Eurooppaministeri Tuppurainen näkee, että EU-maiden "säästäväisen nelikon" tiukasta linjasta on hyötynyt myös Suomi.
Tällä viikolla alkavat varsinaiset neuvottelut EU:n jättimäisestä koronaelpymispaketista, kun EU-maiden johtajat istuvat ruutujensa ääreen juhannusaaton videohuippukokouksessa. Esimakua on luvassa tänään, kun eurooppaministerit valmistelevat tulevia neuvotteluja omassa videokokouksessaan.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ennakoi, että kokous voi venyä, kun jäsenmaat pääsevät esittelemään poliittisia kantojaan EU-komission ehdotukseen monivuotisesta budjetista ja siihen kytkeytyvästä 750 miljardin euron elpymisvälineestä.
– Aika lailla kannat ovat tulleet julkisuuden kautta tietoon, mutta siitä huolimatta on hyvä päästä keskustelemaan vähän tarkemmin ja peilaamaan kompromissivalmiutta, Tuppurainen kertoo STT:lle.
Jäsenmaiden välisistä neuvotteluista on povattu vaikeita, sillä pureskeltavana on suuri ja monimutkainen kokonaisuus.
Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.
Monivuotisessa budjetissa puolestaan linjataan EU:n rahankäytöstä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 rahoituskehykseksi on noin 1 100 miljardia euroa, joten elpymisväline ja budjetti muodostavat yhdessä noin 1 850 miljardin euron kokonaisuuden.
Suomi haluaa muutoksia
Hallitus on linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.
Lisäksi hallitus on toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.
Viime viikolla Suomen kantaa käsiteltiin eduskunnassa, jossa suuri valiokunta asettui tukemaan hallituksen linjausta, mutta perustuslakivaliokunta toi esiin kriittisiäkin huomioita. Se esimerkiksi painotti, ettei hallituksen tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa.
Kysyttäessä, miten perustuslakivaliokunnan näkemys vaikuttaa Suomen neuvotteluasenteeseen, Tuppurainen vastaa, että hallitusta sitoo suuren valiokunnan muodostama kanta.
– Sen mukaan mennään. Suuri valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan näkemykset huomioon muodostaessaan Suomen kantaa, Tuppurainen sanoo.
Tällä viikolla alkavat varsinaiset neuvottelut EU:n jättimäisestä koronaelpymispaketista, kun EU-maiden johtajat istuvat ruutujensa ääreen juhannusaaton videohuippukokouksessa. Esimakua on luvassa tänään, kun eurooppaministerit valmistelevat tulevia neuvotteluja omassa videokokouksessaan.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ennakoi, että kokous voi venyä, kun jäsenmaat pääsevät esittelemään poliittisia kantojaan EU-komission ehdotukseen monivuotisesta budjetista ja siihen kytkeytyvästä 750 miljardin euron elpymisvälineestä.
– Aika lailla kannat ovat tulleet julkisuuden kautta tietoon, mutta siitä huolimatta on hyvä päästä keskustelemaan vähän tarkemmin ja peilaamaan kompromissivalmiutta, Tuppurainen kertoo STT:lle.
Jäsenmaiden välisistä neuvotteluista on povattu vaikeita, sillä pureskeltavana on suuri ja monimutkainen kokonaisuus.
Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.
Monivuotisessa budjetissa puolestaan linjataan EU:n rahankäytöstä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 rahoituskehykseksi on noin 1 100 miljardia euroa, joten elpymisväline ja budjetti muodostavat yhdessä noin 1 850 miljardin euron kokonaisuuden.
Suomi haluaa muutoksia
Hallitus on linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.
Lisäksi hallitus on toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.
Viime viikolla Suomen kantaa käsiteltiin eduskunnassa, jossa suuri valiokunta asettui tukemaan hallituksen linjausta, mutta perustuslakivaliokunta toi esiin kriittisiäkin huomioita. Se esimerkiksi painotti, ettei hallituksen tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa.
Kysyttäessä, miten perustuslakivaliokunnan näkemys vaikuttaa Suomen neuvotteluasenteeseen, Tuppurainen vastaa, että hallitusta sitoo suuren valiokunnan muodostama kanta.
– Sen mukaan mennään. Suuri valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan näkemykset huomioon muodostaessaan Suomen kantaa, Tuppurainen sanoo.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hallitus on linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.
Lisäksi hallitus on toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.
