Ennen sai kaikki asiast mukavasti omasta lähiössä, pientaloalueet, kylästä.Oli kaupan,apteekin,postin palvelut ,löyty kipskikin.Nyt joutuu lähtemään pikkuasiankin takia johonkin suurmarkettiin.
Auto heikensi palveluja
Anonyymi
36<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Totta.
Ennen vanhaan auto toi maitotölkin ja perunat lähikauppaan, josta alueen asukkaat haki ne kävellen tai pyörällä. Nykyään auto tuo ne automarkettiin josta alueen asukkaat hakevat autoillaan...
Peruskoulun tulo vei palvelut
Tästä tehtiin jo vuosia sitten tutkimuskin taisi olla Hesarissa, (oli täälläkin jollain foorumilla), kauppa onnistui ulkoistamaan useamman miljardin edestä kuljetuskustannuksia asiakkailleen.
Ovela kikka tehdä lisää tiliä, toisaalta tuotteiden hintoja saatiin hilattua jonkin verran alaspäin peltomarkettien avulla, samalla sai laajemman valikoiman ja näkyy asiasta tulleen uutta harrastustoimintaakin, ihmiset kun opetettiin pyöriin ja viettään vapa-aikaansa hehtaarihalleissa rahaa tuhlaten.
Sivistys ei ole hyväksi.
Moni hyvä navettapiika meni koulussa pilalle
Peruskoulun tulo pudotti sivistystä ja yleissivistystä aika radikaalisti. Siitä oli uutisiakin, kun peruskouluista porukka alkoi siirtymään lukioihin, niin lukioissa alettiin valittaa että eiväthän nuo uudet osaa eikä tiedä mitään, asia hyssyteltiin kuitenkin hiljaiseksi. Seuraavaksi sitten sitä peruskoulun käynyttä porukkaa lukiosta pyrki siirtymään korkeakouluihin kuten Tampereen Tekuun tekniseen korkeakouluun, siellä alettiin opettajien toimesta kerta että eiväthän nämä osaa edes laskea ja insinööriopiskelijoiksi tahtovillekin piti alkaa järjestämään matematiikan oppitunteja aivan perusasioista, tuokin juttu oli uutisissa aikoinaan.
Vihreät ei vienyt mitään.
Toivat paljon.
Mellakat kaupunkeihin, huimausaineet ja aliravitut roppansa nyhjäämään tyhjä katse silmissään puistojen hämärään.
Energia ei riitä järjelliseen ajatteluun.
Tyhmyydestään syytetään jotain muuta.
Vesa Keskinen ja Teuvo Sukari kävivät Yhdysvalloissa hakemassa oppeja kuinka ostoskeskuksien perustetamiseen.
Amerikalisaatio on levinnyt myös autoilun osalta.
Kuntosaleja tarvitaan, kun ihmiset liikkuvat arkitoimissaan liian vähän.
Lasten leikkipaikat ovat muuttuneet maksullisksi sisätilojen puuhamaiksi.
Kaikki rahastetaan
Ei tarvinnut mennä kuin Ruotsiin asti jossa vastaava jo oli Ruotsissa, Ullared joka oli paljon osompi kuin nämä kotimaiset, sieEurooppaa ostoksillza jne.
https://blog.matkapatonki.fi/2019/06/28/ullared-ruotsin-tuuri/
Ruotsin ongelma on että kaaupungeissa noita ostoskeksuksia on jo suljettu kun asiakkaat ei riitä
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/201802132200741031
Tää uusi kone ja läppäri on surkea ja aiheuttaa typoja oikein kunnolla. Yksinkertaistaen, tuolla Ruotsin Ullaredissa käy väkeä ympäri Eurooppaa ostoksilla ja majoittumassa, osa viettää lomansakin siellä, siellä on autoilijoille leirintäalueet ja hotellit.
Ei se kyllä auton syytä ole, jos kauppaketjut ovat "tehostaneet" toimintaansa. On pitänyt taas heti aamuvarhaisella tulla kirjoittelemaan hömpänpömppää.
Ei olekaan ,ihminen tekee valinnan. Lähikauppa vai suurmatketit. Auto mahdollisti muutoksen.
Lähikaupan edessä ei ole parkkipaikkoja ja se lähikauppakin on siirtynyt sinne kauemmas postin, apteekkien jne, kanssa, vaihtoehdoksi jää auto ja marketti, muuttua ns, prisma-perheeksi.
En tiedä,itkeä vain nauraa. On siinä taas kommentti. Parkkipaikka,kuinka kaukaa tulet. Lähikauppa,ymmärrätkö?
Meidät on orjuutettu Bonus-ja Plussakorteilla tiettyjen kaupparyhmien asiakkaiksi.
Kaikki on ketjutettua.
Mulla on vain Kela- ja kirjastokortti.
Olen siinä mielessä anarkisti.
