https://yle.fi/uutiset/3-11396686
Poliitikkojen puhe on yhä rumempaa ja hyvän maun raja ylittyy usein – konkari syyttää somea ja palaisi lehtien mielipidepalstoihin
Politiikan ilmapiiri on koventunut paljon viime vuosina. Kielenkäyttö vaikuttaa jo politiikan arvostukseen ihmisten silmissä.
Kansanedustajat12.6.2020 klo 18.00
Twitter-ikon på en mobiltelefon
Professori Kim Strandberg kehottaa miettimään, paljonko julkisuutta ylilyönneille kannattaa antaa, asiattomien some-viestien vaikutus tehostuu, kun ne saavat tilaa perinteisessä mediassa.PSL Images / Alamy/All Over Press
Jaa artikkeli Facebookissa
0
Jaa artikkeli Twitterissä
Kun kansanedustaja Ano Turtiainen saa potkut omasta eduskuntaryhmästään ja pian ehkä puolueestaankin, kysyvät äänestäjät, pitääkö kansanedustajalta odottaa muita parempaa käytöstä vai onko hän vain kansan edustaja, vikoineen kaikkineen.
Entä saako kansanedustaja kansansa edustajana twiittailla näkemyksiään miten tahtoo? Voiko hän esimerkiksi kutsua toista kansanedustajaa tyhmäksi? Kaikkia näitä on viime viikkoina kuultu ja nähty.
Vaasan vaalipiirissä 20 vuoden ajan kristillisdemokraattien kansanedustajana toiminut Bjarne Kallis sanoo politiikan muuttuneen merkittävästi: aiemmin toisen kansanedustajan arvostus oli eri tasolla kuin nyt.
– Totta kai moitittiin ja välillä riideltiin, mutta ei edustajien välillä ollut vihaa tai henkilökohtaisuuksia. 1990- ja 2000-luvulla oli hyvin harvinaista, että olisi loukattu. Väärällä ilmaisulla voi pilata paljon, katkaista hyvät suhteet ja synnyttää huonoa ilmapiiriä, kokkolalainen Kallis sanoo.
Taitava poliitikko pystyi ratkomaan erimielisyydet, koska hyvä esitys sai aina tukea.
– On poliitikkojen tehtävä markkinoida mielipiteet oikealla tavalla. Twitterissä merkkimäärä on rajoitettu. Viesti ei mene perille. Olisin palaamassa vanhaan aikaan, jolloin raskaat ja varteenotettavat esitykset kirjoitettiin mielipidepalstoille ja annettiin julkilausumina yleisölle, Kallis ehdottaa.
Hän uskoo, että suurin syntipukki nykylinjaan on sosiaalinen media.
– On helppoa tulla suuren yleisön tietoon Twitterin tai Facebookin kautta. Mitä räväkämpi ilmaisu, sen laajemmin se leviää.
Koventunut kielenkäyttö syö arvostusta
Kansanedustajien käytöksessä on vuosien mittaan tapahtunut muutosta, ja usein nähdään ylilyöntejä. Valtiotieteen ja poliittisen viestinnän professori Kim Strandberg arvioi suurimmaksi syyksi ilmiöön perussuomalaisten nousun eduskuntaan ja toisaalta sosiaalisen median käytön.
– Puolueen idea on olla eliitin vastainen, ja sitä kautta tulee provosoiva tyyli, kuten populisteilla muissakin maissa.
Raja menee Strandbergin mielestä siinä, että politiikkaa ja päätöksiä voi kritisoida kovinkin sanankääntein, mutta henkilöön kohdistuva hyökkäys on asiatonta.
Koventunut kielenkäyttö vähentää Strandbergin mukaan politiikan ja poliitikkojen arvostusta ihmisten silmissä. Perussuomalaisten äänestäjien suhtautumista on kuitenkin vaikea arvioida.
– Ehkä tämä on heidän mielestään sitä mitä he halusivat: että joku tulee sekoittamaan koko pakan eduskunnassa ja näyttämään vanhalle eliitille, että uudet tuulet puhaltavat.
Asiattomat viestit saavat myös paljon tilaa mediassa, jolloin vaikutus tehostuu. Strandberg kehottaakin miettimään, paljonko julkisuutta ylilyönneille kannattaa antaa.
