Olen seurustellut poikaystäväni kanssa kohta kolme vuotta. Hän sai stipendin yhdysvaltoihin ensi kesäksi ja on siis lähdössä sinne yliopistolle opiskelemaan koko kesäksi. Olen todella iloinen hänen puolestaan, mutta...en voi kieltää huolestumistani. Pelkään, että matkalla sattuu jotain, mistä en koskaan saa tietää. En tiedä miksi edes pelkään, sillä poikaystäväni on kiltti ja "uskollista tyyppiä" ja tiedän kuinka paljon hän rakastaa minua. En haluaisi ajatella näin, sillä hänkin on alkanut jo huomata, että jokin asia tässä reissussa minua vaivaa. En halua, että hänelle tulee syylinen olo, tai että hänestä tuntuisi, että haluan rajoittaa hänen elämäänsä. Mutta miten tästä tunteesta pääsee eroon? Miten tällaisia tunteita pitäisi käsitellä ja työstää? Kaikki nämä tunteet johtuvat varmaan siitä, että edellinen poikaystäväni petti minua eräällä matkallaan.
Onko kukaan muuten ollut tai tietääkö joku muuten tällaisista matkoista? Minkä "luonteisia" ne ovat? Kaverini nimittäin kertoi, että yliopistoelämä on yhdysvalloissa villiä ja "kosteaa". En tiedä, haluaako hän vain kiusata minua vai onko tuossa jotain perää. Mielikuvitukseni tekee temppujaan ja ajattelen vain pahinta mahdollista, joten olisin kiitollinen, jos joku antaisi realistisen kuvan. Kiitos kaikille jo etukäteen!
Onko kukaan muuten ollut tai tietääkö joku muuten tällaisista matkoista? Minkä "luonteisia" ne ovat? Kaverini nimittäin kertoi, että yliopistoelämä on yhdysvalloissa villiä ja "kosteaa". En tiedä, haluaako hän vain kiusata minua vai onko tuossa jotain perää. Mielikuvitukseni tekee temppujaan ja ajattelen vain pahinta mahdollista, joten olisin kiitollinen, jos joku antaisi realistisen kuvan. Kiitos kaikille jo etukäteen!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehkä olet jo kuullutkin että paras keino päästä eroon tuollaisista tunteista on varmaankin keskustelu poikaystäväsi kanssa asiasta. aikaisempi kokemuksesi jossa jouduit petetyksi on varmasti jättänyt arpia sinuun. itse ottaisin asian esiin kumppanini kanssa, puhumalla asiat saadaan päivänvaloon ja varjot väistyvät. sitäpaitsi. onhan kaikki tunteet sallittuja, miksi piilottelisit huolestumisesi. jos asia jää leijumaan saattaa se kasvaa sitten kesällä suurempiin mittakaavoihin vaikka mitään todellista ei tapahtuisikaan. voi olla vaikea aloittaa puhuminen ko. asiasta mutta uskon että kun puhut "pelostasi" se tuottaa hedelmää.
no mutta. tottahan se on että kaikkea voi sattua. kysymys on kuitenkin aika pitkästä ajasta. mutta voi olla että ei tapahdukaan. sitäpaitsi myös sinä jäät yksin.. elikäs sinullekin voi tapahtua jotakin.
ihmettelen suuresti miksi et voisi olla huolissaan? onhan se nyt aivan normaalia. voit olla myös huolissaan siitä, mitä tapahtuu suhteellenne sen jälkeen kun hän palaa? entä jos sinä itse et enää haluakaan olla miehen kanssa??
en ymmärtäisi sitä jos joku ei olisi ihmeissään moisessa tilanteessa. -tottakai silloin jos ei välitä toisesta. mutta mielestäni ole rauhassa ihmeissäsi.