SUOMALAISET europarlamentaarikot yli puoluerajojen suhtautuvat varauksellisesti Euroopan komission ehdotukseen 750 miljardin euron elpymisrahoituksesta koronaviruspandemiasta toipuvalle Euroopan unionille.
”Sisältö oli pieni pettymys”, kuvaa sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma, joka istuu EU-parlamentin budjettivaliokunnassa.
Heinäluoman mukaan komission esitys näyttää liikaa lihavoitetulta EU-budjetilta, vaikka sen pitäisi olla väline koronaviruskriisin talousvaikeuksien voittamiseen. Apu lähtee liikkeelle Heinäluoman mukaan liian myöhään.
Hänen mukaansa Suomen ei pidä hyväksyä esitystä sellaisenaan, vaan jatkaa neuvotteluita paremmasta kokonaisuudesta.
Komission esityksessä valtaosa 750 miljardin euron rahoituksesta jaettaisiin tukina. Noin 250 miljardia olisi lainaa. Rahoitusta jaetaan EU:n tulevien vuosien budjetin kautta, ja lisärahoitusta on tulossa esimerkiksi aluerahoitukseen sekä vihreän kasvun ohjelmaan.
Paketti rahoitettaisiin komission ottamalla lainalla, joka maksettaisiin takaisin tulevaisuudessa joko keräämällä jäsenmailta korkeampia jäsenmaksuja tai kehittämällä EU:lle uusia omia rahanlähteitä, kuten muovi- ja digiveroja.
SUOMEN hallituksen linjaus on, että paketista suurempi osuus pitäisi jakaa lainoina. Suomi linjaa myös, että rahojen käyttö- ja takaisinmaksuaikaa pitää lyhentää.
Moni europarlamentaarikko on tyytymätön erityisesti komission esittämään malliin, jolla rahoitus jaetaan jäsenmaittain.
Komission alustavien laskelmien mukaan suurimpiin hyötyjiin kuuluisi koronaviruksesta kärsineiden Italian ja Espanjan lisäksi myös esimerkiksi Puola, jossa tautitilanne on ollut monia muita maita parempi. Suomen osuus tuista olisi komission laskukaavan mukaan 3,5 miljardia euroa.
”Jaon pitää tapahtua koronaviruspandemian todellisten vaikutusten perusteella, eikä käyttää sellaista kaavaa, johon leivotaan mukaan myös maiden mennyttä taloushistoriaa”, kokoomuksen Petri Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa on jäsenenä EU-parlamentin valiokunnassa, joka valvoo budjetin käyttöä.
Sarvamaan mukaan elpymisrahoituspäätös kannattaa tehdä, muttei ehdoitta. Jakomallin muutosten lisäksi Sarvamaa painottaa sitä, että rahanjako pitää sitoa oikeusvaltioperiaatteeseen.
Myös takaisinmaksu on Sarvamaan mukaan ”höttöisellä pohjalla”. Päätöksiä omien varojen keräämisestä ei ole tehty, joten on epäselvää, saadaanko EU:lle uusia tulonlähteitä vai nousevatko jäsenmaksut vuodesta 2028 lähtien.
VIHREIDEN europarlamentaarikko ja parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala on huolissaan, että Suomi ja muut jäsenmaat tyrmäävät ajatuksen uusista EU:n varainkeruumalleista.
”EU:n omat tulonlähteet vähentäisivät myös jäsenmaihin kohdistuvaa rahoituspainetta ja lisäisivät varainkäytön läpinäkyvyyttä”, Hautala kirjoittaa vastauksessaan.
Hautala tukee paketin hyväksymistä.
”Mitä nopeammin yhteiset toimet saadaan käyntiin, sitä parempi. EU:n sisämarkkinoiden nopea elpyminen on viennistä riippuvaisen Suomen etu. EU:n voima on yhteistyössä, ja sisämarkkinat ovat EU:n talouden ja vakauden selkäranka”, hän sanoo.
Hautalan mukaan olisi järjetöntä jättää jäsenmaat selviämään yksin koronaviruskriisin seurauksista.
”Sisältö oli pieni pettymys”, kuvaa sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma, joka istuu EU-parlamentin budjettivaliokunnassa.
Heinäluoman mukaan komission esitys näyttää liikaa lihavoitetulta EU-budjetilta, vaikka sen pitäisi olla väline koronaviruskriisin talousvaikeuksien voittamiseen. Apu lähtee liikkeelle Heinäluoman mukaan liian myöhään.
Hänen mukaansa Suomen ei pidä hyväksyä esitystä sellaisenaan, vaan jatkaa neuvotteluita paremmasta kokonaisuudesta.
Komission esityksessä valtaosa 750 miljardin euron rahoituksesta jaettaisiin tukina. Noin 250 miljardia olisi lainaa. Rahoitusta jaetaan EU:n tulevien vuosien budjetin kautta, ja lisärahoitusta on tulossa esimerkiksi aluerahoitukseen sekä vihreän kasvun ohjelmaan.
