Italia on merkittävä talousmahti ja teollisuusmaa

Italia on EU:ssa nettomaksaja. Vuonna 2018 se maksoi EU:lle viisi miljardia euroa enemmän kuin mitä se EU:lta sai. Vaikka lukuja tarkasteltaisiin suhteessa asukaslukuun, on Italia siltikin selvästi Suomea suurempi nettomaksaja EU:ssa(siirryt toiseen palveluun).

Mielikuva "etelän elätettävästä" on tässäkin kohtaa väärä.

Italian taloudenhoidossa on paljon moitittavaa alkaen veronkierrosta ja harmaan talouden ylisuuresta roolista, sekä valtavasta velkataakasta, johon palaan myöhemmin.

Italian taloudesta kirjoittaessa ei voi jättää mainitsematta mafiaa, jonka liiketoiminta on niin laajaa, että mafiaa voidaan pitää Italian suurimpana yrityksenä.

Jos tarkastellaan kymmenen vuotta sitten maksukyvyttömäksi ajautunutta Kreikkaa, on Italian taloudenhoito aivan eri tasolla.

Kreikan budjetin alijäämä painui pahimmillaan 15 prosenttiin, kun se EU:n sääntöjen mukaan ei olisi saanut olla kolmea prosenttia enempää. Italia puolestaan on pysynyt kolmen prosentin säännön sisällä lähes joka vuosi finanssikriisin jälkeen.

Tämä taas on saanut aikaan sen, että Italian kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä, ja riski maksukyvyttömyydestä on pienempi kuin Kreikassa, jossa kauppatase oli vahvasti alijäämäinen maan ajautuessa kriisiin.

Italian suurin taloudellinen ongelma on valtava velkataakka. Valtiolla on velkaa huimat yli 2 000 miljardia euroa.

Valtion velkaa on tapana mitata suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja silläkin mittarilla mitattuna Italian luku, 130 prosenttia, on Euroopan korkeimpia, toki Kreikalla velkaa on vielä selvästi enemmän, yli 180 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Kreikka jouduttiin pelastamaan juuri sen velkaantumisen takia, kun markkinat menettivät luottamuksensa maan kykyyn hoitaa paisuvaa valtionvelkaansa.

Pitääkö Italian velkataakasta sitten olla huolissaan? Kyllä ja ei.

Italian suurimman pankin Unicreditin pääekonomisti Erik F. Nielsen kirjoittaa tuoreessa talouskatsauksessaan, että valtion velkaa tarkastellessa pitäisi huomioida velkamäärän lisäksi korkotaso.

Hänen mukaansa 100 prosentin velkasuhde viiden prosentin koroilla on pahempi kuin Italian nykyinen 130 prosentin velkasuhde nykyisillä noin parin prosentin koroilla.

Italian koronhoitokustannukset ovat huimat, mutta Nielsenin mukaan vain prosenttiyksikön enemmän kuin Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.

...ja suurin osa velasta on kotimaisten velkojien käsissä
Vielä tärkeämpää on Nielsenin mukaan se, miten velka on jakautunut. Italian valtionvelasta puolet on Italian kansalaisten ostamaa ja 17 prosenttia maan keskuspankin Banca d'Italian ostamaa.

Kansantalouden kannalta siis yli kaksi kolmasosaa Italian velasta on rahaa, joka kiertää maan talouden sisällä.

Kun Italian valtio maksaa velkansa korkoja tai lyhentää velkaansa, päätyy suuri osa rahasta Nielsenin mukaan takaisin maan kansalaisille tai maan keskuspankille, joka puolestaan tilittää voittonsa valtion kassaan.

Velkataakan kestävyyteen vaikuttaa se, luottavatko finanssimarkkinat Italian maksukykyyn. Kreikan tapauksessa luottamus mureni ja tiedämme seuraukset.

Toistaiseksi Italian valtionvelan korot ovat pysyneet verrattain matalina hieman alle puolessatoista prosentissa, kun ne vuonna 2011 kävivät lähes seitsemässä prosentissa. Kreikassa vastaavan valtionvelat koron nousivat samaan aikaan reilusti yli 30 prosentin.


Kansalaisten halu ostaa Italian valtion velkakirjoja on koronakriisin myötä jopa kasvanut. Viikko sitten Italia myi 22,3 miljardin euron edestä valtionvelkakirjoja(siirryt toiseen palveluun) kotimaisille sijoittajille ja säästäjille.

Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys. Nielsen vetää tästä seuraavan johtopäätöksen.

– Italian velkataakka on täysin kestävällä pohjalla. Jos ulkomaiset sijoittajat lähtevät, Italian kotimainen yksityinen sektori astuu apuun säästöineen, hän kirjoittaa.

Tarkoittaako kaikki tämä sitä, että Italian talous ei ole huolenaihe ja koko EU:n tukipaketti on turha?

Ei missään nimessä.

Koronakriisi iski Italiaan kovaa. Siinä missä muulla Euroopalla oli aikaa reagoida ja valmistautua, Italia toimi koko maanosan koekaniinina.

Tähän päivään mennessä 33 340 ihmistä on kuollut ja yli 230 000 ihmistä saanut tartunnan. Italian koronarajoitukset olivat kovimpia koko länsimaiden mittakaavassa ja maan taloudellinen toiminta lakkasi lähes täysin.

Arvostetun London School of Economicsin taloustieteen professorin Lorenzo Codognon arvion mukaan Italian talous supistuu tänä vuonna jopa 14 prosenttia.

Italialla on niin suuri määrä velkaa, että sen taloudellinen liikkumavara on pienempi kuin monella muulla maalla, eivätkä sen omat tukitoimet riitä.

Vielä suurempi huolenaihe ovat maan pankit. Koronakriisi on tehnyt monesta italialaisyrityksestä maksukyvyttömän, tämä on lisännyt jo ennestään korkeaa ongelmaluottojen määrää maan pankeissa.

Markkinoiden luottamusta Italian pankkeihin mittaava FTSE Italia All-Share Banks -indeksi romahti koronakriisin myötä, mikä ei lupaa hyvää.

Italian talous on kiistatta koko Euroopan murheenkryyni, mutta tilannetta eivät edesauta ennakkoluulot ja harhakuvitelmat. Italia ei ole uusi Kreikka.

Kyllä paketti tarvitaan että mafia saa omansa

EU:n noustessa koronalamasta tarvitaan kaikkia jäsenmaita yhteistyöhön.
Italia ja Espanja ovat siinä keskeisiä paloja.
Ilman niitä ei ole EU:a.Eivätkä ne pärjää ilman EU:n tukea ja yhteistoimintaa.

Italia on oma lukunsa.

Ihmeellisellä tavalla se on aina selvinnyt.
Kaipa selviää nytkin.

EU auttaa.

rikas italia ja välimerällä muutenkin yleisesti eletään tax free. niinpä suomikin maksaa sinne verot , eu-tukien muodossa !! ahnetta peliä...