Keskusta hankasi vastaan liian suurena maksuna kohdallamme

On se nyt luojan lykky kun kokenut Vanhanen valtiovaraimisterinä, joka nyt ei tietenkään näitä yksin päätä, jota punavihreät ajaisi maatamme syvään ahdinkoon.

Nyt asia jota ette ymmärrä alkuukaan, ette edes tiedä puolue kannatuksia asiaan.
Kun ei muutkaan tiedä " kirjan oppineet "
-avaan vähän -Unionin monivuotinen budjetti on noin prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Sen koko on noin 1 000 miljardia euroa.
Millä kaikki rahoitetaan?
EU:n budjettirahat tulevat jäsenmailta maksuosuuksina.
Jälleenrakennusrahasto sen sijaan rahoitettaisiin todennäköisesti niin, että komissio ottaa lainaa EU-budjettia vastaan markkinoilta alhaisella korolla ja myöntää siitä rahaa puhtaana tukena jäsenmaille.
– Kun jäsenmaat saavat tukia, olisi hyvä sitoa ne laajempiin uudistuksiin kuten työmarkkinauudistuksiin, jotka vähentävät työttömyyttä ja tukevat työllistymistä, tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta parannetaan kilpailukykyä ja infrahankkeisiin, jotka tukevat taloutta edelleen. EI NYT MEIDÄNKÄÄN RAHAA ANTAA PUNAVIHREILLE; he hyssyttäisi sen ilmastoon, niin AFRIKAN ILMASTOON.

Suomen EU-kannat muodostava eduskunnan suuri valiokunta on antanut lausuntonsa EU:n elvytysrahastosta.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassin (vihr.) mukaan valiokunta tukee hallituksen kantaa. Suomen tulee neuvotella EU:n elpymispaketista.
EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.

Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset jätti eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon. PS on sitä mieltä, että rahasto ei todellisuudessa ole koronapaketti, vaikka se sellaisena esitellään.
– Etelä-Euroopan jäsenvaltioiden taloustilanteen pohjimmainen syy ei ole koronapandemia, vaan vuosikymmeniä jatkunut vastuuton ja heikko taloudenpito, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) toteaa.
Myös kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät eriävät mielipiteet. Heistä komission esitys ei aseta tukea saaville jäsenmaille tarpeeksi rakenne- ja talouspoliittisia ehtoja. Molemmat vaativat tiukempaa ehdollisuutta ja selkeämpiä kriteerejä elvytysrahaston tuille.
Kokoomuksen mielestä rahoitus pitäisi sitoa paremmin jäsenmaiden talouden rakenteiden uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin.
KD taas nostaa esiin komission esityksen EU:n perussopimuksen vastaisuuden, johon myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomionsa.

Valiokunnan mukaan EU:n elvytyssuunnitelman suurin ongelma on sen mahdollinen EU-lainsäädännön vastaisuus, mikäli se rahoitetaan isolla lainalla.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan komission esitys voi olla EU:n perussopimuksen artikla 310:n vastainen. Artiklassa säädetään tasapainoisen budjetin periaatteesta. Tämän on tulkittu estävän unionia rahoittamasta toimintaansa lainalla.
– Lainan saa aina antaa lainana eteenpäin, mutta ongelmia syntyy siitä, jos lainaa annetaan avustuksena, kuten komission esityksessä. Olisi hyvä, että tässä olisi lainapainotteisuutta enemmän tukirahan osalta, Ojala-Niemelä totesi.
Perustuslakivaliokunta myös toivoo hallitukselta kokonaisarviota Suomen vastuista ja riskeistä EU:n elvytysvälineessä.