Paketti rahoitettaisiin komission ottamalla lainalla, joka maksettaisiin takaisin tulevaisuudessa joko keräämällä jäsenmailta korkeampia jäsenmaksuja tai kehittämällä EU:lle uusia omia rahanlähteitä, kuten muovi- ja digiveroja.
SUOMEN hallituksen linjaus on, että paketista suurempi osuus pitäisi jakaa lainoina. Suomi linjaa myös, että rahojen käyttö- ja takaisinmaksuaikaa pitää lyhentää.
Moni europarlamentaarikko on tyytymätön erityisesti komission esittämään malliin, jolla rahoitus jaetaan jäsenmaittain.
Komission alustavien laskelmien mukaan suurimpiin hyötyjiin kuuluisi koronaviruksesta kärsineiden Italian ja Espanjan lisäksi myös esimerkiksi Puola, jossa tautitilanne on ollut monia muita maita parempi. Suomen osuus tuista olisi komission laskukaavan mukaan 3,5 miljardia euroa.
”Jaon pitää tapahtua koronaviruspandemian todellisten vaikutusten perusteella, eikä käyttää sellaista kaavaa, johon leivotaan mukaan myös maiden mennyttä taloushistoriaa”, kokoomuksen Petri Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa on jäsenenä EU-parlamentin valiokunnassa, joka valvoo budjetin käyttöä.
Sarvamaan mukaan elpymisrahoituspäätös kannattaa tehdä, muttei ehdoitta. Jakomallin muutosten lisäksi Sarvamaa painottaa sitä, että rahanjako pitää sitoa oikeusvaltioperiaatteeseen.
Myös takaisinmaksu on Sarvamaan mukaan ”höttöisellä pohjalla”. Päätöksiä omien varojen keräämisestä ei ole tehty, joten on epäselvää, saadaanko EU:lle uusia tulonlähteitä vai nousevatko jäsenmaksut vuodesta 2028 lähtien.
VIHREIDEN europarlamentaarikko ja parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala on huolissaan, että Suomi ja muut jäsenmaat tyrmäävät ajatuksen uusista EU:n varainkeruumalleista.
”EU:n omat tulonlähteet vähentäisivät myös jäsenmaihin kohdistuvaa rahoituspainetta ja lisäisivät varainkäytön läpinäkyvyyttä”, Hautala kirjoittaa vastauksessaan.
Hautala tukee paketin hyväksymistä.
”Mitä nopeammin yhteiset toimet saadaan käyntiin, sitä parempi. EU:n sisämarkkinoiden nopea elpyminen on viennistä riippuvaisen Suomen etu. EU:n voima on yhteistyössä, ja sisämarkkinat ovat EU:n talouden ja vakauden selkäranka”, hän sanoo.
Hautalan mukaan olisi järjetöntä jättää jäsenmaat selviämään yksin koronaviruskriisin seurauksista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on eri linjoilla. Hänen mukaansa ”elpymispaketissa annetaan 500 miljardia euroa rahalahjana pääosin Italiaan ja Espanjaan, joiden talousongelmat eivät alkaneet koronaviruksesta, vaan ovat seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta holtittomasta talouspolitiikasta”.
Huhtasaari vastustaa myös uusien tulonlähteiden etsimistä EU:lle.
”EU saisi oman verotusoikeuden. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä”, Huhtasaari kirjoittaa.
Rkp:n Nils Torvalds muistuttaa, että komission esitys on vasta ”kädenväännön aloitusehdotus”. Torvaldsin pelko on, että käsiteltävien lukujen suuruus on hämärtynyt, mikä voi vaikuttaa vaadittuihin ehtoihin.
”Jos numeroita on liikaa, kontrolli voi ehkä olla aika lepsua”, hän kuvaa.
Vasemmistoliiton Silvia Modig painottaa tukina jaettavien rahojen läpinäkyvyyttä ja sitä, että ne noudattavat vihreän kasvun strategiaa.
”Meillä ei ole varaa jälleenrakentaa vanhaa fossiilimaailmaa. Lisäksi tukien ja lainojen jaossa saajien on sitouduttava vakaasti oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeussopimusten noudattamiseen.”
SUOMEN hallituksen tähänastiset toimet rahoitusneuvotteluissa jakavat mielipiteitä. Pääministeripuolueesta tuleva Heinäluoma sanoo, että Suomi saattoi myöhästyä liikkeellelähdössä.
”Etunojaa ottaneet maat olivat aktiivisesti liikkeellä vaikuttamassa jo komission esitykseen ja tämä näkyy selvästi myös ehdotuksessa.”
Sarvamaan mukaan hallitus ei ole onnistunut antamaan ulospäin kuvaa, että EU:n jättirahoitus olisi ”päällimmäisenä pöydällä”.
”Pitää olla tiukka ja armoton. Kesä tulee olemaan todella haastava Suomelle EU:ssa”, Sarvamaa sanoo. Samalla hän lisää, että pitää hyvänä kokeneen Matti Vanhasen (kesk) valintaa valtiovarainministerin tehtävään.
Keskustan Elsi Kataisen mielestä hallituksen linjan arvioiminen on vielä liian aikaista, koska neuvottelut ovat vasta edessä.