Joskus olen kaverin korttia lainannut, kun olen kalliimpaa tuotetta, vain kanta-asiakkaalle edullisempaa, ostanut
Kaveri sai ne plussat tai bonukset kortilleen.
Lähikauppa itsellä kohtuu kaukana ja kalliskin se on, postipaketit tulee minne sattuu kun automaatit ovat täynnä, yleensä tulevat automatkan päähän, Liikkuminen iäkkäämpänä ei sekään niin kovin helppoa ole kun jalkakäytävillä ja kävelyteillä on kiertokehoituskylttejä, ne kun rakentelee taloja ja tukkii kulkuväyliä. No viime talvi oli poikkeus, lunta oli haarvoin ja vain vähän, oli helpompi kävellä, kun yleensä noita kävelypaikkoja ei oikein hoideta talvisin.
Joku kehui Koskikeskusta ja Ratinaa, vastemielisiä paikkoja joita olen onnistunut välttämään aika hyvin, ei vaan pidä sellaisista.
Kun ei ole enää lähikauppoja. Se halpuus on kyseenalainen juttu suurmyymälöissä.Aikaakin tuhraantuu.. Kylässä tai lähiössä oli kauppoja. Ennevanhaan
Ei kehuttu vaan todettiin niiden olevan kaupungin ytimessä,ei jossain pellolla. Samaa massavouhotusta molemmat. Toiseilla on vain asiakkaat vieressä. Ei automatkan päässä. Tulevaisuuden ostareita.
Jännää, että ihmiset joutuvat itse palvelemaa itseään pankeissa, kaupoissa, ja virastoissa. Silti elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden hinnat ovat kalliita.
Asiakkaat joutuvat kierrättämään pakkauksia, paperia, metallia ja muoveja ja maksamaan siitä jätemaksut.
Koko ajan yritykset mankuvat tukiaisia toimintaansa, vaikka ovat kustannussyistä ajaneet palvelut ja henkilökustannukset minimiin.
Ihan hyvä havainto tuokin, vain osa entisaja palveluista saadaan, muuta silti niistäkin rahastetaan paljon enemmän.
Palvelu oli jyvitettykorkoon. Nyt maksaa se joka niitä tarvitsee.
Siksi varmaan äänestyksessä suomalaiset valitsivat ajan ennen EU:ta , eli 1980-luvun parhaaksi ajaksi tässä maassa jota kaivattiin, valtio oli lähes velaton nykyiseen verrattuna ja töitäkin riitti, palkat siedettäviä, palvelutkin vielä pelasivat ja työttömyys oli pientä Postikin toimi vielä hyvin. Sitten on vähän uudisteltu, mikä on nykyään synonyymi huononnuksille eli kolmannelta nimeltaan rakennesopeutusohjelmille joita uusliberaalit ajavat ympäri maailmaa. Se Holkerin 1987 toteama "Hallittu rakennemuutos" joka alettiin oli ihan sitä samaa uudistus/huononnus asiaa, se hallittu siitä kyllä katosi 90-luvun lamaan aika haipakkaa.
Unohditko Ryssäilyn. Kauppa veti kuin siimaa. Kekkonen jakoi lisenssit kuka sai tehdä kauppaa. Unohdettiin tuotekehitys ja koulutus.Ryssälle kelpaa kaikki. Ryssä meni konkurssiin,onneksi se napanuora katkesi.
Muistan, kun 90- luvulla alettiin puhua markkinavoinista.
2000- luvulla alettiin puhua globalisaatiosta.
2010 - luvulla alettiin puhua digitalisaatiosta, sijoittamisesta, matkustelusta ja kaupungistumisesta.
Kaikki olivat kehitystä.
Nyt puhutaan ilmastokriisistä ja eriarvoistumisesta ...
Ei tuokaan unohtunut minkä mainitsit, se kävi vaan niin, että kun asia oikein tutkittiin, (Suomen akatemian suuri kolmivuotinen lamatutkimus laman syistä) niin tuo idänkauppa ei oikeastaan ollut kovinkaan merkittävä tekijä 90-luvun lamassa, aiheesta tehtiin kolmivuotinen (tutkijoita useasta länsimaasta) lamatutkimus joka kertoi laman syyt ja seurauksiakin melko tarkkaan. Idänkaupan toppaamista toki käytettiin puheissa tekosyynä ongelmille, mutta se nyt oli enemmän propagandaa, toki se vähän vaikutti, mutta ei merkittävästi ja korjaantui nopeasti, kun ei oikein kehdattu sanoa mistä on kyse, osa ei edes tiennyt eikä tajunut asiaa ja ongelmaa. Harmiksesi idänkauppa ja sen ongelmat kestivät vain hyvin lyhyen aikaa ja Suomen ja naapurin kauppa palasi nopeasti entiselle tasolle ja isommaksi kuin ennen lamaa. Uusi-Suomi lehtikin kirjoitti takavuosina, että mihinkä me mitään Nokiaa tarvitaan, kun pelkkä Idän turismi toi maahan rahaa miljardin euron verran vuodessa, Usarin päätoimittaja piti sitä uutena Nokiana tuolloin.
