Sosialidemokratia - paras suoja

"Sosialistinen Suomi oli NL:n tavoite"

Neuvostoliitto tavoitteli tosissaan
sosialistista Suomea vuonna 1970,
kertoo uusi tutkimus.

Dosentti Kimmo Rentolan mukaan
kumoukseen pyrittiin hiljalleen
laillista tietä, ei äkillisellä
kaappauksella. Presidentti Kekkosen
seuraajaksi NL halusi nostaa silloisen
ulkoministerin, SDP:n Väinö Leskisen.

Kumouksen pääpuuhaaja oli suur-
lähettiläs Aleksei Beljakov. Hanke piti
toteuttaa radikaalin nuorisoliikkeen ja
lakkoilevan työväestön avulla.

Rentolan mukaan NL:ssä uskottiin Suomen
porvarienkin mukautuvan sosialismiin.

www.yle.fi
2114
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
HSn kirja-arvostelusta (Unto Hämäläinen):
- - -
Sankareita olivat tavalliset suomalaiset, jotka torjuivat neuvostomyötäilijöiden pyrkimykset.
”Suomen kansan enemmistö osoitti suuntansa jo heti 1990-luvun alussa. Se osoitti halunsa pysyä länsimaisena kansakuntana. Venäläinen tulevaisuus ei sitä kiinnostanut sen enempää nyt kuin autonomian aikana. Suomen EU-ratkaisu on linjassa viimeisen tuhannen vuoden pääsuuntien kanssa.”
Sdp:n Seppinen ruotii moneen kertaan. Paavo Lipposen linjaan hän lienee tyytyväinen, mutta edellinen armon saanut taitaa olla 1950-luvulta.
”Länsimielinen Tannerin aikainen Sdp oli erittäin tärkeä tekijä Suomen selviytymisessä, porvarillisen Suomen rinnalla. Neuvostoliiton nyreä suhtautuminen sosialidemokraatteihin liittyi syvimmillään juuri Tannerin kestävyyteen: hän oli etenemisen este.”
Seppisen näkökulmasta katsottuna ei ole suuri yllätys, että Suomen puolueista parhaan arvosanan saa Kokoomus. Se ei sentään taittunut, vaikka taipuikin puuhastelemaan suhteita Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kanssa ja kaikenlaiseen muuhun turhanaikaiseen ystävyystoimintaan.
Kokoomuksen päästyä hallitukseen 1987 se ryhtyi nopeasti kääntämään linjaansa takaisin länsimieliseksi ja edistämään Suomen liittymistä EU:n jäseneksi. Kokoomus ja keskusta ovat avanneet puoluearkistonsa Seppisen käyttöön, eikä turhaan. Varsinkin Kokoomuksen ahkerointia EU-jäsenyyden puolesta dokumentoidaan tarkasti.
Kokoomuksen kohdalla hän paikkaa historiankirjoituksen aukkoa. Sen historia on huonosti tunnettu, sillä puolueen historiankirjoitushankkeet laahustavat vielä viime vuosisadan alkupuolella.”

Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”

Äänestä

SDP oli paras suoja kommunismia vastaan sotien jälkeisinä vaaran vuosina ja 1950-luvulla. Kekkosen onnistuttua hajottamaan SDP puolue vasemmistolaistui ja nöyrtyi keskustalaiseen suomettumispolitiikkaan. 1970 -luvulla SDP-kondomiin oli tullut paha reikä ja se petti silloin. Kansalaisten keskuudessa kommunistisen sosialismin kannatus oli kuitenkin jo silloin melko vakiintunutta vähemmistössä oloa, joten kvoin helposti ei kansalaisten päitä olisi saatu enää kommunismille suopeiksi.

Vasemmistoradikalismin nousun voi tietysti kokea uhaksi, koska tämän liikehdinnän ydin oli opiskelevassa nuorisossa eli siis tulevissa päättäjissä. Neukut kyllä osasivat hyvin tässä mielessä ajoittaa vyörytyksensä. Jo pelkästään Vietnemin sodanvastaisuuden takia mielialat olivat varsin neuvostomyönteisiä, vaikka Prahan kevät 1968 toi tähän kyllä vaikeasti poispyyhittävän särön. Vähitellen mielialat alkoivat kuitenkin kehittyä rauhanliikkeen ansiosta enemmän suurvaltavastaisiksi, koska rauhanliike näki ydinaseistuksen suurimpana globaalina uhkana. Tässä katsossa neuvostomyönteisyys heikkeni vähitellen ja ainoaksi puolestapuhujaksi jäi yleisimmin hyvin epäuskottava Taisto Sinisalo remmeineen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kommunismia vastaan kirjoitti:

"Sosialistinen Suomi oli NL:n tavoite"

Neuvostoliitto tavoitteli tosissaan
sosialistista Suomea vuonna 1970,
kertoo uusi tutkimus.

Dosentti Kimmo Rentolan mukaan
kumoukseen pyrittiin hiljalleen
laillista tietä, ei äkillisellä
kaappauksella. Presidentti Kekkosen
seuraajaksi NL halusi nostaa silloisen
ulkoministerin, SDP:n Väinö Leskisen.

Kumouksen pääpuuhaaja oli suur-
lähettiläs Aleksei Beljakov. Hanke piti
toteuttaa radikaalin nuorisoliikkeen ja
lakkoilevan työväestön avulla.

Rentolan mukaan NL:ssä uskottiin Suomen
porvarienkin mukautuvan sosialismiin.

www.yle.fi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu