Onko suoraan ajava kääntyvä?

Anonyymi

Kyse on tästä paikasta. Kaarre jossa "sivutie" jatkuu suoraan eteenpäin.

https://goo.gl/maps/76YusshJpnKpW2Ry9

Jos suoraan ajava on pääväylältä poistuva ja kääntyvä, niin hänen on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa, eli suoraan edessä olevan pyörätien jatkeen (ei ole maalattu) ylittäviä pyöräilijöitä.

202

1441

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mielenkiintoinen tilanne. Ilman tuota kieltokylttiä tilanne olisi selvä ja kääntyvien pitäisi tietysti vilkuttaa. Mutta mitä tuo kyltti nyt aikaansaa? Onko suoraan edessä tie vai ei?

      Mutta onneksi tähän on olemassa hyvä ja käytännöllinen ratkaisu: vilkuttaminen ei haittaa mitään. Vilkuta pois.

    • Kysehän ei ollut vilkuttamisesta, vaan vasemmalla olevalla kevyen liikenteen väylällä olevan pyöräilijän väistämisestä.

      Tie jatkuu, ei tarvitse väistää, mutta uudessa tieliikennelaissa on edelleen painotettu ennakointia, että kanssaliikennöijän ollessa ääliö, ei hänenkään päälleen saa ajaa.

      Edelleenkään. ; )

      • Anonyymi

        Kyse oli aloituksessa suoraan ajavan väistämisvelvollisuudesta suoraan edessä olevan "pyörätien jatkeen" ylittäviin nähden.

        Samaten on myös sinun esiin tuomasi pointti mielenkiintoinen, eli onko kyseessä risteys vai kaarre, eli väistetäänkö vasemmalle kääntyessä (kaartaessa) jatkeen ylittäjiä. Päälle ei toki koskaan saa ajaa vaikka toinen tekisikin väärin.


      • Katos, ei tullutkaan luettua loppuun. Mutta melkein samasta asiastahan tässä on loppujen lopuksi kyse.

        Melkein, koska nyt oikea toiminta riippuu todellakin siitä, onko tuossa risteys vai ei. Jos ei ole, pyöräilijää ei tulisi väistää, ellei se ole onnettomuuden estämiseksi pakollista (ettei opeteta niitä pahoille tavoille). Jos siinä taas on risteys, olisi pyöräiljöitä ehdottomasti väistettävä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyse oli aloituksessa suoraan ajavan väistämisvelvollisuudesta suoraan edessä olevan "pyörätien jatkeen" ylittäviin nähden.

        Samaten on myös sinun esiin tuomasi pointti mielenkiintoinen, eli onko kyseessä risteys vai kaarre, eli väistetäänkö vasemmalle kääntyessä (kaartaessa) jatkeen ylittäjiä. Päälle ei toki koskaan saa ajaa vaikka toinen tekisikin väärin.

        Aloituksessa suoraan ajava ei ole kääntyvä, vaan suoraan ajava. Kyse on vain siitä, onko tuossa risteys, jolloin pyörällä suoraan ajava olisi "etuajo-oikeutettu".


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Aloituksessa suoraan ajava ei ole kääntyvä, vaan suoraan ajava. Kyse on vain siitä, onko tuossa risteys, jolloin pyörällä suoraan ajava olisi "etuajo-oikeutettu".

        Mikä se kulma jolloin lasketaan että on vielä kääntyvä? Entä jos se onkin päätie ja "sivutie" joka määrittää onko sitä kääntyvä vai ei?

        Esimerkissä kuvasuunnan mukaan "pääväylä" kaartaa vasemmalle ja poistuva "sivutie" jatkuu suoraan. Haasteellinen paikka. Kannattaa vain ottaa iisisti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä se kulma jolloin lasketaan että on vielä kääntyvä? Entä jos se onkin päätie ja "sivutie" joka määrittää onko sitä kääntyvä vai ei?

        Esimerkissä kuvasuunnan mukaan "pääväylä" kaartaa vasemmalle ja poistuva "sivutie" jatkuu suoraan. Haasteellinen paikka. Kannattaa vain ottaa iisisti.

        > Entä jos se onkin päätie ja "sivutie" joka määrittää onko sitä kääntyvä vai ei?

        Tuo on helppo: Jos näin olisi, se olisi lakiin kirjattu. Ei ole.

        Kulma on mielenkiintoisempi kysymys. Kuten niin moni muukin asia laissa, tuo on tulkinnanvaraista. Veikkaisin, että suurin osa kansasta, poliiseista ja tuomareista tulkitsee 90 astetta kääntymiseksi. Jos yleisohjetta lähdetään hakemaan, niin se suunta johon meneminen vaatii ratin kääntöä enemmän voisi olla kääntymistä (ja tämä hoitaa sitten pitkät mutkat vs. tiukka koukkaus -tilanteet).


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        > Entä jos se onkin päätie ja "sivutie" joka määrittää onko sitä kääntyvä vai ei?

        Tuo on helppo: Jos näin olisi, se olisi lakiin kirjattu. Ei ole.

        Kulma on mielenkiintoisempi kysymys. Kuten niin moni muukin asia laissa, tuo on tulkinnanvaraista. Veikkaisin, että suurin osa kansasta, poliiseista ja tuomareista tulkitsee 90 astetta kääntymiseksi. Jos yleisohjetta lähdetään hakemaan, niin se suunta johon meneminen vaatii ratin kääntöä enemmän voisi olla kääntymistä (ja tämä hoitaa sitten pitkät mutkat vs. tiukka koukkaus -tilanteet).

        Ei kaikkia muitakaan "erikoisia" tilanteita ole kirjattu lakiin joten ei ole aukoton teoria.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kaikkia muitakaan "erikoisia" tilanteita ole kirjattu lakiin joten ei ole aukoton teoria.

        Laissa ei ole mitään sellaista, joka viittaisi päinvastaista. Pikemminkin niin päin, että laissa ei ole merkitystä sillä, minne tie menee, vaan minne ajoneuvo menee. Tämä pätee ainakin vilkuttamiseen ja väistämiseen.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Aloituksessa suoraan ajava ei ole kääntyvä, vaan suoraan ajava. Kyse on vain siitä, onko tuossa risteys, jolloin pyörällä suoraan ajava olisi "etuajo-oikeutettu".

        "Kyse on vain siitä, onko tuossa risteys, jolloin pyörällä suoraan ajava olisi "etuajo-oikeutettu"."

        Ei tullut mieleen katsoa kartasta onko siinä risteys?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyse on vain siitä, onko tuossa risteys, jolloin pyörällä suoraan ajava olisi "etuajo-oikeutettu"."

        Ei tullut mieleen katsoa kartasta onko siinä risteys?

        Risteyksessä suoraan ajava ei käänny, joten ei ole velvoitetta väistää pyörätien jatkeen ylittäviä pyöräilijöitä. Taas ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.


      • Anonyymi

        Kannatta ensiksi lukea 2 § kolmastoista kohta (13) josta löytyy risteyksen määritelmä. Sen jälkeen kannattaa lukea 24 § ensimmäinen kohta (1).


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Aloituksessa suoraan ajava ei ole kääntyvä, vaan suoraan ajava. Kyse on vain siitä, onko tuossa risteys, jolloin pyörällä suoraan ajava olisi "etuajo-oikeutettu".

