Hallitus on päättänyt siitä, millä ehdoilla Suomi lähtee neuvottelemaan Euroopan unionin jättimäisestä elvytysrahastosta.
EU-ministerivaliokunta linjasi torstaina, että EU-komission ehdotus elvytysrahastoksi ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Suomi vaatii esitykseen useita muutoksia.
EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.
Suomen mukaan lähtökohtaisesti tukien pitää olla lainaa, mutta myös muita mahdollisia toteutustapoja voidaan tarkastella.
Suomen mukaan neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elvytysrahastosta pienenee.
Lisäksi Suomen mielestä elvytysrahaston koon tulee olla pienempi ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan kestoon.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös, että elvytysrahaston takaisinmaksuajan tulee olla esitettyä 30 vuotta lyhyempi. Lisäksi valiokunta katsoo, että elvytysrahaston voimassaoloaika tulee rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.
Päätöksiä ehkä myöhemmin kesällä, rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa
EU-jäsenmaiden pitäisi päästä sopuun elvytyspaketista myöhemmin kesällä, sillä EU:n tavoitteena on, että rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa.
Eduskunta käy elvytysrahastosta ajankohtaiskeskustelun vielä tänään kyselytunnin jälkeen.
Suomen neuvottelukannan linjaa lopullisesti eduskunnan suuri valiokunta, joka kuulee asiantuntijoita jo huomenna perjantaina. Lisäksi valiokunta kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen tiistaina.
Ennen tiistaita suuren valiokunnan on määrä saada lausunnot elvytysrahastosta ainakin valtiovarainvaliokunnalta, talousvaliokunnalta ja mahdollisesti myös perustuslakivaliokunnalta.
EU-ministerivaliokunta linjasi torstaina, että EU-komission ehdotus elvytysrahastoksi ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Suomi vaatii esitykseen useita muutoksia.
EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.
Suomen mukaan lähtökohtaisesti tukien pitää olla lainaa, mutta myös muita mahdollisia toteutustapoja voidaan tarkastella.
Suomen mukaan neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elvytysrahastosta pienenee.
Lisäksi Suomen mielestä elvytysrahaston koon tulee olla pienempi ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan kestoon.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös, että elvytysrahaston takaisinmaksuajan tulee olla esitettyä 30 vuotta lyhyempi. Lisäksi valiokunta katsoo, että elvytysrahaston voimassaoloaika tulee rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.
Päätöksiä ehkä myöhemmin kesällä, rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa
EU-jäsenmaiden pitäisi päästä sopuun elvytyspaketista myöhemmin kesällä, sillä EU:n tavoitteena on, että rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa.
Eduskunta käy elvytysrahastosta ajankohtaiskeskustelun vielä tänään kyselytunnin jälkeen.
Suomen neuvottelukannan linjaa lopullisesti eduskunnan suuri valiokunta, joka kuulee asiantuntijoita jo huomenna perjantaina. Lisäksi valiokunta kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen tiistaina.
Ennen tiistaita suuren valiokunnan on määrä saada lausunnot elvytysrahastosta ainakin valtiovarainvaliokunnalta, talousvaliokunnalta ja mahdollisesti myös perustuslakivaliokunnalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomen eu-vässykät tekee juuri niin kuin EU sanelee, maksoi mitä maksoi. Ihan sama miten syvää kuoppaa vässykät kaivaa. Sitä varten meillä on media, jolla kuopan syvyyttä voi peitellä.
Tulevat olemaan kalliita Suomen kansalle nämä Suomen
EU virkailijoiden työpaikat.
Jopa Yrjö kataisen työpaikka EU ssa maksoi muutaman miljardin?
Ajakaa lujaa elämä on lyhyt.
SUOMEN HALLITUS aikoo vastata perusmyönteisesti komission ideaan, mikä on hyvä asia. Suomen talouden etu on tiukasti kytköksissä siihen, onnistuuko Eurooppa voittamaan talouskriisin. Suomi ei näy olevan mukana tiukimman linjan maiden joukossa eikä tässä asiassa jakamassa unionia liittoumiin – mikä sekin on hyvä.
Hallitus kuitenkin kertoo vaativansa, että rahaston potista olisi aiottua enemmän lainaa ja vähemmän apua. Lisäksi tuen ehtoja pitäisi tiukentaa ja järjestely on määriteltävä selvästi väliaikaiseksi ja poikkeukselliseksi. Komission ehdotus kulkenee juuri tähän suuntaan, joten hallitus työntää avautuvaa ovea. Se suotakoon, sillä itse asia on tärkeä.
Onkohan tähän aika kritiikittömään aikeeseen muita perusteluita kuin lampaan osa matkalla kerittäväksi tai paistiksi ?
Onkohan EU lopuksi etu ulkomaankaupassa eräillä rajoitteillaan esim. itänaapuriin tai muuallekin, suljettu talousalue ei aina ole eduksi ?
Täytyisi olla reuna-alueena myös tietoinen tukipakettien epäonnistumisen todennäköisyydestäkin, sekä muiden vaihtoehtojenkin näkyvää puuttumista esityksessä, joka pyrkii edistämään yksinomaan EU:n keskinäistä yhteisvastuuta, joka ei oikein EU:n alkuideologiaan ole kuulunut.
Onhan nykyisenkin velkojen jäädytys vastavuoroisesti elvytystä ?
Lainathan ovat virtuaalisia muutoinkin.
Se että avustusluonteisuus on päämerkityksessä on merkittävä erikoisuus, vaikuttaisi jo siltä että taustalla vaikuttavat taloustoimijat pyrkivät mitätöimään kansallista itsemääräämisoikeutta oman talouden asioihin, jonka vähittäistä murentamista on syytä jo epäillä.
Kannattavaa olisi nähdä skandinaavista yhteenkuuluvuutta ja asennoitua ehdotukseen vähemmän innostuneesti ja kriittisesti, vai pitäisikö v. 1990 jälkeen n. 30Mrd valtiovelan kasvu n. 62 Mrd tasolle nähdä onnistumisten aikakautena.
Osansa tässä on eurovaluutta, joka tietenkin vakaa, mutta miksi vuosittain menot ja tulot eivät ole tasapainossa, lainan kasvu on vuosittaista.
Onko se sisäistä devalvaatiota ?
Menot ovat suurempia kuin tulot, vai onko siitä tullut nykytalouden normi vai välttämättömyys.
Lampaat ovat usein keritsemisen jälkeen aika hoikkia ja kurjankin näköisiä.
Valitettavasti Suomi-vihaajien haaveet eivät taaskaan toteudu.
Lähdemme elvytykseen muun EU:n mukana.
Tytöt neuvottelee......
Minusta on erittäin pelottavaa, että meillä on amatöörihallitus kriittiset asiat käsissään.
On se pelottavaa että ehkä nämä naiset voivat lopettaa
Suomen korruption saastuttaman oikeuslaitoksen
ja kieroon kasvaneen virka koneiston.
Toivotaan kaikkea onnea nykyiselle hallitukselle koska
se voi pelastaa Suomen kansan rikollisten vallasta.
Ottakaa kovia otteita tytöt niin kohta alkaa vanhat parrat tudista!