive voisi ääritapauksessa johtaa usean euromaan eroon. Tutkijan mukaan taloudellista yhteisvastuuta on nyt muutenkin vaikea välttää.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo EU-mailta keskittymistä talouskuriin. Niinistö kertoi ajatuksistaan perjantaina järjestetyssä mediatapaamisessa.
– Mitä tulee talousvastuisiin, niin niiden suhteen lähdettiin kymmenisen vuotta sitten aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan takaisin alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, Niinistö sanoi.
Lue lisää: Presidentti Niinistö puhui talouskurin puolesta – "Kovin kevyesti ilmeisesti ajatellaan, että rahaahan on"
No bail out -säännössä on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana euroalueen talousongelmia on hoidettu muun muassa maakohtaisten tukipakettien avulla ja luomalla kriisimaita rahoittava laitos Euroopan vakausmekanismi (EVM).
Ensimmäisenä uhkana Italia
Ei ole täysin selvää, mitä presidentti Niinistö tarkasti kommentillaan tarkoittaa. On mahdollista, että Niinistö toivoo eurokriisin aikana rakennettujen yhteisvastuumekanismien purkamista. Yhtä lailla on mahdollista, että Niinistö toivoo talouskuriajattelun korostamista EU:n ja euroalueen jatkokehityksessä.
Niinistö puhui budjettikurista Kultaranta-keskusteluja edeltävässä mediatilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva.© Toimittanut MTV Niinistö puhui budjettikurista Kultaranta-keskusteluja edeltävässä mediatilaisuudessa. Kuva: Lehtikuva.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mukaan eurokriisiin luotujen rakennelmien purkaminen johtaisi koronakriisissä usean euromaan eroon yhteisvaluutasta. Yksi vaikeimmassa asemassa olevista euromaista on Italia.
– Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous ja turismista riippuvainen maa. Sen bruttokansantuote laskee ja alijäämät tulevat kasvamaan hyvin nopeasti, minkä seurauksena julkisen velan suhde bruttokantantuotteeseen tulee kasvamaan räjähdysmäisen nopeasti tänä vuonna.
Lue myös: Ministeri Tytti Tuppurainen tviittaa eurokriisin seurauksista – onko tämä viesti presidentti Niinistölle? "Euro ja euroalue pelastuivat"
No bail out -periaatetta voidaan vahvistaa myös tekemällä velkajärjestelyitä, joissa poliittisilla sopimuksilla julkista velkaa leikataan rakenteellisten uudistusten ja talouskurin vastapainoksi.
MTV Uutiset kysyi tasavallan presidentin kansliasta tarkennusta presidentti Sauli Niinistön kommenttiin. Kansliasta ilmoitettiin, ettei kommenttia ole saatavissa perjantaina.
Vakaus- ja kasvusopimus ei merkitse mitään
Euroalueen talouskuriajattelun kulmakivi on niin sanottu vakaus- ja kasvusopimus. Sen tarkoituksena on valvoa, ettei yksikään euromaa elä yli varojensa. Sopimuksessa on määritetty muun muassa enimmäismäärä valtion velalle suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.© Toimittanut MTV Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Ronkainen huomauttaa, ettei vakaus- ja kasvusopimus tällä hetkellä merkitse mitään. Euroopan komissio on ilmoittanut, ettei se tänä vuonna seuraa vakaus- ja kasvusopimuksen toteutumista osana Euroopan talouden ohjausjaksoa. Toisin sanoen jäsenmaat saavat vastata koronakriisiin budjettisäännöistä välittämättä.
– Kriisin jälkeen kaikkien suurten euromaiden velkamäärä on erittäin korkea. Kyse on siitä, miten sen tilanteen kanssa eletään tulevaisuudessa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdenvälisiä neuvotteluja EU-budjetista helmikuussa. Kuva: Lehtikuva.© Toimittanut MTV Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdenvälisiä neuvotteluja EU-budjetista helmikuussa. Kuva: Lehtikuva.
Ronkaisen mukaan Italian velkasuhde nousee todennäköisesti yli 150 prosenttiin. Espanjan ja Ranskan velkasuhteet voivat kasvaa yli 110 prosenttiin.
– Kiinnostavaa on, miten budjettisääntöjä muutetaan ja missä muodossa ohjausjakso palaa. Nyt on puhuttu, että esimerkiksi tuki ehdollistettaisiin ohjausjakson kunnioittamiselle
Ronkaisen mukaan Sauli Niinistön valtiovarainministeriaikana ajateltiin, että valtioita rangaistaan löysästä taloudenpidosta korkeilla lainankoroilla. EVM:n ja Euroopan keskuspankin toimilla tällainen markkinapelko on kuitenkin kaikonnut.
– Sitä euroa, johon Niinistö Suomen johti, ei enää ole, Ronkainen sanoo.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Euro on ajautumassa kaaokseen.
Ensisijaisesti kannattaa ostaa omavaraisuutta tukevia tarpeita: säilykkeet, kalastus- ja metsästystarvikkeet, siemenet ja esim. vedenpuhdistuslaitteet.
Toissijaisesti kannattaa ostaa arvonsa säilyttäviä metalleja (useita lajeja).
Jos rahat menettää arvonsa,menettää myös arvometallit,kullalla ei normaali ihminen tee oikein mitään,eikä paljoa tarvi normaali elämässä mihinkään,aivan arvoton aine,samoin muut timantit ja muut arvokkaat. Ainoa mitä metalleista tarvitsee on ehkä rauta ja alumiini joka päiväisesssä elämässä ja niitä on yllin kyllin saatavana planeetalla. Joten niittenkään arvot ei pääse pompsahtamaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/presidentin-talouskuritoive-voisi-johtaa-usean-maan-euroeroon-tutkija-sita-euroa-johon-niinisto-suomen-johti-ei-enaa-ole/7828002
Presidenttimme ajattelee Perussuomalaisten lailla.
Niinistö+on+rommari+eli+rommareiden+tapaan+realisti.+Euro+on+niin+vahvasti+vivutettu+ja+aina+mädemmäksi+muuttuu+eli+hän+valmistaa+suomalaisia+euroeroon.+Ilmeisesti+valtiojohto+on+jalkauttamassa+suunnitelmaa+euroerosta.+Jos+se+tapahtuu+on+se+varsin+yllättävä+siirto.+Kansa+herää+aamulla+sihe++että+velat+ja+varat+leikkaantuneet+20%.+Mutta+se+on+vähemmän+kuin+kuluisi+euron+pelastamiseen.+Niinistö+pankkimiehenä+näkee+että+nyt+ollaan+menossa+päin+seinää+ja+kyydistä+on+hypättävä.
Eipä talous tule olemaan markallakaan enää sen helpompi,näivettymiseen ajautuu kaikki rahatalous jos ei sitten velkoja anneta anteeksi vähän väliä jotta voi tehdä uutta. Sittenhän kaikki taloudet pyörii väkisinkin.
Sale tukee persuja. Ovat oleet oikeassa alusta lähtien. Euro on kusetus.