        TLL 2 § löytyy risteyksen määritelmä
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2


      • Anonyymi kirjoitti:

        TLL 2 § löytyy risteyksen määritelmä
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2

        Ei riitä. Se, onko tuossa risteys vai ei, riippuu siitä, jatkuuko suoraan tie vai ei. Minusta jatkuu, mutta en ole ihan 100% varma. Se kun riippuu siitä, mikä on maantien määritelmä tai onko tuo yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta, vaikka siinä ehdollinen ajokielto onkin.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Ei riitä. Se, onko tuossa risteys vai ei, riippuu siitä, jatkuuko suoraan tie vai ei. Minusta jatkuu, mutta en ole ihan 100% varma. Se kun riippuu siitä, mikä on maantien määritelmä tai onko tuo yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta, vaikka siinä ehdollinen ajokielto onkin.

        Miksi ei riittäisi lain mukainen tulkinta risteyksestä? Jos on lain mukaan risteys, niin sitten toimitaan risteyssääntöjen mukaisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei riittäisi lain mukainen tulkinta risteyksestä? Jos on lain mukaan risteys, niin sitten toimitaan risteyssääntöjen mukaisesti.

        Jos tuosta ei jatku suoraan tietä, ei siinä ole risteystä, koska siinä ei useampi tie kohtaa. Helppoa?


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Jos tuosta ei jatku suoraan tietä, ei siinä ole risteystä, koska siinä ei useampi tie kohtaa. Helppoa?

        2 §
        Määritelmät

        Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;


      • Anonyymi kirjoitti:

        2 §
        Määritelmät

        Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

        Hienoa. Osaat kopioida lakitekstiä palstalle.


    • Anonyymi

      Tiennimi ainakin muuttuu, onko sillä merkitystä että tulkitaan risteykseksi.
      Toisesta suuntaa tulevilla onkin kolmio.

      Tulkitsen tuon niin että tuo moottoriajoneuvoilla ajo kielletty ei kumoa mitään muuta, tietenkään, saahan siitä ajaa suoraan kunhan ei aja läpi. Eli kääntyminen vasemmalla ei tarkoita suoraan ajamista vaan on kääntyminen ja on väistämisvelvollinen pyöriä kohtaan, kuin myös vastaantulijoitakin kohtaan ja kaikkea mitä kääntyvän kuuluukin väistä.

      • > Eli kääntyminen vasemmalla ... on väistämisvelvollinen ... vastaantulijoitakin kohtaan

        Ei uuden lain mukaan. Vastaantulijoiden kolmion merkitystä on muutettu ja nyt niiden pitää väistää myös vastaantulijoita, joilla kolmiota ei ole.


      • Anonyymi

        Onneksi laissa on nykään risteyksen määritelmä.

        Tässä laissa tarkoitetaan: 13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;


    • Anonyymi

      Risteyksen muodollahan ei ollut edes vanhan tieliikennelain aikaan merkitystä, normaalit väistämissssssssssssssssssssssssäännöt

      • Anonyymi

        Väistämissäännöt ovat edelleen voimassa ja ne löytyvät laista. Kuten keskusteluista voi lukea, niin jotkut mieltävät tiemerkintöjen perusteella kyseessä olevan kaarre josta "sivutie" jatkuu suoraan (kuvasuunnasta katsottuna) ja jossa kaarretaan vasemmalle. Toiset taas mieltävät että kyseessä on risteys jossa käännytään vasemmalle.


    • Anonyymi

      Kääntyvänä väistäisin suoraan mennessä en, autolla on se kolmio se on taas ihan selvä

      • Anonyymi

        Näin toimisin myös itse. Miellän tuon risteykseksi, en kaarteeksi. Linkin kuvasuunnasta katsottuna käännyn vasemmalle ja väistän tällöin lain velvoittamalla tavalla.


    • Anonyymi

      Kaarre vai risteys? Sepä se.

    • Anonyymi

      Jaa se on taas oululaista osaamista... Niinhän tuo on tuohon piirretty, että vasemmalle kaartuu vain mutka, eli sinne ajava ei ole kääntyvä ja suoraan ajava taas sitten väkisinkin on "kääntyvä", mutta takuuvarma väärinkäsitysten tuottaja kyllä on tuo paikka, eli käytännössä joutuu menemään aina ns. tilanteen mukaan ja varomaan ettei aja päälle tai jää alle menipä säännöt miten päin vaan.

      • Anonyymi

        Siinä mielessä paikka on kuitenkin looginen, että suoraan jatkuvan "sivusuunnan" poikki on reunakivi. Siitä pitäisi ymmärtää, että poistuu ajoradalta ja muuttuu siinä kohtaa TLL 24 §:n väistämisvelvolliseksi pyörätietä lähestyviä kohtaan.

        Jännä paikka muuten. Jos kielto koskee tuota tolpilla erotettua pätkää, sinne ei saa moottoriajoneuvolla ajaa missään tarkoituksessa tästä suunnasta. Jos ajat tuohon ränniin, kääntymismahdollisuuden puuttuessa on pakko ajaa siitä läpi. Ja juuri se on tuossa merkillä kielletty.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinä mielessä paikka on kuitenkin looginen, että suoraan jatkuvan "sivusuunnan" poikki on reunakivi. Siitä pitäisi ymmärtää, että poistuu ajoradalta ja muuttuu siinä kohtaa TLL 24 §:n väistämisvelvolliseksi pyörätietä lähestyviä kohtaan.

        Jännä paikka muuten. Jos kielto koskee tuota tolpilla erotettua pätkää, sinne ei saa moottoriajoneuvolla ajaa missään tarkoituksessa tästä suunnasta. Jos ajat tuohon ränniin, kääntymismahdollisuuden puuttuessa on pakko ajaa siitä läpi. Ja juuri se on tuossa merkillä kielletty.

        Läpikin saa ajaa, jos primääri tarkoitus on jokin muu. Esimerkiksi kadulla, jolla läpiajo on kielletty saat ajaa kiinteistölle ja myöhemmin jatkaa katua toiseen suuntaan...

        Mitä tuossa sitten voi tehdä? Ehkä ottaa/jättää matkustajia?

        Reunakivetys ei tarkoita, että olisit poistumassa ajoradalta. Tarkoittaa mahdollisesti, että tuoltapäin tuleva tulee muulta vähäiseltä tieltä, joka tekisi hänestä väistämisvelvollisen, jos ei kolmio jo hoitaisi sitä asiaa.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Läpikin saa ajaa, jos primääri tarkoitus on jokin muu. Esimerkiksi kadulla, jolla läpiajo on kielletty saat ajaa kiinteistölle ja myöhemmin jatkaa katua toiseen suuntaan...

        Mitä tuossa sitten voi tehdä? Ehkä ottaa/jättää matkustajia?

        Reunakivetys ei tarkoita, että olisit poistumassa ajoradalta. Tarkoittaa mahdollisesti, että tuoltapäin tuleva tulee muulta vähäiseltä tieltä, joka tekisi hänestä väistämisvelvollisen, jos ei kolmio jo hoitaisi sitä asiaa.

        Saat jatkaa myös samaan suuntaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä mielessä paikka on kuitenkin looginen, että suoraan jatkuvan "sivusuunnan" poikki on reunakivi. Siitä pitäisi ymmärtää, että poistuu ajoradalta ja muuttuu siinä kohtaa TLL 24 §:n väistämisvelvolliseksi pyörätietä lähestyviä kohtaan.

        Jännä paikka muuten. Jos kielto koskee tuota tolpilla erotettua pätkää, sinne ei saa moottoriajoneuvolla ajaa missään tarkoituksessa tästä suunnasta. Jos ajat tuohon ränniin, kääntymismahdollisuuden puuttuessa on pakko ajaa siitä läpi. Ja juuri se on tuossa merkillä kielletty.

        Tuossa reunakivetyksen kohdalla yhdistyy kahden eriarvoisen tien ajoradat. Ei siinä poistuta ajoradalta.


