UNKARI vaatii europarlamentaarikko Petri Sarvamaata (kok) pyytämään anteeksi sitä, miten tämä on arvostellut Unkaria sen pandemian vuoksi voimaan ottaman hätätilalain käytöstä. Unkari väittää Sarvamaan esittämää arvostelua valheelliseksi.
Unkari on lähestynyt vastaavin pyynnöin myös suomalaisia tutkijoita. Turun yliopiston valtio-opin yliopistolehtorilta Heino Nyyssöseltä on Sarvamaan tavoin vaadittu anteeksipyyntöä. Asiasta kertoi ensiksi Lännen Media.
Nyyssönen oli luonnehtinut Suomen Kuvalehdessä Unkarin näyttävän diktatuurilta hätätilalain takia.
Myös yliopistotutkija Timo Miettinen kertoi Twitterissä saaneensa vastaavan kirjeen muutama viikko sitten. Miettinen sanoo HS:lle, ettei kirjeessä kuitenkaan vaadittu suoranaista anteeksipyyntöä, mutta haluttiin oikoa Miettisen puheita.
Myös Helsingin Sanomat on saanut anteeksipyyntökehotuksen, jossa viitataan lehden julkaisemiin hätätilalakia käsitelleisiin artikkeleihin.
”Tällaiset räätälöidyt massapostitukset kertovat omaa kieltään Unkarin hallituksen toimintatavoista ja retoriikasta. Lehti seuraa vastakin tarkasti Unkarin tilannetta”, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Unkari on lähestynyt vastaavin pyynnöin myös suomalaisia tutkijoita. Turun yliopiston valtio-opin yliopistolehtorilta Heino Nyyssöseltä on Sarvamaan tavoin vaadittu anteeksipyyntöä. Asiasta kertoi ensiksi Lännen Media.
Nyyssönen oli luonnehtinut Suomen Kuvalehdessä Unkarin näyttävän diktatuurilta hätätilalain takia.
Myös yliopistotutkija Timo Miettinen kertoi Twitterissä saaneensa vastaavan kirjeen muutama viikko sitten. Miettinen sanoo HS:lle, ettei kirjeessä kuitenkaan vaadittu suoranaista anteeksipyyntöä, mutta haluttiin oikoa Miettisen puheita.
Myös Helsingin Sanomat on saanut anteeksipyyntökehotuksen, jossa viitataan lehden julkaisemiin hätätilalakia käsitelleisiin artikkeleihin.
”Tällaiset räätälöidyt massapostitukset kertovat omaa kieltään Unkarin hallituksen toimintatavoista ja retoriikasta. Lehti seuraa vastakin tarkasti Unkarin tilannetta”, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
SARVAMAA on ajanut aktiivisesti Orbánin Fidesz-puolueen erottamista Eurooppalaisten keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmittymästä EPP:stä, johon myös kokoomus kuuluu. Fidesz on suljettu EPP-puolueen päättävien elimien toiminnasta, koska puolue ei ole noudattanut EPP:n yhteisiä arvoja. Fidesz on silti yhä EPP:n jäsen.
Pandemia siirsi EPP:n puoluekokouksen kesäkuulta syyskuulle. Sarvamaa odottaa, että Fidesz tuolloin erotetaan lopullisesti.
”Totta kai olisi hyvin tärkeää, että Unkari, tärkeä valtio idän ja lännen välissä, pidettäisiin mukana tässä eurooppalaisessa perheessä. Yleinen kypsyminen Fideszin toiminta on kuitenkin kasvanut. Muutosta parempaan on turha odottaa tätä pidempään.”
YLIOPISTOTUTKIJA Timo Miettinen sanoo saaneensa sähköpostin, jonka allekirjoittajana ei ole valtiosihteeri Kovács, vaan Unkarin Suomen-suurlähettiläs.
”Minulla ei ollut anteeksipyyntövaatimusta, vaan enemmänkin tällainen kehotus tarkistaa faktat.”
Sähköpostissa ei kerrottu tarkalleen, mihin Miettisen puheisiin tai kirjoituksiin se liittyi. Mukaan oli liitetty Unkarin lainsäädäntöä käännettynä.
