1. Miksi osa alkueliöistä ei ikinä kehittynyt "monimutkaisiksi" ja isoiksi eläimiksi ?
2. Miksi osa kasvoi isoiksi ja kehitys jatkui aina isoihin eläimiin asti, kun taas osa pärjäsi pienenä ?
3. Miten alkueliöt sopeutuivat valintapaineisiin ?
2. Miksi osa kasvoi isoiksi ja kehitys jatkui aina isoihin eläimiin asti, kun taas osa pärjäsi pienenä ?
3. Miten alkueliöt sopeutuivat valintapaineisiin ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Luonto pyrkii monimuotoisuuteen, on olemassa monia eri selviytymis keinoja. Monimuotoisuus ja muuntautuminen on selviämisen edellytys. Siksi eläimet ja valtaosa kasveista lisääntyy suvullisesti.
Miten luonto nykyään pyrkii monimuotoisuuteen?
Nykyäänhän lajit koko ajan vähenevät.
Sehän todistaa päinvastaista.
Uskotko todistusaineistoon?
Useat eläinlajit ovat urbanisoituneet, kyyhkysiä, naakkoja, harakoita, ja mitä lienee, kulkukissoja yms. Esimerkki muuntautumisesta, eläimen väritys muuttuu, elintavat muuttuu yms.
Hyötyeläimillä tuotannoliset ominaisuudet ovat moninverroin paremmat kuin villeillä lajikumppaneillaan, toisaalta se ruokapuoli on melkolailla erilainen. Mutta jos villiä ruokittaisiin niinkuin lajostetua yksilöä, niin se villi tukehtuisi varmaan läskeihinsä, ja toisinpäin se jalostettu kärsisi puutostaudeista ja nälkiintyisi.
Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, mutta sitten toisaalta, miten määritellään eläinlaji? Milloin rotu muuttuu omaksi lajikseen?
Luonto ei pyri mihinkään.
Luonnossa se jonka geenit saavat useimpia samankaltaisimpia kopioita pärjäävät.
Tämä tulee ihan suoraan replikaatiosta rajatuissa olosuhteissa niin että kopioita voi myös tuhoutua.
Adaptiivinen radiaatio on ilmiö,jossa populaatiosta eriytyy osa joka toimii eri ekologisessa lokerossa.
Vain lajit jotka elävät samassa ekologisessa lokerossa kilpailevat keskenään.
Eli evoluutiomekanismit johtavat yleensä siihen että joka lokerossa on yksi laji.
Jos samalla alueella samassa ekologisessa lokerossa on kaksi lajia toinen häviää kilpailun ennen pitkää.
Ekologiset lokerot näkyvät mm. siinä että saman näköisiä elukoita tekee samoja asioita
(marabuhaikarat ja korppikotkat sekä maamyyrä ja maamyyräsirkka esimerkkeinä mainitakseni.)
Toinen tapa siihen että jokin osa säilyy yksinkertaisena ja siitä eriintynyt muoto muuttuu on isolaatio.
Esimerkkinä:
Jos mutalampi jakautuu kolmeen alueeseen jotka ovat eristyksissä toisistaan,niin voi käydä seuraavaa:
vetiseen osaan eriytyy uiva ja sukelteleva laji
mutaiseen eriytyy ryömivä otus.
kuivaan eriytyy sammakkomaisempi otus.
Vaikka aluksi veisivätkin saman ekologisen lokeron..
Eli jos hyvä laji joka sopii johonkin ekologiseen lokeroon ja elinolot tasaiset,niin mikä muuttaisi valmista formaattia?
Evoluutio optimoi,mutta kun funktionaalisuus on erinomainen niin ei muutosta paljoa tapahdu
(tietyt muodot ovat valmiimpia:
Esimerkkinä maamyyrän ja maamyyräsirkan hyvin samankaltainen rakenne ruumiin muotoa jne myöten vaikka toinen onkin nisäkäs ja toinen hyönteinen.)
Ihmiset laskee nykyhetken mukaan.
Sanotaan näin,että ihminen on aikaansaanut toiminnallaan sukupuuttotahdin,joka on maalle epätyypillinen.
Uskotko todistusaineistoon?
Ihminen tappaa lajeja sukupuuttoon.
Ihminen saastuttaa.
Kreationisti tietysti laskee sukupuuttotahdin sukupuuttoajoista:
kuten siitä dinot tappaneesta meteoriitista.
Silloin oli sukupuuttotahti sellainen että ei olisi enää ainuttakaan lajia...
