Lisää vertailumahdollisuuksia tulee talouden puolelta. Suomen hallitus päätti keskiviikkona valtavasta, velkaantumisvauhtia kasvattavasta lisäbudjetista, jolla Suomen taloutta aiotaan pitää iskussa pandemian yli. Kun lisäbudjetin kaikki tulevillekin vuosille osuvat menojen lisäykset laskee yhteen, rahaa poltetaan yhteensä 5,5 miljardia euroa.
Saksa päätti myös keskiviikkona omasta pandemiabudjetistaan. Sen rinnalla Suomen summa kalpenee. Saksa käyttää 130 miljardia euroa oman taloutensa lääkitsemiseen. Summia ei kannata suoraan vertailla, sillä suuren maan lompakko on aina isompi kuin pienen maan. Suurta eroa ei synny myöskään velkaantumisen suhteen, sillä sekä Suomessa että Saksassa velkasuhde oli ennen pandemiaa ihan hyvä. Molemmat maat myös saavat nykyään lainaa erittäin edullisin ehdoin.
PANDEMIAPAKETTIEN suuntausta voi kuitenkin vertailla.
Suomen hallituksen laatimassa lisäbudjetissa iso osa rahasta on sidottu hankkeisiin, joita on vaikea aloittaa nopeasti. Infrarakentaminen on tarpeen, mutta se elvyttää – jos elvyttää – tulevina vuosina. Opetukseen tehdyt lisärahaa tarjoavat ratkaisut ovat varmasti osaamisen lisäämisen kannalta järkeviä, mutta niiden kyky elvyttää oikeaan aikaan – juuri nyt – on heikko.
Aika monet elvytyksen nimissä tehdyt ratkaisut ovat lisäksi sellaisia, että niitä on hankala purkaa pandemian kadottua.
Saksan painopiste on toinen. Saksa alentaa arvonlisäveroa isolla askeleella. Alv-ale on voimassa vuoden loppuun. Saksassa lapsiperheet saavat kertasummana 300 euroa jokaista lasta kohti. Sähköautojen ostoon saa tukea, ja kuluttajien maksama sähkön hinta laskee.
Suomi näyttää luottavan Saksaa enemmän institutionaalisiin väyliin. Saksa antaa starttiryypyn suoraan kuluttajille.
Saksa päätti myös keskiviikkona omasta pandemiabudjetistaan. Sen rinnalla Suomen summa kalpenee. Saksa käyttää 130 miljardia euroa oman taloutensa lääkitsemiseen. Summia ei kannata suoraan vertailla, sillä suuren maan lompakko on aina isompi kuin pienen maan. Suurta eroa ei synny myöskään velkaantumisen suhteen, sillä sekä Suomessa että Saksassa velkasuhde oli ennen pandemiaa ihan hyvä. Molemmat maat myös saavat nykyään lainaa erittäin edullisin ehdoin.
PANDEMIAPAKETTIEN suuntausta voi kuitenkin vertailla.
Suomen hallituksen laatimassa lisäbudjetissa iso osa rahasta on sidottu hankkeisiin, joita on vaikea aloittaa nopeasti. Infrarakentaminen on tarpeen, mutta se elvyttää – jos elvyttää – tulevina vuosina. Opetukseen tehdyt lisärahaa tarjoavat ratkaisut ovat varmasti osaamisen lisäämisen kannalta järkeviä, mutta niiden kyky elvyttää oikeaan aikaan – juuri nyt – on heikko.
Aika monet elvytyksen nimissä tehdyt ratkaisut ovat lisäksi sellaisia, että niitä on hankala purkaa pandemian kadottua.
Saksan painopiste on toinen. Saksa alentaa arvonlisäveroa isolla askeleella. Alv-ale on voimassa vuoden loppuun. Saksassa lapsiperheet saavat kertasummana 300 euroa jokaista lasta kohti. Sähköautojen ostoon saa tukea, ja kuluttajien maksama sähkön hinta laskee.
Suomi näyttää luottavan Saksaa enemmän institutionaalisiin väyliin. Saksa antaa starttiryypyn suoraan kuluttajille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhanen kiitteli avauspuheessan Saksan elvytystoimia ja halusi Suomen ryhtyvän samoihin.
Saksan malliahan meillä on taloudessa seurattu, joskin Britanniankin suuntaan on ahkerasti vilkuiltu.
Eiköhän oteta sataviissataamiljardia velkaa, niin saadaan kerralla Suomi kuntoon. Johtajille reilut palkankorotukset ja työläisille uudet työrukkaset.
Velkaa otetaan tarpeen mukaan. Raha on halpaa.
Vanhanen tulee olemaan siinä suhteessa järjen ääni.
Toivotaan ainakin.