Eliittimme ruotsikiihkoisten edustajien valtuuskunta kävi anomassa hallitsijaltamme Aleksanteri II:lta nuorille ankarampaa pakkoa opiskella venäjää, koska siihenastista pakosta ei oltu välitetty.
Eliitin aktiivisuus johtui halusta tappaa suomenkieli vähitellen venäjän avulla. Se ei uskonut Suomea voitavan hallita kolmella kielellä. Se näki omaksikin edukseen, että keisarikunnan kieli ei tule sivuutetuksi. Venäjähän oli myös eliitin palkitsemisten kieli. Siksi sitä ei ollut syytäkään sivuuttaa.
Eliitti arvioi että sen oma kieli on järkkymätön ja sellaisena pysyy.
Oikeuksia vailla ollut rahvaan suomenkieli voitaisiin siksi tappaa syrjimällä sitä entiseen malliin ruotsin voimalla.
Nyt syrjimistä voitaisiin tehostaa venäjän voimalla.
Hallitsijamme näki kuitenkin valtuuskunnan järkytykseksi asian toisin. Hänen mielestään (professori Baranovskiin viitaten) kieliä ei voinut oppia pakolla. Ainoastaan vapaaehtoisuus johtaa tuloksiin.
Keisarimme omin sanoin: "Antakaa oppilaiden itse valita, tahtovatko he lukea venäjää, ranskaa, saksaa vai suomea. Tällöin saadaan tuloksia aikaan. Sanokaa Senaatille, että järjestävät asian.
Pakkohan järkyttyneen valtuuskunnan oli välittää hallitsijan käsky ja pakko Keisarillisen Senaatin oli julkaista Keisarinsa käsky asetuksena
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/447529?page=1
(katso myös 19.2.1863) ,
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455234?page=1
Jos ruotsikiihkoisin eliittimme olisi noudattanut viisaan hallitsijamme kehotusta, siis opiskellut ja sopeutunut suomalaisuuteen riikin ihailun sijasta, olisi maamme ja kansamme saanut hyötyä ja oikeutta.
Aika on muuttunut, mutta ei maamme edelleenkään voi toimia kolmikielisesti, etenkin kun paikallistasolla toimitaan entistä
useammilla kielillä.
Siksi luonnonlailla kolmas kieli, ruotsi muuttui paikalliskieleksi suomen ja englannin sekä myös maahamme muuttaneiden paineessa.
Luonnollisena tapahtuma oli vähittäinen ja siihen oli helppo sopeutua, muiden paitsi epämääräisiä koti- ja ulkomaisia painostus- ja palkitsemiskeinoja käyttävien pelurien.
Eliitin aktiivisuus johtui halusta tappaa suomenkieli vähitellen venäjän avulla. Se ei uskonut Suomea voitavan hallita kolmella kielellä. Se näki omaksikin edukseen, että keisarikunnan kieli ei tule sivuutetuksi. Venäjähän oli myös eliitin palkitsemisten kieli. Siksi sitä ei ollut syytäkään sivuuttaa.
Eliitti arvioi että sen oma kieli on järkkymätön ja sellaisena pysyy.
Oikeuksia vailla ollut rahvaan suomenkieli voitaisiin siksi tappaa syrjimällä sitä entiseen malliin ruotsin voimalla.
Nyt syrjimistä voitaisiin tehostaa venäjän voimalla.
Hallitsijamme näki kuitenkin valtuuskunnan järkytykseksi asian toisin. Hänen mielestään (professori Baranovskiin viitaten) kieliä ei voinut oppia pakolla. Ainoastaan vapaaehtoisuus johtaa tuloksiin.
Keisarimme omin sanoin: "Antakaa oppilaiden itse valita, tahtovatko he lukea venäjää, ranskaa, saksaa vai suomea. Tällöin saadaan tuloksia aikaan. Sanokaa Senaatille, että järjestävät asian.
Pakkohan järkyttyneen valtuuskunnan oli välittää hallitsijan käsky ja pakko Keisarillisen Senaatin oli julkaista Keisarinsa käsky asetuksena
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/447529?page=1
(katso myös 19.2.1863) ,
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455234?page=1
Jos ruotsikiihkoisin eliittimme olisi noudattanut viisaan hallitsijamme kehotusta, siis opiskellut ja sopeutunut suomalaisuuteen riikin ihailun sijasta, olisi maamme ja kansamme saanut hyötyä ja oikeutta.
Aika on muuttunut, mutta ei maamme edelleenkään voi toimia kolmikielisesti, etenkin kun paikallistasolla toimitaan entistä
useammilla kielillä.
Siksi luonnonlailla kolmas kieli, ruotsi muuttui paikalliskieleksi suomen ja englannin sekä myös maahamme muuttaneiden paineessa.
Luonnollisena tapahtuma oli vähittäinen ja siihen oli helppo sopeutua, muiden paitsi epämääräisiä koti- ja ulkomaisia painostus- ja palkitsemiskeinoja käyttävien pelurien.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hölynpölyä.
Närpiöläisille kelpaa maataloustuet vetisen paskatomaatin kasvattamiseen, ei suomen kieli.