- - - - -
Rotu muuttuu lajiksi kun se ei enää voi saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään tai niiden jälkeläisten elinkyky on heikompi kuin kummankaan esimuotonsa(mikä on rappeutumismallin vastaista muuten.) Tästä esimerkkinä varis ja nokivaris.
Lajin rajat ovat luonnossa häilyviä.
http://www.geocities.com/imordnilap2000/evoprop.html
->Lajeista ja evoluutiosta muutenkin kirjaamiani asioita linkistö josta voi tarkistaa asiat.
Lajiutumista muuten kutsutaan biologiatieteessä nimellä makroevoluutio.
Kreationistit ovat vaan keksineet sille ihan oman määritelmän kun vanha makro sitten saatiinkin havaittua eikä veikot halunneet tunnustaa olevansa väärässä...
Lajien häviämiseen suurin syy on ihminen, joka vie elintilaa eläimiltä ja metsästää niitä. Silti esimerkiksi hyönteiset ja kalat lajiutuvat jatkuvasti ja Afrikasta löydettiin taas kolme uutta koppakuoriaislajia yms. kun taas Aasian tsunami toi rannalle täysin tuntemattomia kalalajeja meren pohjasta. Eläimet kehittyvät ja lajiutuvat siellä minne ihminen ei ole vielä päässyt levittäytymään ("menkää ja peittäkää maa" -niinhän se käsky Raamatussa taisi normaalistikin mennä?).
Jos vähänkään osaa ajatella Raamatun ulkopuolelle, tajuaa kyllä mistä on kyse. Use your wits Luke, and don't you trust that non-worthy book of yours!
On muuten laskettu, että vuosittain kuolee n. 200 lajia sukupuuttoon (lukuunottamatta hyönteisiä joita kuolee kuulemma parisataa lajia sukupuuttoon päivittäin), joten Nooan arkin aikoihin eläimiä piti olla sitten 875000 kappaletta (800000 75000 [nykyään eri kantalajeja on 75000, eli poislukien jalostamalla saadut lajit kuten eri koirarodut - ettet pääse huomauttamaan] = 875000). Eli Nooa pakkasi 1750000 eläintä arkkiinsa, johon piti Raamatuntutkijoiden mukaan alunperin mahtua vain n. 3000 eläintä. Tämä hirvittävä lähes kahden miljoonan eläimen määrä selittyisi muuten löytyneillä fossiileilla, kuten dinosauruksilla. Tällöinhän voisimme olettaa Nooan ottaneen arkkiinsa dinosauruksia, muinaisia korppikotkia ja yms. Ainoaksi lapsukseksi jää kysymys miten Nooa rakensi niin hirvittävän laivan, että sinne tuo eläinmäärä olisi mahtunut.
Pallo on sinulla. Mitä pidit logiikastani?
Moi !
1. Olisikohan niin että erilainen ympäristö on valintapaineena aiheuttanut eri paikoissa erilaisen sopeutumisen. Tästä se eriytymienn on alkanut.
2. Katso edellistä. On olemassa erilsia selviytymis-strategioita (lajin). Paljon poikasia jotka jätetään oman onnensa nojaan tai vähän poikasia joista huolehditaan hyvin. kumpikin toimii.
3. Mieti ihan itse miten eliöt nykyisin sopeutuvat valintapaineisiin.
--
Ei näillä vastauksilla vielä kuuhun mennä.
Kuolemalla sukupuutton.Ja jättämällä ekologisen lokeron.
Moi !
en ole kuuhun menossakaan.
Kun tyhmiä kysyy, niin tyhmiä vastataan.
--
Esimerkiksi siksi, että ne pienet ovat parheiten sopeutuneet juuri niihin oloihin, jossa elävät. Ei ole tervetta muuttua.
Mutta sitten jotkut pienet alkoivat syödä toisia pieniä ja siinä puuhassa on isosta koosta etua, tuli valintapaine kehittyä isommaksi. Näin täyttyi tavallaan vapaana ollut ekolokero eli pieniä ravinnokseen käyttävien lokero.
Ja varmaan tuo pienien joutuminen ruokalistalle toi toi valintapaineen pienillekin, niiden piti lisätä lisääntymisvauhti niin suureksi, että isot ei ehtineet syödä niitä sukupuuttoon. Muuten ne pärjäsivät hyväksi osoittautuneessa ekolokerossaan erinomaisesti.
Et tälläkään vastauksella kuuhun pääse, siihen tarvitaan raketti. Mutta sen tekeminenhän ei ole ihmisille mikään ongelma, kiitos sattumanvaraisen kehityksemme :)