Poliitikkojen puhe on yhä rumempaa ja hyvän maun raja ylittyy usein – konkari syyttää somea ja palaisi lehtien mielipidepalstoihin
Politiikan ilmapiiri on koventunut paljon viime vuosina. Kielenkäyttö vaikuttaa jo politiikan arvostukseen ihmisten silmissä.
Kansanedustajat12.6.2020 klo 18.00
Twitter-ikon på en mobiltelefon
Professori Kim Strandberg kehottaa miettimään, paljonko julkisuutta ylilyönneille kannattaa antaa, asiattomien some-viestien vaikutus tehostuu, kun ne saavat tilaa perinteisessä mediassa.PSL Images / Alamy/All Over Press
Jaa artikkeli Facebookissa
0
Jaa artikkeli Twitterissä
Kun kansanedustaja Ano Turtiainen saa potkut omasta eduskuntaryhmästään ja pian ehkä puolueestaankin, kysyvät äänestäjät, pitääkö kansanedustajalta odottaa muita parempaa käytöstä vai onko hän vain kansan edustaja, vikoineen kaikkineen.
Entä saako kansanedustaja kansansa edustajana twiittailla näkemyksiään miten tahtoo? Voiko hän esimerkiksi kutsua toista kansanedustajaa tyhmäksi? Kaikkia näitä on viime viikkoina kuultu ja nähty.
Vaasan vaalipiirissä 20 vuoden ajan kristillisdemokraattien kansanedustajana toiminut Bjarne Kallis sanoo politiikan muuttuneen merkittävästi: aiemmin toisen kansanedustajan arvostus oli eri tasolla kuin nyt.
– Totta kai moitittiin ja välillä riideltiin, mutta ei edustajien välillä ollut vihaa tai henkilökohtaisuuksia. 1990- ja 2000-luvulla oli hyvin harvinaista, että olisi loukattu. Väärällä ilmaisulla voi pilata paljon, katkaista hyvät suhteet ja synnyttää huonoa ilmapiiriä, kokkolalainen Kallis sanoo.
Taitava poliitikko pystyi ratkomaan erimielisyydet, koska hyvä esitys sai aina tukea.
– On poliitikkojen tehtävä markkinoida mielipiteet oikealla tavalla. Twitterissä merkkimäärä on rajoitettu. Viesti ei mene perille. Olisin palaamassa vanhaan aikaan, jolloin raskaat ja varteenotettavat esitykset kirjoitettiin mielipidepalstoille ja annettiin julkilausumina yleisölle, Kallis ehdottaa.
Hän uskoo, että suurin syntipukki nykylinjaan on sosiaalinen media.
– On helppoa tulla suuren yleisön tietoon Twitterin tai Facebookin kautta. Mitä räväkämpi ilmaisu, sen laajemmin se leviää.
Koventunut kielenkäyttö syö arvostusta
Kansanedustajien käytöksessä on vuosien mittaan tapahtunut muutosta, ja usein nähdään ylilyöntejä. Valtiotieteen ja poliittisen viestinnän professori Kim Strandberg arvioi suurimmaksi syyksi ilmiöön perussuomalaisten nousun eduskuntaan ja toisaalta sosiaalisen median käytön.
– Puolueen idea on olla eliitin vastainen, ja sitä kautta tulee provosoiva tyyli, kuten populisteilla muissakin maissa.
Raja menee Strandbergin mielestä siinä, että politiikkaa ja päätöksiä voi kritisoida kovinkin sanankääntein, mutta henkilöön kohdistuva hyökkäys on asiatonta.
Koventunut kielenkäyttö vähentää Strandbergin mukaan politiikan ja poliitikkojen arvostusta ihmisten silmissä. Perussuomalaisten äänestäjien suhtautumista on kuitenkin vaikea arvioida.
– Ehkä tämä on heidän mielestään sitä mitä he halusivat: että joku tulee sekoittamaan koko pakan eduskunnassa ja näyttämään vanhalle eliitille, että uudet tuulet puhaltavat.
Asiattomat viestit saavat myös paljon tilaa mediassa, jolloin vaikutus tehostuu. Strandberg kehottaakin miettimään, paljonko julkisuutta ylilyönneille kannattaa antaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun sanat eivät riitä kertomaan. Niin tässä on asiallista poliittista toimintaa eikä mitään turhaa huutelua. Kannattaisi ehkä toimia näin suomessakin niin asiat selviäisit paremmin?
https://www.youtube.com/watch?v=duiCW3tFtJI