    • Anonyymi

      Tiessä on mutka vasemmalle, katso keskiviiva merkintää. Vasemmalle menijä ei ylitä keskiviivaa. Pyörätietä ajava väistää.

      • Anonyymi

        Tuolla ylempänä yhdessä kommentissa lukee mm. näin: "laissa ei ole merkitystä sillä, minne tie menee, vaan minne ajoneuvo menee. Tämä pätee ainakin vilkuttamiseen ja väistämiseen."

        Tuon kommentin perusteella auto kääntyy ja kääntyvä väistää risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla ylempänä yhdessä kommentissa lukee mm. näin: "laissa ei ole merkitystä sillä, minne tie menee, vaan minne ajoneuvo menee. Tämä pätee ainakin vilkuttamiseen ja väistämiseen."

        Tuon kommentin perusteella auto kääntyy ja kääntyvä väistää risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

        Auto jatkaa samalla tiellä ajoa, ei ylitä katkoviivaa. Väistää tietysti jalankulkijaa, polkupyörä ja mopo ovat väistövelvollisia.


      • Anonyymi

        Tämä klo 19:02 29.6. kirjoitettu kommentti antaa oikean vastauksen. Ajorata kääntyy vasemmalle, mikä tarkoittaa sitä, että ajoneuvo ajaa "suoraan" tietä pitkin silloinkin, kun ylittää kuvassa vasemmalla olevan suojatien.

        Edellä kerrotun voi havaita tien rakenteellisista ominaisuuksista, kun suoraan edessä oleva tieosuus on selvästi vain vähäinen tie, sekä tiemerkinnöistä, joissa tien keskiviivaa osoittava kaistamerkintä kaartuu vasemmalle.

        Näin ollen, autoilija ajaessaan väistää vain jalankulkijoita suojatiellä tai niitä jalankulkijoita, jotka ovat valmistautumassa tulemaan suojatielle. Autoilija ei väistä polkupyöräilijää, vaan pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus.

        Edessä näkyvältä sivutieltä tuleva väistää kaikkia muita (mikä on osoitettu myös väistämisvelvollisuus liikennemerkillä). Sivutieltä tulevan ja oikealle kääntyvän autoilijan on syytä väistää myös polkupyöräilijää (suojatien jatkeella), koska autoilija kääntyy ajaessaan oikealle, jolloin tästä suunnasta tulevan on väistettävä suoraan ajavaa liikennettä.

        HUOM: Mopoilija ei saa jaa kuvan tilanteessa pyörätiellä, koska 'mopolla ajo sallittu' lisäkilpeä ei ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä klo 19:02 29.6. kirjoitettu kommentti antaa oikean vastauksen. Ajorata kääntyy vasemmalle, mikä tarkoittaa sitä, että ajoneuvo ajaa "suoraan" tietä pitkin silloinkin, kun ylittää kuvassa vasemmalla olevan suojatien.

        Edellä kerrotun voi havaita tien rakenteellisista ominaisuuksista, kun suoraan edessä oleva tieosuus on selvästi vain vähäinen tie, sekä tiemerkinnöistä, joissa tien keskiviivaa osoittava kaistamerkintä kaartuu vasemmalle.

        Näin ollen, autoilija ajaessaan väistää vain jalankulkijoita suojatiellä tai niitä jalankulkijoita, jotka ovat valmistautumassa tulemaan suojatielle. Autoilija ei väistä polkupyöräilijää, vaan pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus.

        Edessä näkyvältä sivutieltä tuleva väistää kaikkia muita (mikä on osoitettu myös väistämisvelvollisuus liikennemerkillä). Sivutieltä tulevan ja oikealle kääntyvän autoilijan on syytä väistää myös polkupyöräilijää (suojatien jatkeella), koska autoilija kääntyy ajaessaan oikealle, jolloin tästä suunnasta tulevan on väistettävä suoraan ajavaa liikennettä.

        HUOM: Mopoilija ei saa jaa kuvan tilanteessa pyörätiellä, koska 'mopolla ajo sallittu' lisäkilpeä ei ole.

        > Tämä klo 19:02 29.6. kirjoitettu kommentti antaa oikean vastauksen

        Paitsi että kommentti antaa väärän vastauksen. Tuossa on risteys, se lienee selvää. Vasemmalle kääntyvä kääntyy, sekin lienee selvää. Jos tiessä on risteys ja sillä kohtaa kääntyy, silloin on risteyksessä kääntyvä. Risteyksessä kääntyvä sekä käyttää vilkkua, että väistää suoraan ajavaa fillaria tuossa kohtaa.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        > Tämä klo 19:02 29.6. kirjoitettu kommentti antaa oikean vastauksen

        Paitsi että kommentti antaa väärän vastauksen. Tuossa on risteys, se lienee selvää. Vasemmalle kääntyvä kääntyy, sekin lienee selvää. Jos tiessä on risteys ja sillä kohtaa kääntyy, silloin on risteyksessä kääntyvä. Risteyksessä kääntyvä sekä käyttää vilkkua, että väistää suoraan ajavaa fillaria tuossa kohtaa.

        Onhan siinä risteys, mutta ei tasa-arvoinen risteys, joita koskee kertomasi asiat.

        Suojatiensäännön osalta noudatetaan siis ohjetta, että polkupyöräilijä väistää muuta liikennettä.

        Vilkkua mainitussa risteyksessä käytetään niin, että jos autoilija poistuu tieltä sivutielle (tässä tapauksessa ajaa siis suoraan) hän käyttää suuntamerkkiä osoittaakseen poistuvansa tieltä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onhan siinä risteys, mutta ei tasa-arvoinen risteys, joita koskee kertomasi asiat.

        Suojatiensäännön osalta noudatetaan siis ohjetta, että polkupyöräilijä väistää muuta liikennettä.

        Vilkkua mainitussa risteyksessä käytetään niin, että jos autoilija poistuu tieltä sivutielle (tässä tapauksessa ajaa siis suoraan) hän käyttää suuntamerkkiä osoittaakseen poistuvansa tieltä.

        > Onhan siinä risteys, mutta ei tasa-arvoinen risteys, joita koskee kertomasi asiat.

        Osoittaisitko laista kohdan, jonka mukaan vain tasa-arvoisessa risteyksessä kääntyvien tarvitsee vilkuttaa? Tai sen lauseen, joka muuttaa väistämisvelvoitetta pyöräilijää kohden, jos jollakin muulla suunnalla on kolmio?

        > Suojatiensäännön osalta noudatetaan siis ohjetta, että
        > polkupyöräilijä väistää muuta liikennettä.

        Ei, vaan kääntyvä ajoneuvo väistää suoraan jatkavaa pyöräilijää. Kärkikolmiolla voidaan tätä sääntöä muuttaa vain, jos kärkikolmio on pyöräilijällä. Tässä tapauksessa ei ole.

        > Vilkkua mainitussa risteyksessä käytetään niin, että jos autoilija
        > poistuu tieltä sivutielle (tässä tapauksessa ajaa siis suoraan) hän
        > käyttää suuntamerkkiä osoittaakseen poistuvansa tieltä.

        Ei. Suoraan ajettaessa ei pääsääntöisesti vilkuteta. Poikkeuksena jotkut liikenneympyrät. Kääntyvät vilkuttavat.