Viime viikolla Suomen kantaa käsiteltiin eduskunnassa, jossa suuri valiokunta asettui tukemaan hallituksen linjausta, mutta perustuslakivaliokunta toi esiin kriittisiäkin huomioita. Se esimerkiksi painotti, ettei hallituksen tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa.
Kysyttäessä, miten perustuslakivaliokunnan näkemys vaikuttaa Suomen neuvotteluasenteeseen, Tuppurainen vastaa, että hallitusta sitoo suuren valiokunnan muodostama kanta.
– Sen mukaan mennään. Suuri valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan näkemykset huomioon muodostaessaan Suomen kantaa, Tuppurainen sanoo.
Komission ehdottaman kokonaisuuden yksityiskohdat muuttunevat monilta osin jäsenmaiden käsittelyssä. Tuppurainen huomauttaa, että suurista linjoista tuntuu olevan yhteisymmärrys: elpymisvälineen sitomisesta monivuotiseen budjettiin ja välineen rahoittamisesta komission ottamalla lainalla.
Suuria kysymyksiä ovat elpymisvälineen koko, avustusten ja lainan suhde sekä se, millä kriteereillä tukia jaetaan.
– On valmiutta hyväksyä se ajatus, että komissio voi nyt tässä poikkeustilanteessa ottaa markkinoilta lainaa rahoituskehyksen liikkumavaraa vastaan, mutta jaetaanko se jäsenmaille avustuksina vai lainana, se on se iso periaatteellinen kysymys, josta uskoisin, että huomenna keskustellaan, Tuppurainen sanoo.
Tuppurainen ei halua asemoida Suomea mihinkään tiettyyn kerhoon suhteessa muihin jäsenmaihin. Hänen mukaansa Suomi hakee eri asioissa eri puolilta unionia ymmärrystä ja tukea näkemyksilleen. Aluekehitys- ja koheesiorahojen suhteen sitä voi löytyä esimerkiksi itäisistä jäsenmaista ja maatalouskysymyksissä Ranskasta.
– Me haemme Suomen kannalta parasta mahdollista kokonaisratkaisua, Tuppurainen tiivistää.
– (Budjetin) kokonaistasossa varmasti Suomikin on hyötynyt siitä, että on ollut tällainen säästäväinen nelikko, joka on pitänyt kokonaistasokeskustelua esillä, vaikkakaan meidän linja ei ole niin tiukka.
Säästäväinen eli nuuka nelikko viittaa Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Itävaltaan, jotka ovat puolustaneet tiukkaa talouslinjaa budjettineuvotteluissa. Tuoreiden mediatietojen perusteella Tanska on kuitenkin pehmentämässä kantojaan.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) näkee Suomen EU:n rahaneuvotteluissa rakentavana keskikentän pelaajana.
– Me emme kuulu sellaisiin maihin, jotka asettavat tiukkoja kynnyskysymyksiä ratkaisun saavuttamiselle. Näin ollen me olemme valmiita tarkastelemaan myös kompromissia, Tuppurainen sanoi eurooppaministerien kokouksen jälkeen tiistai-iltana.
Juhannusaattona ovat alkamassa EU-maiden johtajien neuvottelut komission ehdottamasta noin 1 850 miljardin euron kokonaisuudesta, joka muodostuu koronakriisin jälkihoitoon tarkoitetusta elpymisvälineestä sekä EU:n monivuotisesta budjetista.
Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.
Hallitus on kuitenkin eduskunnan suuren valiokunnan tuella linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa muun muassa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.
Suomessa kokonaisuudesta on nostettu esiin myös perustuslaillisia huolia. Tuppurainen näkee, että perustuslain kannalta oleellista on se, että Suomi pystyy kaikissa tilanteissa selviämään omista velvoitteistaan omia kansalaisiaan kohtaan.
– Suomi voi hyväksyä kaikki ratkaisut, jotka ovat tarkkarajaisia, että me voimme varautua kunakin vuonna tulevaan maksimaaliseen kertasuoritukseen, Tuppurainen sanoi.
Rakas Velkaunionijumala, tapahtukoon Sinun tahtosi, me tottelemme!
t. nöyrä palvelijasi, Suomi.
KUN Euroopan unionin johtajat pääsevät perjantaina keskustelemaan ensimmäistä kertaa EU:n massiivisesta elpymisrahoituksesta, tulossa on väistämättä lässähdys. Jo nyt on selvää, ettei komission ehdottama 750 miljardin euron paketti mene läpi sellaisenaan.