Jo 90-luvulla kirjoitettiin varsin kriittisiä kirjoja globalisaatiosta, niissä aika pitkälle varoiteltiin tulevista ongelmista mm. David Korten oli yksi ajan globalisaatiokriitikko ja aika kohdalleenhan tuo on ennustellut jo tuolloin, sanoin moni muukin, tämä homma on vielä vain kesken, mutta demokratia häviää, samoin markkinatalous globaalille kapitalismile, myös köyhyys tulee kasvamaan ja leviää uudistusten myötä myös vielä 80-ja 90-luvuilla hyvinvoineisiin länsi -Euroopan valtioihin. Valitettavasti.
Jotkut silti hehkuttavst markkinavoimia asiana, joka kilpailun ja kysynnän myötä toimii kuin vesivaaka tai joku vatupassi.
Nyt, kun tuli pandemia,nähdään, ettei tasapaino ja vaaka toimi.
Väärin kalibroitu. Tai jotain.
Valtiot ja keskuspankit huudetaan apuun rahoittamaan markkinoita ja markkinavoimia.
... viiden vuoden aikana, jotka edelsivät
Neuvostoliiton loppua. Neuvostokaupan supistuminen aiheutti osaltaan
vähittäin pahenevan kauppataseen heikkenemisen, mikä osoittautui lopulta
kohtalokkaaksi siinä vaiheessa kun markkaa kohtaan alettiin muutenkin tuntea
epäluottamusta.
Samalla kun kilpailukyky heikkeni
Ei pidä puhua suurta suuremmalla. Ryssäkaupalla oli suuri merkitys.
Se mitä tuli mainittua idänkaupasta oli nimenomaan alan tutkimuksesta jota talousoppineet tekivät, osa siitä on edelleen saatavissa netissä, lainattu moneen talouslam blogiinkin, koko versio on englanniksi ja maksullinen nykyään. Suomen ongelma oli lähes sama kuin Argentiinan joka sitoi valuuttansa US dollariin joka lopulta kävi liian kalliiksi ja Argentiinan talous romahti, Suomi taas oli sitoutunut EU:N kokeiluvaluuttaan ECU;uun ja lähes sama tulos vahvoine markkoineen. Ruotsi ja Norja hoitivat omat rahan vapauttamisesta aiheutuneet 90-luvun lamansa paljon fiksummin kuin Suomi joka vielä tahallaan syvensi ja pidensi lamaansa pyrkiessään toteuttamaan lännestä tuttua talouden shokkiterapiaa, tuokin kuvataan tutkimuksessa kohtuu hyvin. Asia löytyy myös Taloussanomien sivuilta melkein selkokielellä, ei kun lukemaan ja ottamaan asioista selvää. Idänkauppa siis oli pikku juttu isossa kuvassa.
Ei markkinatalous paha asia ole sinänsä, vaan tämä nykyinen globaali kapitalismi jota ei Korteninkaan mukaan pidä sekottaa markkinatalouteen, markkinataloutta hallitaan demokratialla, globaali kapitalismi hävittää demokratiaa, Tuossa vanhempaa kuvausta asiasta, kohtuu hyvä kuvaus:
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/30.lokakuu/MARK4298.HTM
Siitä yritetään tehdä rahoituskriisi vaikka idänkaupan merkitys oli suuri.Emne vieläkään pysty tunnistamaan totuutta. Olimme riippuvaisia rysdistä. Se,että Suomen akatemia teki tuon tutkimuksen niin se on vain yksi tulkinta.
..vaikka idänkaupan osuus Suomen työpaikoista oli vain viisi prosenttia, Suomen taantumassa sillä oli moninkertainen paino.
Neuvostoliiton-viennin romahdus nosti Suomen maksamaa öljyn hintaa noin kymmenen prosenttia. Idänkauppaan erikoistuneen teollisuuden palkat jäätyivät paikoilleen tilanteessa, jossa sen oli pakko tehdä kalliita muutoksia toimintaansa...
Paluu tulevaisuuteen, paluu menneisyyteen. Työ, asuminen ja palvelut lähelle toisiaan.
Nyt ajatellaan, että kaikki tiiviisti sumppuun helposti hallittaviksi.
Eikö kommunismia joskus juurikin keskitetystä suunnitelmataloudesta pahimmin kritisoitu.
Liberaalit ajoivat valinnanvapautta.
Nyt liberaalit ajavat keskittämistä helpommin saatavien tulojen toivossa. Kaikki ketjutetaan ja vaiin muutama toimija kilpailee ostovoimasta markkinoilla
Kalevaan uusia asukkaita lehtitietojen mukaan noin 10 000 kpl.