Vanhustenpalvelutaloissa asuminen lyhentää elinikää.

Ikävä kyllä, takanapäin ovat ajat jolloin hoitokodeissa oli sen kuntoisia ihmisiä, että olisi ollut seuranpitäjiksi. Hoitopaikkoja ei ole riittävästi, eikä yhteiskunnalla varaa. Kaikki, jotka vielä vähänkään kykenee kotonaan asumaan, ei ole oikeutettu hoitopaikkaan.
Muistisairaat voinevat vielä liikkua mutta muuten saattavat olla enemmänkin häiriöksi. Jos joku keskustelemaan kykenevä on hoidossa, hänen fyysinen kuntonsa on jo huono. Joka maksaa itse hoitonsa, ehkä tuhansia euroja, voi päästä yksityiseen hoitokotiin, vaikka ei täysin raihnainen ole. Seuraa sieltä ei juuri saa kun muita parempikuntoisia ei ole.

Omaiset eivät halua puhua hoidon laadusta julkisesti kun läheinen on elossa. Asiallisesta valituksesta tai asiantilan korjauspyynnöstä tulee "kohtelias" rangaistus, joka kostautuu hoidokille ja omaisten osallistumista rajoitetaan. Ei siis paljon paranna hoidokin oloa, onko vierailevia läheisiä tai ei. Innokkaat kävijät pannaan äkkiä kuriin.
Hyviä hoitajia on suurin osa, mutta joukossa on työhönsä tympääntyneitä. Väkisinkin tulee epäilys, että virkikkeettömyydellä, liikunnan vähyydellä ja liiallisella lääkityksellä tarkoituksellisesti huononnetaan mahdollisimman nopeasti esim. muistisairaan kuntoa, on helpompi hoitaa sänkyyn kuin pitää hoidokki kävelykunnossa höpöttelemässä ja kuljeskelemassa siellä täällä.
Tuo sänkypotilaan toistuva avunhuuto on sydäntäsärkevä, kylmät väreet menevät kun sitä kuuntelee. En tiedä onko siihen ratkaisuna muuta kuin rauhoittavat lääkkeet, kivuistako huutavat vai yksinäisyydestä.
Lukujärjesteyksessä seinällä on lueteltu tapahtumia, mutta kun menen paikanpäälle seuraamaan, se onkin peruttu, tulee mieleen että oliko edes suunniteltu pidettäväksi.
Kun luin aloituksen ja kirjoitan tätä, itken. Toivon sydämestäni, että löytyisi muutama vastuullinen hoitaja, jotka takaisivat hoitopalveluiden ja lääkkeiden saamisen aloittajalle.

Aloitus on huono provo, se käy selvästi ilmi monestakin kohtaa.

Mitä näillä yritetään saada aikaan? Pelkoa, vihaa, kapinamieltä ym., joilla asioita ei saada muuttumaan, jos siihen tarve on.

Tapoja vaikuttaa on monia, nämä tällaiset eivät niitä ole.

Yritän kitkutella kotonani niin kauan kuin pystyn. Jos lähtisin "vapaaehtoisesti" yksityiseen hoitokotiin, säästöni riittäisi puolen vuoden asumiseen (minipalveluilla ehkä vuodeksi), sen jälkeen heittäisivät ulos kunnan hoitokotiin (jos paikkaa edes löytyisi), koska eläkkeeni ei riittäisi enää kuukausmaksuihin.

Onhan se niin, että suurin osa vanhuksista jotka palvelutaloon joutuvat, heidän kuntonsa romahtaa pikkuhiljaa. Sekä henkisesti ja fyysisesti. Virikkeettömyys ja suoranainen yksinäisyys ovat joka päivää, maksaisi siitä vaikka kuinka paljon kuukaudessa. Myös tiettyjen hoitajien suoranainen empatian puute aiheuttaa isoja ongelmia.

Murhakartanobisnes voi hyvin...mitenköhän Salossa?

Yllättäen palvelutalossa pysyy hengissä niin pitkään kuin pankkitililtä löytyy rahaa 5000 € kuukaudessa palvelunaksuihin.....sitten kun rahat loppuu niin käy huonosti.

Keskimääräinen asumisaika palvelutalossa on kolme vuotta tilastojen mukaan, se ei tarkoita sitä automaattisesti, että kuolema tulisi kolmen vuoden jälkeen, se voi tulla jo vuodessa. tai kuuden vuoden päästä. Asumisaika jää yleensä lyhyen puoleiseksi.