”Hallitus on suhtautunut pakettiin rakentavasti, mutta samalla kriittisesti, mikä on mielestäni hyvä linja. Olen hallituksen linjauksen kanssa samaa mieltä myös siitä, että elvytyspaketti tarvitaan, mutta sitä ei voi komission ehdottamana tulonsiirtoihin perustuvana mallina hyväksyä.”
Huhtasaaren mielestä Suomen olisi pitänyt mennä osaksi nuivaa nelikkoa eli Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan kanssa vaatimaan alempaa budjettitasoa.
”Pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ymmärrä, minkälaisen signaalin se lähettää Brysseliin, kun se esiintyy avokätisenä rahanjakajana.”
EU-MAIDEN johtajat kokoontuvat paketin äärelle ensimmäistä kertaa ensi viikon perjantaina. Elpymisrahastopäätöksellä ja tulevien vuosien budjetin hyväksymisellä on kiire, sillä uusi, seitsemän vuoden budjettikausi alkaa jo ensi vuonna. Päätöksiä odotetaan myöhemmin kesällä.
Jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen pitkän aikavälin budjetista äänestetään Euroopan parlamentissa.
#Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on eri linjoilla. Hänen mukaansa ”elpymispaketissa annetaan 500 miljardia euroa rahalahjana pääosin Italiaan ja Espanjaan, joiden talousongelmat eivät alkaneet koronaviruksesta, vaan ovat seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta holtittomasta talouspolitiikasta”.#
Vain Huhtasaari ja kommunistiksi tunnustautunut Modig ovat täysin erimielisiä tuen käytöstä.
Huhtasaari toisteleee oikeistopopulistien valeita ja Modig tekeytyy vaivatta äärivihreäksi.
Italiassa ja Espanjassa ovat pahimmat koronaongelmat.
Lahjus.. https://www.youtube.com/watch?time_continue=91&v=IMDrFTPL5MI&feature=emb_logo
siis suurimmille veronkiertäjä maille ANNETAAN miljardeja 8 0 . . taas yksi eu.n älytön älynväläys. lukemattomien muiden älyttömien direktiivien seassa,, niksulasta karanneet vajakitko siellä parlamentissa tusailee. #
Typerää valehtelua.
Elvytyslainat osoitetaan komission valvonnassa tiettyihin projekteihin suoraan.Ei siis minkään maan omaan käyttöön, eikä parlamentti niitä jaa.
Onko valehtelu niin mieluista, ettette vaivaudu ottamaan selvää edes perusasioista?
Velkaunionin motiivina on velkaannuttaa, mutta käytännön syistä sitä kutsutaan harhaanjohtavasti "elvytykseksi". Velkaunioni haluaa sitoa itseensä valtioita, joiden avulla se voi elää ja olla olemassa, sekä pyrkiä päämääräänsä, Euroopan Suurvaltaan.
Elvytys ei muuta jäsenvaltion asemaa. Se vain saa elvytyksen hyödyn käyttöönsä.
EU:n ja jäsenvaltioiden suhde ei muutu millään tavalla.
- olisi syytäkin nyt epäillä ja kieltää holtiton rahankäyttö !!
- Kun tullainen määrä "ilmaista" rahaa super velkaantujille on vain haitaksi.
Mitään asiaa ei korjata vaan velkaannutaan lisää..
- Ja nettomaksajat maksaa koko show, italia, espanja, kreikkka....
Köyhän Suomen ei tulisi sotkeutua välimeren sotakorvauksiin...
> Ja nettomaksajat maksaa koko show, italia, espanja, kreikkka....
Ei kai Kreikka ole nettomaksaja? Italia toki on (reilusti) ja Espanja pyörii aika nollissa, mutta käsittääkseni Kreikka on saamapuolella.
> Köyhän Suomen ei tulisi sotkeutua välimeren sotakorvauksiin...
Onneksi Suomi on vain hyyyyyvin pienessä määrin nettomaksaja. Oheinen artikkeli on pari vuotta vanha, mutta tuo tilanne ei ole tainnut hirveästi siitä muuttua: https://www.bbc.com/news/uk-politics-48256318
Kreikan ohi saamapuolella menevät muuten Luxemburg, Liettua ja Viro. Aika jännää.
fixit tulee aina vain ajankohtaisemmaksi. britit olivat viisaita, koronan jälkeen alkaakin briteissä nousukausi. eu.ssa suuret maat jakelevat sillävälin nettomaksaja sateliitti valtioilta, kuten suomi saatuja lahjoitus miljardeja keskenään.
Hölynpölyä.
Britannian talous on jo kaaoksessa ja suuret veronkorotukset edessä.
Kauppasopimukset solmimatta jne...
Mitään miljardeja ei jaella valtioille, vaan komissio ohjaa rahat suoraan elvytysprojekteihin.
Sale myös kritisoi rajusti.
Sanna haluaa velkaa. Ja velan päälle velkaa. Sanna on äärisosialisti. Sanna haluaa olla haitakepopulisti.
Sanna Marin pärjää hienosti vaikeassa tilanteessa. Kansa kannattaa.