        Mieti tuo sama risteys siten, että myös oikealle lähtisi vastaava katu kuin suoraan. Mitä sinun mukaasi vilkku oikealle tarkoittaisi? Ajamista suoraan vai kääntymistä oikealle? Jos noudatat lakia, on vilkku selvä:
        - ei vilkkua => ajetaan suoraan
        - vilkku oikealle => käännytään oikealle
        - vilkku vasemmalle => käännytään vasemmalle


      • Anonyymi

        Ei pidä luottaa liikaa tiemerkintöihin, vaan pitää muodostaa käsitys väistämisvelvollisuudestaan liikennevalojen, liikennemerkkien ja liikennesääntöjen perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä klo 19:02 29.6. kirjoitettu kommentti antaa oikean vastauksen. Ajorata kääntyy vasemmalle, mikä tarkoittaa sitä, että ajoneuvo ajaa "suoraan" tietä pitkin silloinkin, kun ylittää kuvassa vasemmalla olevan suojatien.

        Edellä kerrotun voi havaita tien rakenteellisista ominaisuuksista, kun suoraan edessä oleva tieosuus on selvästi vain vähäinen tie, sekä tiemerkinnöistä, joissa tien keskiviivaa osoittava kaistamerkintä kaartuu vasemmalle.

        Näin ollen, autoilija ajaessaan väistää vain jalankulkijoita suojatiellä tai niitä jalankulkijoita, jotka ovat valmistautumassa tulemaan suojatielle. Autoilija ei väistä polkupyöräilijää, vaan pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus.

        Edessä näkyvältä sivutieltä tuleva väistää kaikkia muita (mikä on osoitettu myös väistämisvelvollisuus liikennemerkillä). Sivutieltä tulevan ja oikealle kääntyvän autoilijan on syytä väistää myös polkupyöräilijää (suojatien jatkeella), koska autoilija kääntyy ajaessaan oikealle, jolloin tästä suunnasta tulevan on väistettävä suoraan ajavaa liikennettä.

        HUOM: Mopoilija ei saa jaa kuvan tilanteessa pyörätiellä, koska 'mopolla ajo sallittu' lisäkilpeä ei ole.

        "Edellä kerrotun voi havaita tien rakenteellisista ominaisuuksista, kun suoraan edessä oleva tieosuus on selvästi vain vähäinen tie"

        Enpä tiedä, onko kysessä vain vähäinen tie, kun kuvassa näkyy paljon kerrostalojakin.
        Kansankatu jatkuu Kansankatuna, jolla osasta katua on läpiajo kielletty.
        Seuraavassa selitystä mikä oikeuden mukaan voi olla muukin kuin vähäinen tie:

        Käkisaaren yksityistie ei käräjäoikeuden mukaan ole ns. vähäinen tie.
        Perusteena on, että liikennettä siellä ei ole rajoitettu ja se saa kunnan tukea. Perusteena
        oli myös, että Käkisaarentietä käyttäjämäärän perusteella käytetään yleisesti liikennöintiin.
        Todisteena tästä oli valokuva, jossa on yhdeksän postilaatikkoa
        eli Käkisaarentie ei palvele vain määrättyjä tai vähäistä määrää kiinteistöjä.
        Näin ollen jää näyttämättä, että kyse olisi vähäisestä tiestä


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        > Onhan siinä risteys, mutta ei tasa-arvoinen risteys, joita koskee kertomasi asiat.

        Osoittaisitko laista kohdan, jonka mukaan vain tasa-arvoisessa risteyksessä kääntyvien tarvitsee vilkuttaa? Tai sen lauseen, joka muuttaa väistämisvelvoitetta pyöräilijää kohden, jos jollakin muulla suunnalla on kolmio?

        > Suojatiensäännön osalta noudatetaan siis ohjetta, että
        > polkupyöräilijä väistää muuta liikennettä.

        Ei, vaan kääntyvä ajoneuvo väistää suoraan jatkavaa pyöräilijää. Kärkikolmiolla voidaan tätä sääntöä muuttaa vain, jos kärkikolmio on pyöräilijällä. Tässä tapauksessa ei ole.

        > Vilkkua mainitussa risteyksessä käytetään niin, että jos autoilija
        > poistuu tieltä sivutielle (tässä tapauksessa ajaa siis suoraan) hän
        > käyttää suuntamerkkiä osoittaakseen poistuvansa tieltä.

        Ei. Suoraan ajettaessa ei pääsääntöisesti vilkuteta. Poikkeuksena jotkut liikenneympyrät. Kääntyvät vilkuttavat.

        Mieti tuo sama risteys siten, että myös oikealle lähtisi vastaava katu kuin suoraan. Mitä sinun mukaasi vilkku oikealle tarkoittaisi? Ajamista suoraan vai kääntymistä oikealle? Jos noudatat lakia, on vilkku selvä:
        - ei vilkkua => ajetaan suoraan
        - vilkku oikealle => käännytään oikealle
        - vilkku vasemmalle => käännytään vasemmalle

        Jos ramppi sijaitsee loivassa mutkassa, jonne ajetaan suoraan, mutta päätie tekee mutkan, niin kyllä vilkuttaisin rampille poistuessani, enkä päätietä jatkaessani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ramppi sijaitsee loivassa mutkassa, jonne ajetaan suoraan, mutta päätie tekee mutkan, niin kyllä vilkuttaisin rampille poistuessani, enkä päätietä jatkaessani.

        Näin minäkin tekisin. Taajama-alueella en kuitenkaan välttämättä olisi sata varma asiasta. Jos vähänkään näyttää risteykseltä, niin olettaisin kyseessä olevan risteys ja toimisin sen mukaisesti. Haasteelliset ovat tuollaiset kohdat, jotka ovat "kaarteita" mutta jossa on "sivutie" juuri kaarteessa. Risteysalue käsittääkseni kuitenkin ja riippumatta siitä miten "pääväylä" menee, niin onhan se risteys ja sen mukaan toimisin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos ramppi sijaitsee loivassa mutkassa, jonne ajetaan suoraan, mutta päätie tekee mutkan, niin kyllä vilkuttaisin rampille poistuessani, enkä päätietä jatkaessani.

        Siinä yleensä tehdään kaistanvaihtokin. silloin pitääkin vilkuttaa.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Siinä yleensä tehdään kaistanvaihtokin. silloin pitääkin vilkuttaa.

        Ei lähellekään aina, tai sitten kaistan on voinut vaihtaa jo ajat sitten. Joten et selvinnyt tästäkään "olin siis oikeassa" -kortilla.


    • Anonyymi

      "Osoittaisitko laista kohdan, jonka mukaan vain tasa-arvoisessa risteyksessä kääntyvien tarvitsee vilkuttaa? Tai sen lauseen, joka muuttaa väistämisvelvoitetta pyöräilijää kohden, jos jollakin muulla suunnalla on kolmio?"

      Vilkun käytöstä myöhemmin lisää.

      Tässä tapauksessa pääsääntö tapaukseen löytyy TLL 24 §:stä, sen 4. momentti kuuluu: "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

      Siten pyöräilijä väistää tullessaan pyörätieltä ajoradalle (tässä pyärätien jatketta pitkin). Pyöräilijä ei kuitenkaan ole väistämisvelvollinen silloin, kun ajoneuvo tulee 24 § 3 momentin mukaisesti tien ulkopuolelta tai vähäiseltä tieltä. Ts. pyöräilijä ei väistä, kun auto tulee kuvan tilanteessa edessä olevalta (sivu)tieltä ja kääntyy oikealle.

      TLL 24 § 3 mom kuuluu: "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
      1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;
      2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;
      3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; jne."

      Elikä jos ajat kuvan tilanteessa tietä kääntyen vasemmalle suojatien yli, pyöräilijä on väistämisvelvollinen TLL 24 § 4 momentin mukaan.

      Väistämisvelvollisuutta osoittavalla kärkikolmiolla ei tässä tapauksessa ole itsenäistä merkitystä, se vain osoittaa edessä olevan tien olevan vähäisen sivutien, mikä on muutenkin selvää liikenneolosuhteista ja tiemerkinnöistä johtuen.

