Euroopan komission ehdotettua 750 miljardin euron jälleenrakennusrahastoa on julkinen keskustelu Suomessa seurannut vanhaa ja ennalta-arvattavaa kaavaa.
Etelän maat, etupäässä Italia, esitetään siivelläeläjinä ja laiskoina avunsaajina, joita hyvin taloutensa hoitavat ja säästeliäät Pohjois-Euroopan maat pakotetaan tukemaan.
Ihmisten mieliin palautuvat finanssikriisin aikaiset tapahtumat, jolloin muut EU-maat joutuivat kolmesti pelastamaan maksukyvyttömyyden partaalle ajautuneen Kreikan.
Tässä keskustelussa Välimeren maat kuten Espanja, Italia ja Kreikka niputetaan helposti samaan sarjaan, vaikka ne ovat elinkeinorakenteeltaan ja talouspolitiikaltaan varsin erilaisia.
Viimeksi tänään Italian ulkoministeri Luigi di Maio ärsyyntyi keskustelun sävystä ja kirjoitti, etteivät muut maat voi kohdella Italiaa "kuin lasarettia", ja että "Italia vaatii kunnioitusta".
Italia on merkittävä talousmahti ja teollisuusmaa
Aloitetaan koosta. Italia on Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous ja maailman johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmän jäsen.
Sen bruttokansantuote on kymmenkertainen Kreikkaan verrattuna. Jos tarkastellaan teollisuuden tuottamaa arvonlisää, on se Italiassa yli 13 kertaa Kreikkaa suurempi.
Talouden koko ei ole yhdentekevää, kun mietitään kansantalouden kriisinkestävyyttä. Kun valtio velkaantuu, painaa velkojien vaakakupissa se, miten paljon arvoa velan maksaja vuositasolla tuottaa.
Jos lainaan satasen koululaiselle ja tonnin yritysjohtajalle, luotan todennäköisesti enemmän yritysjohtajan kykyyn hoitaa velkaansa kuin koululaisen, vaikka molemmat olisivat talousvaikeuksissa juuri nyt.
Italian talous on myös elinkeinorakenteeltaan Kreikkaa monipuolisempi. Se on sekoitus miljoonia pk-yrityksiä sekä suurempia teollisuusyrityksiä, joista monet toimivat Euroopan talousveturin Saksan tärkeinä alihankkijoina.
Myös työttömyyslukujen valossa Italian tilanne on selvästi Kreikan kriisivuosia vahvempi. Italian työttömyys oli ennen koronakriisiä kymmenen prosentin luokkaa. Se on huolestuttava luku, mutta matala verrattuna Kreikan laman aikaiseen lähes 30 prosentin työttömyyteen.
Italian taloutta vaivaavat tietenkin monet ongelmat, kuten joustamattomat työmarkkinat, sääntely ja byrokratia, jotka yhdistettynä ovat johtaneet heikkoon työvoiman tuottavuuteen esimerkiksi Saksaan verrattuna.
Sen talous ei ole pystynyt merkittävään kasvuun pitkään aikaan, mutta samaa voi sanoa koko Euroopasta.
Etelän maat, etupäässä Italia, esitetään siivelläeläjinä ja laiskoina avunsaajina, joita hyvin taloutensa hoitavat ja säästeliäät Pohjois-Euroopan maat pakotetaan tukemaan.
Ihmisten mieliin palautuvat finanssikriisin aikaiset tapahtumat, jolloin muut EU-maat joutuivat kolmesti pelastamaan maksukyvyttömyyden partaalle ajautuneen Kreikan.
Tässä keskustelussa Välimeren maat kuten Espanja, Italia ja Kreikka niputetaan helposti samaan sarjaan, vaikka ne ovat elinkeinorakenteeltaan ja talouspolitiikaltaan varsin erilaisia.
Viimeksi tänään Italian ulkoministeri Luigi di Maio ärsyyntyi keskustelun sävystä ja kirjoitti, etteivät muut maat voi kohdella Italiaa "kuin lasarettia", ja että "Italia vaatii kunnioitusta".
Italia on merkittävä talousmahti ja teollisuusmaa
Aloitetaan koosta. Italia on Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous ja maailman johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmän jäsen.
Sen bruttokansantuote on kymmenkertainen Kreikkaan verrattuna. Jos tarkastellaan teollisuuden tuottamaa arvonlisää, on se Italiassa yli 13 kertaa Kreikkaa suurempi.
Talouden koko ei ole yhdentekevää, kun mietitään kansantalouden kriisinkestävyyttä. Kun valtio velkaantuu, painaa velkojien vaakakupissa se, miten paljon arvoa velan maksaja vuositasolla tuottaa.
Jos lainaan satasen koululaiselle ja tonnin yritysjohtajalle, luotan todennäköisesti enemmän yritysjohtajan kykyyn hoitaa velkaansa kuin koululaisen, vaikka molemmat olisivat talousvaikeuksissa juuri nyt.