Elämme nykymaailmassa. Historiapalsta on nykymaailmassakin historiapalsta.
Kuitenkin kun niin tahdoit, oikaisen nykyväitteesi:
Ruotsin opiskelun voi ymmärtää. Ruotsin PAKKO-opiskelua ei voi ymmärtää.
Kaikkien kuormana se on asiatonta ja vahingoksi maamme kulttuurille ja taloudelle.
Kouluruotsilla ei pärjää koko Ruotsissa (Skoone ym.). Ei suomenruotsillakaan.
Muualla Skandinaviassa ei ruotsilla pärjää, mutta englannilla pärjää jotenkin.
Ruotsin puhuminen Tanskassa ja Norjassa johtaa helposti koronakaranteeniin.
Englanti on maailmankieli.
Missään maassa ei osata laajasti kolmea rinnakkaiskieltä, vaan vain kahta kieltä.
Kun Suomessa osataan suomea ja englantia, muuttui ruotsi paikalliskieleksi.
Tämä on luonnollista kehitystä. Luonnollinen kehitys on tavallaan luonnonlaki.
Suurijn osa sveitsiläisistä osaa saksaa, ranskaa ja englantia.
Millä tavalla autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan kielipolitiikka liittyy kepun Virolaisen Itä-Saksasta mallinnettuun peruskouluun masinoimaan pakkoruotsiin? Sinunlainen typerys varmasti löytää jonkun yhteyden.
Luitko edes otsikkoa (sanomasta puhumattakaan), kun et yhteyttä havaitse.
Keskeisin silloisen ja nykyisen yhteys on pakottamisen vahingollisuus kieliopinnoissa.
Silmiinpistävä yhteys on myös valinnaisuutta edellyttäneen (hallitsijamme keisari) sivistyneisyys ja omia etujaan ajavien pakottajien törppöys (silloin ja nykyäänkin).
Historiakysymys: Kiusaako Sinua, että keisari-suuriruhtinaamme A II oli enemmän Suomen etuja ja oikeuksia puolustava ja sivistyneempi (ja mahtavampi) kuin mikään ruotsinaikaisista kuninkaistamme ?
Lykkäät pötyä.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin muutkaan pakolliset kouluaineet.
Aleksanteri II oli uudistushaluinen vain nuorena palkitessaan suomalaiset uskollisuudestaan Krimin sodassa. Sen jälkeen hän vastusti uudistuksia, jos joskus perehdyt historiaan.
Aleksanteri II oli kyllin viisas - aikansa nikoteltuaan - hyväksymään ruotsinkielisen eliittimme ajamat uudistukset,jotka oli moneen otteeseen aiemmin torpattu.Suomen kielen suosimisen arvioitiin kasvattavan etäisyyttä Ruotsiin, jonne tosin ei ollut suurempaa hinkua ollutkaan.
Myöhemminkin sinne paettiin lähinnä Venäjän sortoa.
Ruotsin kuninkaiden aikana oli rakennettu se itänaapuria suuresti kehittyneempi yhteiskunta,jolle Venäjän keisari saattoi autonomian myöntää. Sama oli rajoitetumpana tapahtunut jo muille entisille Ruotsin alueille.
Ruotsi ei ole sen pakollisempi kuin muutkaan pakolliset kouluaineet.
Linkitäpäs siihen puheenvuoroon jossa noin sanotaan, että olisi pakollisempi. Mutta on riittävän pakollinen viedäkseen nuorten kapasiteettia opiskella jotakin tärkeämpää.
Jostin syystä ruotsivihaajat korostavat ruotsinkielen pakollisuutta, mutta eivät muiden aineiden.
Vieraiden kielten opiskeluun on täydet mahdollisuudet, jos kiinnostusta riittää. Ei pari viikkotuntia ruotsia kenenkään elämää kaada, vaikka ruotsivihaajat niin uskottelevat.
Ruotsi ja ruotsinkielieset eivät vielä koskaan ole Suomelle mitään hyvää tuoneet, vaivasta vahinkoa vaan.
Suomalainen yhteiskunta lepää Ruotsin ajan sivistyspohjalla.
Sitä eivät Venäjän ihannoijien valeet muuta miksikään.
Suomalainen yhteiskunta lepää Ruotsin ajan sivistyspohjalla.
Täytyy olla henkisesti paha suomisyöjä kun iloitsee ikivanhan suomalaisen kulttuurin hävittämisestä ja korvaamisesta väkivalloin meille täysin vieraalla germaanikulttuurilla.
Olet+tyypillinen+kiihkoruotsalainen.+Näille+maamme+kehitys+loppui+1809,+vaikka+se+oleellisesti+alkoi+vasta+vuonna+1809.+
Ruotsalaiset olivat vuosisatojen ajan tottuneet asioimaan suoraan venäläisten kanssa. Suomenkielen mongertajat olivat heille tässä välissä käsittämätön ja asioita pelkästään hankaloittava juttu. Siksi Tukholmassa toivottiin, että heti heidän itärajansa takana puhuttaisiin venäjää eikä outoa mongolisolkotusta.
Ruotsissa on hyviä ekonomeja, onneksi heidän teoksiaan on käännetty suomeksi!