      Suuntamerkistä säädetään TLL 48 §:ssä.

      "Suuntamerkki on ajoneuvolla ajettaessa annettava suuntavalaisimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla:
      1) lähdettäessä liikkeelle tien reunasta;
      2) käännyttäessä risteyksessä tai tiellä;
      3) vaihdettaessa ajokaistaa;
      4) poistuttaessa liikenneympyrästä;
      5) muuten siirryttäessä sivusuunnassa."

      Mikään mainituista kohdista ei suoranaisesti sovellu tapaukseen. Soveltaisin tapauksessa kohtaa kolme, jossa suuntamerkki on annettava kaistaa vaihdettaessa. Tässä kuvan tapauksessa ajokaista kääntyy vasempaan, jolloin vasempaan ajettaessa ajokaistalla ei käännytä mihinkään. Ajokaistalta poistutaan silloin, kun kuvassa ajetaan suoraan sivutielle, jolloin on aihetta käyttää suuntamerkkiä.

      Kohta kaksi ei sovellu, koska risteyksessä liikennesuunnat eivät ole tasa-arvoisia. Tämä on tietenkin lain tulkintaa, mutta sitä tapauksessa on tehtävä, siitä ei mihinkään päästä, koska laissa ei ole nimenomaisesti otettu huomioon juuri tällaista liikennejärjestelyä.

      • Anonyymi

        Aloituksen kuvassa on Kansankadun ja Nummikadun risteys. Jos auto kääntyy niin se on Kansankadulta vasemmalle Nummikadulle ajaessaan risteyksessä kääntyvä, joka väistää pyörätien jatkeen yli pyöräileviä.

        24 § - Väistäminen

        Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloituksen kuvassa on Kansankadun ja Nummikadun risteys. Jos auto kääntyy niin se on Kansankadulta vasemmalle Nummikadulle ajaessaan risteyksessä kääntyvä, joka väistää pyörätien jatkeen yli pyöräileviä.

        24 § - Väistäminen

        Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

        Ei tientenkään väistä, koska pyöräilijän tulee noudattaa liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuuttaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tientenkään väistä, koska pyöräilijän tulee noudattaa liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuuttaan.

        Pyöräilijällä ei ole väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä tuossa kohtaa. Jos tulee auton kanssa samasta suunnasta, niin kolmiota ei ole ja taas vastakkaisesta suunasta tullessa kolmio ei ole pyörätien oikealla puolella, jossa sen uuden lain mukaan pitää sijaita, mikäli se koskee myös kevyenliikenteen väylää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöräilijällä ei ole väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä tuossa kohtaa. Jos tulee auton kanssa samasta suunnasta, niin kolmiota ei ole ja taas vastakkaisesta suunasta tullessa kolmio ei ole pyörätien oikealla puolella, jossa sen uuden lain mukaan pitää sijaita, mikäli se koskee myös kevyenliikenteen väylää.

        Lisäys: "Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle."

        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L4P77


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyöräilijällä ei ole väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä tuossa kohtaa. Jos tulee auton kanssa samasta suunnasta, niin kolmiota ei ole ja taas vastakkaisesta suunasta tullessa kolmio ei ole pyörätien oikealla puolella, jossa sen uuden lain mukaan pitää sijaita, mikäli se koskee myös kevyenliikenteen väylää.

        Kolmi osoittaa kakista suunnista tulevalle pyöräilijälle, että kysymys on vähäinen sivutie, jolloin päätietä ajavaa ajoneuvoa on väistettävä TLL 24 § 4 mom mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kolmi osoittaa kakista suunnista tulevalle pyöräilijälle, että kysymys on vähäinen sivutie, jolloin päätietä ajavaa ajoneuvoa on väistettävä TLL 24 § 4 mom mukaan.

        Höpö höpö. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

        https://i.ibb.co/NVCNgxZ/risteys.jpg

        Kolmio ei koske kevyenliikenteen väylää, kuten tuosta ylempänä olevasta viestistä voi lukea. Kolmio ei ole pyörätien (kevyenliikenteen väylän) oikealla puolella.


      • Anonyymi

        Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku. Puu tosin voi olla lahonnut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

        https://i.ibb.co/NVCNgxZ/risteys.jpg

        Kolmio ei koske kevyenliikenteen väylää, kuten tuosta ylempänä olevasta viestistä voi lukea. Kolmio ei ole pyörätien (kevyenliikenteen väylän) oikealla puolella.

        Tässä tapauksessa kolmio vain osoittaa sen mikä olisi muutenkin selvää, että kysymys ei ole tasa-arvoisesta risteyksestä. Joten se, onko siinä kolmio, on yhdentekevä asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä tapauksessa kolmio vain osoittaa sen mikä olisi muutenkin selvää, että kysymys ei ole tasa-arvoisesta risteyksestä. Joten se, onko siinä kolmio, on yhdentekevä asiassa.

        Kannattaisi luopua ajokortista jos tietämys on tuota tasoa. Kolmion määritelmä on onneksi useimmille tuttu.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Se johtuu siitä, että korkein oikeus on antanut asiasta ennakkopäätöksiä. Asianomaisten tulee niitä noudattaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se johtuu siitä, että korkein oikeus on antanut asiasta ennakkopäätöksiä. Asianomaisten tulee niitä noudattaa.

        Rotan ei tarvitse, jos Rotta päättää, että KKO:n päätös on ollut huono. Silloin se on KKO:n ongelma, eikä se koske Rottaa.


      • Anonyymi

        Kolmio antaa vinkkiä aisasta, eikä niinkään reunakiveyksen muoto tai läpiajokielto.


      • Anonyymi

        Toi linkki on kissanruokaa, luuserit


      • Anonyymi

        Aloittajahan kyselee asiaa. Otsikossa on kysymys ja lisäksi jatkuu että jos....


    • Anonyymi

      Kuvassa on vain mutka vasemmalle päätiessä.
      Edessäpäin on erillinen sivutie.
      Sivutielle menijät tai sieltä tulevat väistävät ihan kaikkea ja myös vilkuttavat.
      Päätietä jatkavilta ei vaadita mitään erityistä, vaikka siinä nyt mutka sattuu olemaankin.

      • Anonyymi

        Etkö sinäkin voisi katsoa kartasta, niin huomaisit, että Kansankatu jatkuu suorana, tosin jonkin matkaa kavennettuna. Nummikadun ja Kansankadun risteyksestä alkaa Nummikatu.
        Ei risteyksen yhden kulman pyöristäminen tee risteyksestä mutkaa.


      • Anonyymi

        Muutaman kerran vuodessa tulee käytyä laivalla. Samanlainen tilanne on Mannerheimintien päässä, jossa mutkan jälkeen alkaa Eteläesplanadi. Siellä mutkassa "suoraan" jatkaville on liikennevaloissa nuolivalo , joka on tarkoitellu kääntyville. Ei ole liikennesuunnittelu tehtäviensä tasalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etkö sinäkin voisi katsoa kartasta, niin huomaisit, että Kansankatu jatkuu suorana, tosin jonkin matkaa kavennettuna. Nummikadun ja Kansankadun risteyksestä alkaa Nummikatu.
        Ei risteyksen yhden kulman pyöristäminen tee risteyksestä mutkaa.

        Ei kadunnimet määrää liikennesääntöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kadunnimet määrää liikennesääntöjä.

        Samoin vielä kolmio ja ajoratamerkintä kertovat siitä, että "jatke" on alisteinen ja muuten siinä on vaan päätiessä mutka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kadunnimet määrää liikennesääntöjä.