Italian talous on myös elinkeinorakenteeltaan Kreikkaa monipuolisempi. Se on sekoitus miljoonia pk-yrityksiä sekä suurempia teollisuusyrityksiä, joista monet toimivat Euroopan talousveturin Saksan tärkeinä alihankkijoina.
Myös työttömyyslukujen valossa Italian tilanne on selvästi Kreikan kriisivuosia vahvempi. Italian työttömyys oli ennen koronakriisiä kymmenen prosentin luokkaa. Se on huolestuttava luku, mutta matala verrattuna Kreikan laman aikaiseen lähes 30 prosentin työttömyyteen.
Italian taloutta vaivaavat tietenkin monet ongelmat, kuten joustamattomat työmarkkinat, sääntely ja byrokratia, jotka yhdistettynä ovat johtaneet heikkoon työvoiman tuottavuuteen esimerkiksi Saksaan verrattuna.
Sen talous ei ole pystynyt merkittävään kasvuun pitkään aikaan, mutta samaa voi sanoa koko Euroopasta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Italia on EU:ssa nettomaksaja. Vuonna 2018 se maksoi EU:lle viisi miljardia euroa enemmän kuin mitä se EU:lta sai. Vaikka lukuja tarkasteltaisiin suhteessa asukaslukuun, on Italia siltikin selvästi Suomea suurempi nettomaksaja EU:ssa(siirryt toiseen palveluun).
Mielikuva "etelän elätettävästä" on tässäkin kohtaa väärä.
Italian taloudenhoidossa on paljon moitittavaa alkaen veronkierrosta ja harmaan talouden ylisuuresta roolista, sekä valtavasta velkataakasta, johon palaan myöhemmin.
Italian taloudesta kirjoittaessa ei voi jättää mainitsematta mafiaa, jonka liiketoiminta on niin laajaa, että mafiaa voidaan pitää Italian suurimpana yrityksenä.
Jos tarkastellaan kymmenen vuotta sitten maksukyvyttömäksi ajautunutta Kreikkaa, on Italian taloudenhoito aivan eri tasolla.
Kreikan budjetin alijäämä painui pahimmillaan 15 prosenttiin, kun se EU:n sääntöjen mukaan ei olisi saanut olla kolmea prosenttia enempää. Italia puolestaan on pysynyt kolmen prosentin säännön sisällä lähes joka vuosi finanssikriisin jälkeen.
Tämä taas on saanut aikaan sen, että Italian kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä, ja riski maksukyvyttömyydestä on pienempi kuin Kreikassa, jossa kauppatase oli vahvasti alijäämäinen maan ajautuessa kriisiin.
Italian suurin taloudellinen ongelma on valtava velkataakka. Valtiolla on velkaa huimat yli 2 000 miljardia euroa.
Valtion velkaa on tapana mitata suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja silläkin mittarilla mitattuna Italian luku, 130 prosenttia, on Euroopan korkeimpia, toki Kreikalla velkaa on vielä selvästi enemmän, yli 180 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Kreikka jouduttiin pelastamaan juuri sen velkaantumisen takia, kun markkinat menettivät luottamuksensa maan kykyyn hoitaa paisuvaa valtionvelkaansa.
Pitääkö Italian velkataakasta sitten olla huolissaan? Kyllä ja ei.
Italian suurimman pankin Unicreditin pääekonomisti Erik F. Nielsen kirjoittaa tuoreessa talouskatsauksessaan, että valtion velkaa tarkastellessa pitäisi huomioida velkamäärän lisäksi korkotaso.
Hänen mukaansa 100 prosentin velkasuhde viiden prosentin koroilla on pahempi kuin Italian nykyinen 130 prosentin velkasuhde nykyisillä noin parin prosentin koroilla.
Italian koronhoitokustannukset ovat huimat, mutta Nielsenin mukaan vain prosenttiyksikön enemmän kuin Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.
...ja suurin osa velasta on kotimaisten velkojien käsissä
Vielä tärkeämpää on Nielsenin mukaan se, miten velka on jakautunut. Italian valtionvelasta puolet on Italian kansalaisten ostamaa ja 17 prosenttia maan keskuspankin Banca d'Italian ostamaa.
Kansantalouden kannalta siis yli kaksi kolmasosaa Italian velasta on rahaa, joka kiertää maan talouden sisällä.
Kun Italian valtio maksaa velkansa korkoja tai lyhentää velkaansa, päätyy suuri osa rahasta Nielsenin mukaan takaisin maan kansalaisille tai maan keskuspankille, joka puolestaan tilittää voittonsa valtion kassaan.
Velkataakan kestävyyteen vaikuttaa se, luottavatko finanssimarkkinat Italian maksukykyyn. Kreikan tapauksessa luottamus mureni ja tiedämme seuraukset.