Nämä ns. Tehostetun palveluasumisen asumisyksiköt (TEHPA) ovat kunnille sen verran rahakasta toimintaa, että näihin hoitopaikkoihin valittavat vanhukset valitaan juurikin sen mukaan, millainen varallisuus heillä on. Muun muassa Haminassa revitiin varakkaat vanhukset jonon ohi näille paikoille, tähän Valvira joutui puuttumaan, sillä kaikkien vanhusten pitäisi olla samalla viivalla jonottaessaan hoitopaikalle. Ääneen tätä ei tietenkään myönnetä, mutta itse oman äitini kohdalla toiminta kunnan puolelta oli todella härskiä. Omaan elämäntilanteeseeni olisi sopinut, että hoidan äidin loppuun saakka kotona, niin kuin olin tehnyt jo vuosia, mutta kunnalle ei. Äidillä oli pankkitili ja osake, joten kunnan puolelta erinomainen asiakas, koska likviditeettiä löytyy. Koska yksi lapsista oli erimielinen hoidosta, oli kunnan seuraava liike siirtyä hyökkäykseen. Äiti haettiin edunvalvontaan ja sisarruksien välit myrkytettiin aivan perättömillä puheilla niin, että kunta sai avoimen valtakirjan hoidossa ja varallisuudessa. Äiti siis palvelutaloon ja kustannukset pilviin. Piti olla niin hyvää hoitoa, mutta puolessa vuodessa ainakin viisi virtsatietulehdusta ja kunnon romahtaminen niin, että saattohoitoon puolessa vuodessa. Ei näissä laitoksissa vanhuksia hoideta, niitä säilytetään ja tehdään varallisuuden viimeiset iltalypsyt, aivan laillistettua vapauden riistoa ja ryöstöä, ja huomaa, että hoitoon ei enää paljon panosteta. Kun vanhukselta saadaan henki pois, katsotaan jonosta seuraava sopiva asiakas. Tämä on Suomi tänä päivänä.
Tämä tarina on tosi, eikä ainoa...

Tervetuloa hoitoon saattohoito odottaa kutsuu sinut kirkkomaa hoidamme ammattitaidolla kaiken asiakas putsattu 90%

Yksityiset pörssissä olevat hoitolaitokset ovat pelkän rahan perässä. Kyllä sen jo järkikin sanoo, että silloin pitää tehdä tulosta eikä miettiä vanhusten virikkeitä.
Valitettavasti pienet hyvät yksityiset yrittäjät alalla eivät pärjää näille jäteille ja jos pärjäävät jätit tarjoaa rahaa ja ostavat hyvämaineisen yksikön itselleen. Kunnalla ei ole tarkoitus tuottaa voittoa vaan hoitaa asiakkaat /asukkaat mahdollisimman hyvin.

Kunnallisen avun valitsen kun sitä alan tarvitsemaan mutta vielä tämä äijä itse tekee ostokset ja siivoo joskun asunnonkin=)
On täällä yksityisiä "maksa ja valita" yrityksiä jotka vihaa minua kun autan toisia sillä samalla kun otan autoni ja ja menen ruokaostoksille niin ostan naapurillekkin samalla. Mukaan ostoksille en koskaan ota vanhuksia, lähinnä turvallisuus syyt estävät ja vastuu on aina kuljettajalla.
Henkilökunnalta olen saanut vihjeitä heikommin pärjänneistä ja kukaan ei ole valittanut että heidän omasten kanssa yhteis työtä teemme niin samalla välttyy varkaaksi epäilyiltä jos joltakin katoaa jotain. Vanhuksilla on tapana piilotella kallauksia ja sitten unohtavat mihin piilottavat ja sit ne kadonneet löytyy useimmiten.
Itse on varasta mutta vaikeuksia on siinä mielessä että kun teen heille ostoksia, apteekkiin tai muualle niin pitäs muka ottaa vaivan palkkaa ja aitokulutkin ja olen saanut asiani niin että laskujen mukaan tilitys kuntoon omaisten kanssa ja he päättävät kanssani kohtuullisen korvauksen suhteen.
Yksityiset hoito yritykset johto käy joskus soittamassa suuttaan mutta olen tehnyt heille selväksi ettei heillä ole asiaa puuttua jo nuorena oppimaani sotainvaliidien tukemiseen joka jatkuu edelleen vaikka ei vammaisia olekkaan niin autamisen tahto on edelleen luonnollinen tyylini.
Muutamia yksityisten palveluksessa olevia hoitajia olen kuunnellut kun on aikaa niin keskustelemme ja aina kun joku esittää itseään hoitamaan minua kun alan tarviimaan apua niin teen selväksi että kunnalle sit niin saatte minusta valittajan=)
Huumoria on pakko omistaa jotta ei suru pääse masentamaan korona aika ei oo vielä lähelläkään loppua...