        Ratin kääntämine on se joka määrää. 24 § - Väistäminen

        Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:

        1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kadunnimet määrää liikennesääntöjä.

        "Ei kadunnimet määrää liikennesääntöjä"
        Eikä katkoviiva asfaltissa, se erottaa vastakkaiset ajosuunnat toisistaan, eikä kerro mitään hoetusta pääsuunnasta tai suoraan menevistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin vielä kolmio ja ajoratamerkintä kertovat siitä, että "jatke" on alisteinen ja muuten siinä on vaan päätiessä mutka.

        "Samoin vielä kolmio ja ajoratamerkintä kertovat siitä, että "jatke" on alisteinen ja muuten siinä on vaan päätiessä mutka."

        Vai alisteinen jatke. Voi hyvät hyssykät.


      • Anonyymi

        Uuden tieliikennelain määritysten mukaan kuvassa on risteys.

        2 § - Määritelmät - Tässä laissa tarkoitetaan: 13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuden tieliikennelain määritysten mukaan kuvassa on risteys.

        2 § - Määritelmät - Tässä laissa tarkoitetaan: 13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2

        Risteys on kyllä, mutta lainkohta ei ota huomioon, että tie voi mennä risteyksessä vasempaan ja muut suunnta olla siten "risteäviä".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Risteys on kyllä, mutta lainkohta ei ota huomioon, että tie voi mennä risteyksessä vasempaan ja muut suunnta olla siten "risteäviä".

        Ei otakaan kantaa katujen keskinäisiin suhteisiin. Siksi ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

        Jos käännyt risteyksessä, niin väistät risteävän tien ylittäjiä. Käännyt tuossa kohtaa risteyksessä vasemmalle, vaikka seuraatkin "pääväylää". Laissa ei lue että sääntö pätee vain tasa-arvoisissa risteyksissä tai tasa-arvoisten teiden kohdalla. Tuo sivutie tekee kohdasta risteyksen ja kun sinä käännyt risteyksessä, niin väistät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei otakaan kantaa katujen keskinäisiin suhteisiin. Siksi ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

        Jos käännyt risteyksessä, niin väistät risteävän tien ylittäjiä. Käännyt tuossa kohtaa risteyksessä vasemmalle, vaikka seuraatkin "pääväylää". Laissa ei lue että sääntö pätee vain tasa-arvoisissa risteyksissä tai tasa-arvoisten teiden kohdalla. Tuo sivutie tekee kohdasta risteyksen ja kun sinä käännyt risteyksessä, niin väistät.

        Niin se kuitenkin on tulkittava. Muuten risteyssäännöt menee ihan mahdottomiksi noudattaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin se kuitenkin on tulkittava. Muuten risteyssäännöt menee ihan mahdottomiksi noudattaa.

        Tämä todistaa hyvin sen, ettei kaarteissa pidä olla mitään "sivuteitä". Jos se lain mukaan on risteys, niin sitten toimitaan, kuten laissa säädetään risteysten osalta.


    • Anonyymi

      Oulun liikennesuunnittelija pitäisi haastaa oikeuteen. Tässä on taas viritetty ansa tienkäyttäjille. Suoraan Kansankatua eteenpäin ajava autoilija ei mielestään kääntynyt. Pyöräilijä mielestään oli oikeutettu ajamaan ennen "suoraan ajavaa", mutta kuitenkin "kääntyvää" autoa. Tieratamaalaus antaa tietyn mielikuvan, mutta entä kun sen on lumen peittämä? Kolmiokaan ei ole varma vihje.

      Ihan sama juttu kuin varusmiehelle rautatien tasoristeykseen viritetty ansa Kirkkonummella ja rekkakuskille viritetty ansa Herttoniemessä äskettäin. Liikennesuunnittelijoita pitäisi alkaa pikku hiljaa syyttää kuolemantuottamuksista hölmöjen ratkaisujen takia eikä syyttää viattomia kuskeja, jotka joutuvat idiootin liikennesuunnittelijan ammattitaidottomuuden takia kuolemaan ja syytteeseen.

      • Anonyymi

        "Suoraan Kansankatua eteenpäin ajava autoilija ei mielestään kääntynyt. Pyöräilijä mielestään oli oikeutettu ajamaan ennen "suoraan ajavaa", mutta kuitenkin "kääntyvää" autoa. Tieratamaalaus antaa tietyn mielikuvan, mutta entä kun sen on lumen peittämä? Kolmiokaan ei ole varma vihje."

        Ei tietenkään kääntynyt, vaan ajoi suoraan. Tuossa pyöräilijän kuolemaan johtaneessa tapahtumassa on 100%:n varmuudella tutkinnan lopputulos auton kuljettajajn kannalta,
        "ei epäillä rikosta".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Suoraan Kansankatua eteenpäin ajava autoilija ei mielestään kääntynyt. Pyöräilijä mielestään oli oikeutettu ajamaan ennen "suoraan ajavaa", mutta kuitenkin "kääntyvää" autoa. Tieratamaalaus antaa tietyn mielikuvan, mutta entä kun sen on lumen peittämä? Kolmiokaan ei ole varma vihje."

        Ei tietenkään kääntynyt, vaan ajoi suoraan. Tuossa pyöräilijän kuolemaan johtaneessa tapahtumassa on 100%:n varmuudella tutkinnan lopputulos auton kuljettajajn kannalta,
        "ei epäillä rikosta".

        Jos on risteysalue, jossa käännytään, niin sitten on risteyksessä kääntyvä ajoneuvo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on risteysalue, jossa käännytään, niin sitten on risteyksessä kääntyvä ajoneuvo.

        Onhan se kääntyvä, mutta pyöräilijää hänen ei tarvitse tässä tapauksessa väistää. Syy: risteys ei ole tasa-arvoinen liikenneolosuhteet huomioon ottaen. Auton kuljettaja ajaa pääväylää, jolloin pyöstäislijän on väistettävä TLL 24 § 4 mom.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se kääntyvä, mutta pyöräilijää hänen ei tarvitse tässä tapauksessa väistää. Syy: risteys ei ole tasa-arvoinen liikenneolosuhteet huomioon ottaen. Auton kuljettaja ajaa pääväylää, jolloin pyöstäislijän on väistettävä TLL 24 § 4 mom.

        Laissa ei sanota, että vain tasa-arvoisen risteyksen kohdalla on ajoneuvolla käännyttäessä väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Jos on risteysalue ja risteys, jossa käännytään, niin risteävän tien ylittäjiä on väistettävä.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse miettiä uudestaan. Risteyksen määritelmä ei muuta itse asiaa.

        Jos on risteys, niin 24 § ensimmäinen kohta on se joka pätee. Risteys, jossa käännytään, niin väistetään risteävän tien ylittäviä. Tuossa on aika lähellä 90 asteen käännös joten käännöksestä kyse. Tuossa ei ole mitään etuajoi-oikeutettua suuntaa tms. joka muuttaisi tilannetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on risteys, niin 24 § ensimmäinen kohta on se joka pätee. Risteys, jossa käännytään, niin väistetään risteävän tien ylittäviä. Tuossa on aika lähellä 90 asteen käännös joten käännöksestä kyse. Tuossa ei ole mitään etuajoi-oikeutettua suuntaa tms. joka muuttaisi tilannetta.

        Esittämäsi tulkinta johtaa sinut epäjohdonmukaisuuksiin monessa tämän tilanteen kanssa samankaltaisessa risteyksessä, jossa olisikin loivempi kaarre. Ei vähäisten sivuteiden kohdalla oleva suojatien jatke anna pyöräilijälle lisää oikeuksia tien ylitykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esittämäsi tulkinta johtaa sinut epäjohdonmukaisuuksiin monessa tämän tilanteen kanssa samankaltaisessa risteyksessä, jossa olisikin loivempi kaarre. Ei vähäisten sivuteiden kohdalla oleva suojatien jatke anna pyöräilijälle lisää oikeuksia tien ylitykseen.

