Aikaa näköjään riittää shoppailuun ja hengaamiseen niin kotimaan pullukoilla kuin ulkomaiden Kela-asiakkailla kaupungeissa. (toisten piikkiin)
Ansiosidonnaisen vois nykyaikana jo poistaa,on niin paljon työtä tarjolla.
Myös asumistuki on turha ja lapsilisät köyhille.
70 luvulla meitä lapsia kasvatettiin tekemään tuottavaa työtä sekä kiusattiin koulussa/kotona/kaupungilla.
Se kasvatti vahvaksi lapset. Nyrkkitappeluita oli päivittäin kouluissa mutta ne unohdettiin pian vaikka veri roiskui.Opettajat olivat pelottavia sodankäyneitä auktoriteetti sotilaita, upseereja, vanhempia jämptejä rouvia.
Kaupungilla tuli lisää selkään, oli suuria jengejä ja kotona vanhemmilta.
Silloin kymmeniä vuosia sitten 70 luvulla pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä, korjauksia, metsätöitä, jne...
Kortteleiden kesken järjestimme myyjäisiä/kilpailuja katujen reunamilla,joista saimme rahaa muihin harrastuksiin.
Kesät olimme maatiloilla monenlaisissa töissä,joista päivän jälkeen menimme isolla porukalla aina saunaan,uimaan,sitten nukkumaan ja uni tulikin aina puhtaissa lakanoissa heti.Masennuksesta ei siihen aikaan ollut tietoakaan.
Sota-invalideja autoimme myös, joilta oli kädet ja jalat irti ja hermot riekaleina ja eivät päässeet sairaaalaan, kuten nykyään ulkomaiden sotilaskarkurit hotelleihin suomeen.Siinä oppi rahan ja työn arvon jo pienenä,kun mistään ei saanut ilmasta rahaa ja monenmuotoisia tukia laiskaksi, masentuneeksi oppimiseen elon tiellä.
Ansiosidonnaisen vois nykyaikana jo poistaa,on niin paljon työtä tarjolla.
Myös asumistuki on turha ja lapsilisät köyhille.
70 luvulla meitä lapsia kasvatettiin tekemään tuottavaa työtä sekä kiusattiin koulussa/kotona/kaupungilla.
Se kasvatti vahvaksi lapset. Nyrkkitappeluita oli päivittäin kouluissa mutta ne unohdettiin pian vaikka veri roiskui.Opettajat olivat pelottavia sodankäyneitä auktoriteetti sotilaita, upseereja, vanhempia jämptejä rouvia.
Kaupungilla tuli lisää selkään, oli suuria jengejä ja kotona vanhemmilta.
Silloin kymmeniä vuosia sitten 70 luvulla pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä, korjauksia, metsätöitä, jne...
Kortteleiden kesken järjestimme myyjäisiä/kilpailuja katujen reunamilla,joista saimme rahaa muihin harrastuksiin.
Kesät olimme maatiloilla monenlaisissa töissä,joista päivän jälkeen menimme isolla porukalla aina saunaan,uimaan,sitten nukkumaan ja uni tulikin aina puhtaissa lakanoissa heti.Masennuksesta ei siihen aikaan ollut tietoakaan.
Sota-invalideja autoimme myös, joilta oli kädet ja jalat irti ja hermot riekaleina ja eivät päässeet sairaaalaan, kuten nykyään ulkomaiden sotilaskarkurit hotelleihin suomeen.Siinä oppi rahan ja työn arvon jo pienenä,kun mistään ei saanut ilmasta rahaa ja monenmuotoisia tukia laiskaksi, masentuneeksi oppimiseen elon tiellä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Työttömillä näyttää olevan varaa asua Helsingissä, lihottaa itseään ja pitää vielä paria isoa koiraa syötettävänä. Rahasta ei silloin voi olla puutetta.
Sinä tietenkin söisit ne koirat köyhyyttäsi, että raha riittäisi alkoholiin, tupakkaan ja kannabikseen.
Kaikki tuet pois, jos et pärjää ilman tukia, niin kuole vaikka pois rasittamasta meidän kunnon ihmisten elämää. Emme halua elättää loisia.
mitä vitun väliä, tämä maa on jo konkassa. Antaa mennä, kun on alamäki.