”Sähköposti tuli muistaakseni sen jälkeen, kun olin ollut A-studiossa, jossa oli lyhyt keskustelu koronakriisin takia tehdyistä Unkarin poikkeustoimista. Koin, että kirje liittyi juuri A-studion esiintymiseen. Analyysini ei ollut erityisen hyökkäävä, vaan puhuin yleisellä tasolla autoritäärisestä kehityksestä ja siitä, miten koronakriisi vahvistaa jo meneillään olevia kehityskulkuja. Unkari oli vain yksi esimerkki.”
Miettisen mukaan suurlähettiläs on lähestynyt myös ainakin paria hänen tutkijakollegoistaan.
ORBÁN on tällä hetkellä yksi Euroopan kiistellyimmistä poliitikoista. Hänen puolueensa Fidesz pitää Unkarin parlamenttia määräenemmistönsä ansiosta tiukassa otteessa. Orbánin hallinto ei myöskään yleensä jätä reagoimatta Orbánin tai Unkarin hallituksen julkiseen arvosteluun.
Orban on tyypillinrn pikkuhitleri,joka käyttää hyväkseen EU:n laveaa dempokratiaa ja muiden maiden hyväntahtoisuutta oman valtansa kasvattamiseen.
On hyvä, että edes Suomesta kritiikkiä löytyy.
Unkarissa se on hiljennetty.
UNKARIN hallituksen kansainvälisen viestinnän toimisto vahvistaa STT:lle, että se on lähettänyt anteeksipyyntöä vaativia kirjeitä maan hallintoa kritisoineille tahoille.
Kirjeet liittyivät Unkarissa maaliskuun lopulla hallitukselle annettuihin poikkeusvaltuuksiin. Hallitus sai tuolloin toistaiseksi voimassa olevan valtuudet hallita maata ohi parlamentin, mikä herätti myös kansainvälistä kritiikkiä ja huolta maan demokratian tilasta.
Esitykset poikkeusvaltuuksien purkamisesta annettiin tällä viikolla, ja niiden myötä poikkeustilan odotetaan poistuvan kesäkuun loppupuolella. Toimiston mukaan maan demokratian tilaa arvioitiin väärin perustein.
”Olemme jakaneet kirjettä usean diplomaattiedustustomme kautta niille mediajulkaisuille ja muille kansainvälisille tahoille, jotka levittivät tätä perusteetonta kritiikkiä, ehdottaen heille, että tämä on hyvä hetki pyytää anteeksi”, toimisto kirjoittaa vastauksessaan.
STT kertoi eilen, että Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen on saanut kirjeen, jossa häneltä pyydetään anteeksipyyntöä siitä, että hän on kutsunut Unkaria koronakriisin keskellä diktatuuriksi. Kirjeestä kertoi ensin Lännen Media.
Nyyssönen toisti STT:lle kritiikkinsä poikkeustilalain epämääräisyydestä ja huomautti, että ilmankin sitä maan valtapuolueella Fideszillä on maan parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö.
”(Poikkeusvaltuuksista tehdyssä) lakiesityksessä viitattiin muun muassa sellaiseen tilanteeseen, että täytevaaleja ei voida järjestää. Käytännössä se sementoi sen tilanteen ja kun siinä ei sanottu, kuinka pitkäksi aikaa, niin minusta tällainen yksinvaltainen tulkinta oli mahdollista tehdä”, hän sanoi.
Helsingin Sanomat on kertonut, että anteeksipyyntöä vaativia kirjeitä on saanut myös europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok), Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja Helsingin Sanomat itse.
Nyyssönen oletti perjantaina, että kirjeissä on kyse Suomea laajemmasta kampanjasta.
Tärkeintä on oman kielen, tilan, kulttuurin ja uskonnon säilyminen.
Orban toteuttaa juuri sitä.
Hä ei halua 1slam1s0ida omaa maataan, sehän tuntuu nyt kaikkia Euroopassa olevan käynnissä.
Optimi olisi, että jokaisella kansalla olisi oma maansa. Yhteiselosta vieraiden kanssa ei tule kuin ongelmia, siitä esimerkkinä Jugoslavian sodat. Ehkä diktaattori Tito sai pidettyä kansat kurissa. Titon ajan jälkeen alkoi tapahtua.
Norjassa ollaan melko järkeviä, siellä ei ainakaan ole annettu ulkomaisen suurpääoman ottaa haltuunsa Norjan luonnonvaroja ja EU:n ei ole annettu putsata norjalaisten rahoja.