        Miten niin? Laissa määrtetään nykyään risteys. Laki kertoo myös miten risteyksessä toimitaan. Jos on lain mukaan risteys, niin sitten sen mukaan toimitaan.


    • Anonyymi

      Jos sinulla lähtee Fiatista raidetanko mäjelle, nii millä käännät

    • Anonyymi

      Vanhassa tieliikennelaissa luki että: "Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa."

      Uudessa tieliikennelaissa lukee että: "Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;"

      Jos on risteys ja siinä kääntyy, niin sitten on väistettävä risteävää tietä ylittäviä. Jos ajaa suoraan risteyksessä, niin sitten sellaista velvoitetta ei ole.

      • Anonyymi

        Tieliikennelaissa lukee myös: "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Tässä tapauksessa pyöräilijä tulee ajoradalle, niin kuin tiemerkinnöistä voi havaita - ajorata kääntyy oikealle ja vähäinen sivutie on kysymyksessä sen ohessa. Pyöräilijä väistää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieliikennelaissa lukee myös: "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Tässä tapauksessa pyöräilijä tulee ajoradalle, niin kuin tiemerkinnöistä voi havaita - ajorata kääntyy oikealle ja vähäinen sivutie on kysymyksessä sen ohessa. Pyöräilijä väistää.

        2 §
        Määritelmät

        Tässä laissa tarkoitetaan:

        13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

        Tuossa on risteyksen määritelmä. Jos on risteys ja siinä käännytään, niin laki määrää miten toimitaan. Risteyksen määritelmä ei ota kantaa minkä arvoisia risteykseen tulevat väylät ovat. Risteys on risteys ja sellaisessa kääntyvän on väistettävä risteävää tietä ylittäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieliikennelaissa lukee myös: "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Tässä tapauksessa pyöräilijä tulee ajoradalle, niin kuin tiemerkinnöistä voi havaita - ajorata kääntyy oikealle ja vähäinen sivutie on kysymyksessä sen ohessa. Pyöräilijä väistää.

        "Tässä tapauksessa pyöräilijä tulee ajoradalle, niin kuin tiemerkinnöistä voi havaita - ajorata kääntyy oikealle ja vähäinen sivutie on kysymyksessä sen ohessa. Pyöräilijä väistää.

        Laissa ei löydy mainintaa vähäisestä sivutiestä.
        Vähäinen tie on edellä mainituilla käräjäoikeuden perusteluilla mm. jos
        - liikennettä siellä on rajoitettu eikä se ole kunnan hoidossa.
        -tietä ei käytetä yleiseen liikennöintiin.
        -tie palvelee vain määrättyjä tai vähäistä määrää kiinteistöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieliikennelaissa lukee myös: "Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Tässä tapauksessa pyöräilijä tulee ajoradalle, niin kuin tiemerkinnöistä voi havaita - ajorata kääntyy oikealle ja vähäinen sivutie on kysymyksessä sen ohessa. Pyöräilijä väistää.

        Puhutko aloituksen linkin takana olevasta kuvasta? Jos kuvasuunnassa jatketaan suoraan, ei käännytä yhtään minnekään. Pyöräilijä toki väistää autoilijaa tuossa reunakivityksen kohdalla, koska autoilija ei ole kääntyvä. Kääntyvä autoilija sen sijaan väistää risteävää tietä ylittäviä. Vasemmalle mentäessä käännytään vasemmalle mutta suoraan eteenpäin mentäessä ajetaan suoraan (aloituksessa olevassa kuvassa).


    • Anonyymi

      Tässä on vähän vastaavanlainen haasteellinen risteys, jossa pääsuunta kaartuu oikealle ja jossa on kevyenliikenteen väylä oikealla puolella, joka ylittää ajoradan heti kaarteessa.

      https://goo.gl/maps/csd94HFXTnPNK4v86

      Onhan tuo kuitenkin risteysalue joka tapauksessa. En kuitenkaan pyöräilijänä lähtisi kokeilemaan onneani tuossa kohtaa.

      • Anonyymi

        Tässä kuvan tapauksessa liikennesuunnat eivät ole eriarvoisia tien rakenteista johtuen. Oikealle kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.

        Nyt ei ole kysymys onnesta, vaan liikennesäännöistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä kuvan tapauksessa liikennesuunnat eivät ole eriarvoisia tien rakenteista johtuen. Oikealle kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.

        Nyt ei ole kysymys onnesta, vaan liikennesäännöistä.

        Ihan vastaava tilanne aloituksen kanssa mutta vain peilikuva. Tässä kuvassa käännytään oikealle ja aloituksen kuvassa käännytään vasemmalle. Molemmissa tapauksissa kevyenliikenteen väylä menee risteävän tien yli. Ainoa mikä eroaa noissa, on ”kolmiolla” varustetun haaran sijainti.


      • Anonyymi

        Lisäys: Huomioi että Nummikadun suunnalta tulevilla ei enää ole kolmiota. Kyseinen risteys on muuttunut ja sieltä suunnasta katsottuna kuva on vanhempi kuin aloituksen linkissä oleva kuvasuunta.


    • Anonyymi

      Suoraan menevä kääntyy koska tiemerkinnät näyttää minne "suora" tie menee.

      • Anonyymi

        Risteysalue jossa käännytään.


      • Anonyymi

        Ei käänny. Ratin kääntäminen tai suorassa pitäminen on se joka ilmaisee, kääntyykö vai ajaako suoraan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei käänny. Ratin kääntäminen tai suorassa pitäminen on se joka ilmaisee, kääntyykö vai ajaako suoraan.

        Yhdenkin asteen ratin kääntäminen on siten myös kääntymistä. Rattia kun käännetään, mutta vain minimaalisesti.


    • Anonyymi

      Tuollaisia kaarteessa olevia sivuteitä pitäisi todellakin välttää koska tästäkin ketjusta näkee tulkinnan haasteet. Uudessa tieliikennelaissa on tosin risteys nykyään määritelty 2 §. Se on tuossa vähän ylempänä olevassa kommentissa luettavissa. Risteysmääritelmän mukaan aloituksessa näkyvässä kuvassa on risteys. Otsikon kysymykseen voi vastata, että suoraan ajava ei käänny.

      • Anonyymi

        Ei käänny ei mutta onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei käänny ei mutta onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?

        Usko nyt jo, ettei ajoradassa oleva katkoviiva kerro mitään pääväylästä tai sivutiestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usko nyt jo, ettei ajoradassa oleva katkoviiva kerro mitään pääväylästä tai sivutiestä.

        Ei sellaista tässä kohtaa väitetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sellaista tässä kohtaa väitetty.

        "Ei käänny ei mutta onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?"

        Ei ole TLL:ssa pääväyliä, eikä sivuväyliä, väitämisvelvollisuuden määräävät väistämissäännöt ja liikennemerkit, poistutaan sitten pääväylältä tai "sivuväylältä".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei käänny ei mutta onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?"

        Ei ole TLL:ssa pääväyliä, eikä sivuväyliä, väitämisvelvollisuuden määräävät väistämissäännöt ja liikennemerkit, poistutaan sitten pääväylältä tai "sivuväylältä".

        Mikä ovat mielestäsi sitten oikeat ilmaisut "pääsuunnalle" ja siitä erkanevalle "sivutielle"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä ovat mielestäsi sitten oikeat ilmaisut "pääsuunnalle" ja siitä erkanevalle "sivutielle"?