Komission ehdottama kokonaisuus pitää sisällään erittäin vaikeita päätöksiä. Elpymisrahoitusta on tarkoitus jakaa EU:n seuraavien vuosien budjetin kautta, joten myös rahoituskehyksestä on päätettävä samalla. Pelkästään budjettikeskustelut Britannian lähdön jälkeen ovat olleet historiallisen hankalia.
Komission ehdotukseen sisältyy myös elementtejä, joita ei ole nähty aiemmin EU:n yhteisessä rahankäytössä. Komissio aikoo ottaa yhteistä lainaa, joka taataan EU-budjettirahoituksen avulla. Myös rahan jakoperusteet ovat uusia.
Pääajatuksena on saada unioni toipumaan yhdessä ja tasatahtisesti koronaviruspandemiasta, joka pyyhkäisi EU:n jäsenmaiden yli luonnonkatastrofin tavoin. Ensimmäiset taloudelliset vaikutukset ovat jo näkyvissä, ja pahempaa odotetaan. Maaliskuussa Suomen vienti EU-maihin ja tuonti EU:sta laskivat kahdeksan prosenttia. Synkempiä lukuja on hyvin todennäköisesti luvassa.
Suomelle käy kaikki kuten käteinen sanoi: mihin voin allekirjoittaa.
Paketin ei ole tarkoituskaan mennä sellaisenaan läpi. Tarkoituksella siihen jätettiin tinkivaraa. Niin se menee. Kun pyytää aivan poskettomia niin saa sen mitä haluaa.
EU päättää kaikesta yhteisymmärryksessä. Kaikkien maiden on saatava sanoa mielipiteensä ja jokin vaatimus läpi.Ne ovat yleensä useamman maan yhteisiä. Näin voidaan sanoa paketin olevan "meidän näkemyksemme"mukainen.
Sellainen tulee olemaan myös Suomen hallituksen kanta.
PERINTEINEN juhannuksen huippukokous käsitteli perjantaina ensimmäistä kertaa ehdotusta Euroopan unionin jättimäisestä elvytyspaketista. Päätöksiä paketista ei tehty.
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) esitteli kokouksessa hallituksen ja eduskunnan hyväksymät kriittiset kannat esitykseen. Suomi haluaa koko paketin kokoa pienemmäksi, nosto- ja maksuaikaa lyhyemmäksi ja lainojen osuutta suuremmaksi. Suomi haluaa muuttaa myös rahojen jakoperusteita.
”Toin keskustelussa esiin, että emme voi tätä tällaisenaan hyväksyä. Moni maa esitti samansuuntaista kritiikkiä kuin Suomi”, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.
”Keskustelu ei oikeastaan edennyt. On mahdotonta lähteä arviomaan vielä, onnistutaanko tässä”, hän lisäsi.
Varsinaiseen päätöksentekoon tarvitaan fyysinen huippukokous, ja johtajat tapaavat kasvokkain todennäköisesti heinäkuun puolivälissä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekee sitä ennen uuden pohjaesityksen elpymisrahoituksesta ja budjetista.
PÄÄTÖKSILLÄ EU:n elpymisrahoituksesta ja seuraavien vuosien budjettirahoituksesta on jo kiire. Seuraava seitsemän vuoden budjettikausi alkaa ensi vuoden alusta, ja ensimmäisten elpymisrahaerien toivotaan lähtevän liikkeelle vielä tämän vuoden aikana. Pääosa ehdotetusta 750 miljardin euron rahoituksesta lähtisi kuitenkin liikkeelle vasta aikaisintaan ensi vuonna.
Komission ehdotuksessa laina maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. Lainan osuus 750 miljardista on hieman yli 500 miljardia euroa ja tukien noin 250 miljardia euroa.
Suomen linjoilla on moni EU-maa, kuten julkisuudessa tiukan roolin ottanut niukka nelikko Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti.
Marin ei halunnut yksilöidä enempää maita, jotka olivat Suomen kanssa samoilla linjoilla.
”Useampi maa esitti samankaltaista kritiikkiä, jossa korostuivat avustusten ja lainojen suhde ja kysymys siitä, onko järkevää ottaa yhteistä lainaa ja jakaa sitä avustuksina eteenpäin. Tuli koviakin puheenvuoroja”, Marin sanoi.
”Suomi ei ole yksin”, hän jatkoi.