Toistaiseksi Italian valtionvelan korot ovat pysyneet verrattain matalina hieman alle puolessatoista prosentissa, kun ne vuonna 2011 kävivät lähes seitsemässä prosentissa. Kreikassa vastaavan valtionvelat koron nousivat samaan aikaan reilusti yli 30 prosentin.
Kansalaisten halu ostaa Italian valtion velkakirjoja on koronakriisin myötä jopa kasvanut. Viikko sitten Italia myi 22,3 miljardin euron edestä valtionvelkakirjoja(siirryt toiseen palveluun) kotimaisille sijoittajille ja säästäjille.
Kyseessä on kaikkien aikojen ennätys. Nielsen vetää tästä seuraavan johtopäätöksen.
– Italian velkataakka on täysin kestävällä pohjalla. Jos ulkomaiset sijoittajat lähtevät, Italian kotimainen yksityinen sektori astuu apuun säästöineen, hän kirjoittaa.
""Italian suurin taloudellinen ongelma on valtava velkataakka. Valtiolla on velkaa huimat yli
2 000 miljardia euroa.""
Katsotaampa italian tilannetta reilu puoli vuotta myöhemmin:
""Italian julkinen velka nousi tammikuussa yli 2,6 biljoonan euron (=2600 miljardia), mikä on kaikkien aikojen ennätys. Asiasta ilmoitti Italian keskuspankki maanantaina."" (maaliskuu 2021)
https://www.kansalainen.fi/italian-valtionvelka-uusiin-huippulukemiin/
Kapitalistimaiden trendi on selvä: Velat kasvaa, verotuotot vähenevät. Järjestelmä on konkurssissa, tämä lienee kaikille selvä asia.
t. haans.sea
Tarkoittaako kaikki tämä sitä, että Italian talous ei ole huolenaihe ja koko EU:n tukipaketti on turha?
Ei missään nimessä.
Koronakriisi iski Italiaan kovaa. Siinä missä muulla Euroopalla oli aikaa reagoida ja valmistautua, Italia toimi koko maanosan koekaniinina.
Tähän päivään mennessä 33 340 ihmistä on kuollut ja yli 230 000 ihmistä saanut tartunnan. Italian koronarajoitukset olivat kovimpia koko länsimaiden mittakaavassa ja maan taloudellinen toiminta lakkasi lähes täysin.
Arvostetun London School of Economicsin taloustieteen professorin Lorenzo Codognon arvion mukaan Italian talous supistuu tänä vuonna jopa 14 prosenttia.
Italialla on niin suuri määrä velkaa, että sen taloudellinen liikkumavara on pienempi kuin monella muulla maalla, eivätkä sen omat tukitoimet riitä.
Vielä suurempi huolenaihe ovat maan pankit. Koronakriisi on tehnyt monesta italialaisyrityksestä maksukyvyttömän, tämä on lisännyt jo ennestään korkeaa ongelmaluottojen määrää maan pankeissa.
Markkinoiden luottamusta Italian pankkeihin mittaava FTSE Italia All-Share Banks -indeksi romahti koronakriisin myötä, mikä ei lupaa hyvää.
Italian talous on kiistatta koko Euroopan murheenkryyni, mutta tilannetta eivät edesauta ennakkoluulot ja harhakuvitelmat. Italia ei ole uusi Kreikka.
Kyllä paketti tarvitaan että mafia saa omansa
EU:n noustessa koronalamasta tarvitaan kaikkia jäsenmaita yhteistyöhön.
Italia ja Espanja ovat siinä keskeisiä paloja.
Ilman niitä ei ole EU:a.Eivätkä ne pärjää ilman EU:n tukea ja yhteistoimintaa.
Italia on oma lukunsa.
Ihmeellisellä tavalla se on aina selvinnyt.
Kaipa selviää nytkin.
EU auttaa.
Manjana.................................Manjana+Italia+romahtaa+polvilleen+
Hyvä todistus siitä, millä tietotasolla putkinäköiset EU-vihaajat liikkuvat.
EU tulee nousemaan yhteisin ponnistuksin.
Ai+niin+unohdin+mainita+sen+EU+ja+ECB+alueen+exportit+UK+16%
Niitä yhteisiä ponnistuksia eu ei vai tule saamaan,sillä ei ole varmaa eroaako esimerkiksi Italia eli tekee brexitit mikä olisi takaisku euroopan unionille tässä vaikeassa tilanteessa,jossa euroopan unionilla on enemmän kuin kuin koskaan ennen talous vaikeuksia.
EU-vihaaja elää sitkeästi harhoissaan.
Toivottavasti onnellisena.
Ero EU:sta olisi Italialle samanlainen ratkaisu,kuin haaksirikkoiselle pelastusveneestä uimasille lähtö haikaloja vilisevään veteen.
rikas italia ja välimerällä muutenkin yleisesti eletään tax free. niinpä suomikin maksaa sinne verot , eu-tukien muodossa !! ahnetta peliä...