JK.
En voi niin hyvin kuin teksti ilmaisee sillä sydän on rasittnut ja sappikiviä eivät voi äijältä poistaa ja työpaikka onnettomuudessa rikkoutunut välilevy ja siitä irronnut palanen hermoradan sisällä kiusaa
MUTTA
olen opetellut ottamaan vastukset samalla tavalla kuin he, joukosta poistuneet sotavammaiset sukulaiseni että mitä kovempi vastustus niin sitä ankarampi huumori ja järjestys korvien välissä! Noh, joskus sekin hermostuu.... itselleen....

Totta joka sana, olen omin silmin nähnyt mitä se on. Nälkään kuolisi äiti jos en veisi välipalaa. Hoito ei samaa kuin juhlapuheissa ja sen puuttumisesta syytetään äitiä. Jos "lääkäri " on lomalla n.75v ei hänelle tarvi sijaista. Eikä niin vanhalle voi antaa kipulääkettä.

Keski- ja etelä-Euroopassa vanhukset aasuvat omissa kodeissaan tai jonkun sukulaisensa, yleensä oman lapsensa ja tämän puolison luona ja jos jossain hoitokodissa, onpa julkinen tai yksityinen, on ihan yleisenä ja kaikkien hyväksymänä tapana, että omaiset käyvät usein ja huolehtivat apua tarvitsevista monin tavoin, siis myös siellä hoitokodissa. Suomessakin on tätä, mutta ei niin automaattisesti. Meillä suuri maalta- ja jopa maastamuutto aiheutti sen, että vanhusten omaiset asuvat usein hyvin kaukana kaikki tai sitten sen yhden, lähellä asuvan lapsen, tai hänen puolisonsa, kontolle jää koko vastuu.

Monet vanhukset huutavat apua, kun ovat janoisia ja tai kuset ja ps,,ka,,t housuissa, tai lääkkeet poltavat mahaa,, tiedossa on monenlaisia ikäviä jopa törkeitäkin asioita...

Eri kuntoiset ja erilaisista viitekehyksistä tulevat ihmiset eivät myöskään voi löytää
itselleen sopivia keskustelukumppaneita. Hoitajat tietenkin keskittyvät hoitoa tarvitseviin.

Kauhean surullista luettavaa. Tuo on meillä kaikilla edessä, jotka vanhaksi elämme.

Yks. tai kunnaliseen hoivakotiin kannattaa muuttaa silloin kun ei enään toimintakyky riitä kodissa olemiseen. Yksinäisyys on yleistä nykyään hoivakodeissa sillä asukkaat ovat usein niin huonokuntoisia tullessaan että pysyttelevät sängyssä pääsiassa. Lisäksi on huomioitava nyk. hoitajamitoitus sekä hoitajien laajentuneet toimenkuvat jossa mahdolinen virikeaika käytetään siivoamisessa tai keittiössä.

Virikkeittä tulisi olla enemmän, joillain kunnan toimijoilla on erikseen viriketyontekijä, fysioterapiaa sekä ulkoiluttamista. Kaikissa kunnissa tilanne ei ole sama ja nojataan vahvasti vapaaehtoisuuteen ja järjestöihin kuten SPR.

Jos oma toimintakyky on hyvä niin kannattaa tuoda esille henkilökunalle että haluaa esim ulos tai jotain virikettä, esim värittämistä. Hoitajat ei välttämättä kiireen keskellä huomio ks. asioita vaan keskittyvät perushoitoon.

Tehostetussa palveluasumisessa asukkaan rahat tulee riittää hoitamiseen sekä hänelle tulee jäädä ylimääräistä käteistä ja tämä vastuu on ulkoistettu henkilökunnalle. Hoitoraha, asumistuki ja eläke kattavat nämä . Rahat tulevat yhteiskunnan varoista eli Kelasta.

Teoriat rahastuksesta, saattohoidosta kun tilit tyhjenevät ovat tietämättömän ihmisen teesejä, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ihmisille ominaista on paisutella ja kauhistella asioita ottamatta selvää asioista näkyy hyvin tässäkin langassa.

>>
“Ruotsissa iäkkäiden koronapotilaiden kuolemia on joudutettu morfiinilla" – Sairaanhoitaja Sonja Aspinen kertoo järkyttävistä kokemuksistaan
>>
Yle

https://yle.fi/uutiset/3-11433976

Vuosia sitten ei äidillämme ollut koronaakaan. Terveyskeskuksen vuodeosastolla kuitenkin morfiinilla lamaannutettiin hengitys.

Palvelut viedään vanhusten luo hoitokoteihin mikä tarkoittaa sitä että sairaalaan ei enää siirretä ja hoitokodeissa ei saa sitä hoitoa mitä saisi sairaalan vuodeosastolla akuuteissa terveysongelmissa. Hoito on ns näennäishoitoa.