        Sivutie on tietenkin tie joka erkanee tiestä, mutta siitä ei voi päätellä mitään väistämisvelvollisuudesta.
        Pikkumäentie on Puirojantien sivutie, huomaa ”kolmio”
        https://goo.gl/maps/HpEfAXfuYVn1Hfiw9
        Sointulantie on Pikkumäentie sivutie. Sointulantien alussa oli vielä muutama vuosi sitten
        liikennemerkki ” Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty” ja lisäkilpi ”Pihoihin ajo sallittu”, joka sai monet luulemaan, että Sointulantieltä tuleva on väitämisvelvollinen.Ei”kolmiota”.
        https://goo.gl/maps/MFry5RcSseCRxJTu7
        Peltopolku on Sointulantien sivutie, Ei ”kolmiota.
        https://goo.gl/maps/zVwesR7gAWRkf7s98
        Satamapuistolla on monta sivutietä, joissa ei ole ”kolmiota”, mutta varsinkin turistit ajelevat aika huolettomasti tuota Satamapuistoa suoraan olettaen ilmeisesti, että oikealta tulevia ei tarvi väistää kun kerran ollaan päätiellä, kun siinä on keskiviivakin ja tie on asfaltoitu.
        https://goo.gl/maps/nxNqBswbunfJJU4P6


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei käänny ei mutta onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?

        "onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?"

        Kyllä, TLL 24 § 2 mom. 2 kohta: "Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
        2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;"

        Kuvan tiellä, auton kuljettaja väistäisi suoraan ajaessaan pyöräilijöitä, jotka ylittäisivät Kansantien, koska auto poistuu ajoradalta.

        Sen sijaan auton kuljettaja ei väistä kääntyessään vasempaan risteyksessä, koska ajorata "kääntyy" ja pyöräilijä on väistämisvelvollinen ylittäessään ajorataa TLL 24 § 4 mom. mukaan, joka kuuluu" Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "onko laissa jokin muu kohta tai pykälä, joka määrää väistämään kun "pääväylältä" poistutaan?"

        Kyllä, TLL 24 § 2 mom. 2 kohta: "Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
        2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa;"

        Kuvan tiellä, auton kuljettaja väistäisi suoraan ajaessaan pyöräilijöitä, jotka ylittäisivät Kansantien, koska auto poistuu ajoradalta.

        Sen sijaan auton kuljettaja ei väistä kääntyessään vasempaan risteyksessä, koska ajorata "kääntyy" ja pyöräilijä on väistämisvelvollinen ylittäessään ajorataa TLL 24 § 4 mom. mukaan, joka kuuluu" Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella."

        Auto ei poistu suoraan ajaessa ajoradalta. Auto jatkaa tuossa ajoradalla ajamista vaikka siirtyy toiselle kadulle. TLL risteysmääritelmä kertoo että paikalla on risteys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auto ei poistu suoraan ajaessa ajoradalta. Auto jatkaa tuossa ajoradalla ajamista vaikka siirtyy toiselle kadulle. TLL risteysmääritelmä kertoo että paikalla on risteys.

        Auto poistuu ajoradalta, koska Kansantietä suoraan ajamalla ylitetään yhteinen jalkakäytävä ja pyörätiekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auto poistuu ajoradalta, koska Kansantietä suoraan ajamalla ylitetään yhteinen jalkakäytävä ja pyörätiekin.

        Mikä määrittää mielestäsi sen että ylitetään yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä eikä suojatietä ja pyörätien jatketta?

        Ajorata jatkuu tuossa suoraan sillä "Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" liikennemerkki on vasta risteyksen jälkeen tuossa oikealla puolella. Ajoradan yli menee tuossa pyörätien jatke/suojatie vaikka sellaista ei siihen ole maalattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä määrittää mielestäsi sen että ylitetään yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä eikä suojatietä ja pyörätien jatketta?

        Ajorata jatkuu tuossa suoraan sillä "Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" liikennemerkki on vasta risteyksen jälkeen tuossa oikealla puolella. Ajoradan yli menee tuossa pyörätien jatke/suojatie vaikka sellaista ei siihen ole maalattu.

        "Ajoradan yli menee tuossa pyörätien jatke/suojatie vaikka sellaista ei siihen ole maalattu."

        Mitä ihmettä? Suojatie merkitään 'suojatie' liikennemerkillä tai tiemerkinnöin ajoradassa. Siinä ei ole suoraan ajavalla kumpaakaan, joten ei siinä ole suojatietä eikä pyörätien jatkettakaan. Sen sijaan siinä on tien materiaalilla osoitettu jalkakäytävää ja pyörätietä. Lisäksi kaistamerkintä risteyksessä osoittaa, että ajorata "kääntyy" oikealle.

        Onhan eräiden kommentit jo pelottavia, jos teillä on ajokortti ja ajatte autoa tuolla liikenteessä. Auton kuljettajan on tunnistettava jalkakäytävät, jottei aja jalkankulkijoiden päälle sentään!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ajoradan yli menee tuossa pyörätien jatke/suojatie vaikka sellaista ei siihen ole maalattu."

        Mitä ihmettä? Suojatie merkitään 'suojatie' liikennemerkillä tai tiemerkinnöin ajoradassa. Siinä ei ole suoraan ajavalla kumpaakaan, joten ei siinä ole suojatietä eikä pyörätien jatkettakaan. Sen sijaan siinä on tien materiaalilla osoitettu jalkakäytävää ja pyörätietä. Lisäksi kaistamerkintä risteyksessä osoittaa, että ajorata "kääntyy" oikealle.

        Onhan eräiden kommentit jo pelottavia, jos teillä on ajokortti ja ajatte autoa tuolla liikenteessä. Auton kuljettajan on tunnistettava jalkakäytävät, jottei aja jalkankulkijoiden päälle sentään!

        Tuossa kohtaa ei tosiaan ole suojatien merkkiä tai maalausta ja lisäksi yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkistä alkaa vasta se väylä, joten ei ole sitäkään. Myös jalkakäytävästä katsottuna on eri materiaalia samalla tavalla kuin ajoradan kohta joten aika moisen miinan ovat saaneet aikaiseksi tuossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa kohtaa ei tosiaan ole suojatien merkkiä tai maalausta ja lisäksi yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkistä alkaa vasta se väylä, joten ei ole sitäkään. Myös jalkakäytävästä katsottuna on eri materiaalia samalla tavalla kuin ajoradan kohta joten aika moisen miinan ovat saaneet aikaiseksi tuossa.

        Ei se jalkäkäytävä/pyörätie ala vasta merkistä vaan se merkki osoittaa, että siinä suunnassa on jalkakäytävä/pyörätie. Jollei merkkiä olisi, joka valopää kääntyisi autollaan sinne Kansankadulta ja ajelisi pitkin kevyen liikenteen väylää luullen sitä ajotieksi.

        Vastaavia paikkoja on lukuisia Suomssa ja liikennemerkitkin ovat vastaavissa kohdissa.


    • Anonyymi

      Autoilijan tulee olla se liikenteen ainoa fiksu. Ei riitä, että ajaa oikein. Täytyy olla varuillaan myös kaikkien muiden tekemien virheiden varalta, ettei tule syytettä.

      • Anonyymi

        Kaikkien liikenteessä liikkuvien pitää toimia sääntöjen mukaan, ei pelkästään ajoneuvojen kuljettajien. Helpompaa on toimia sääntöjen mukaan, jos ne osaa. Vaikka ei osaisikaan, niin silti on toimittava sääntöjen mukaisesti.


    • Anonyymi

      Tässä liikennejärjestelyssä on hyvä huomata sekin, että Kansankatua suoraan ajetaan siellä kauempana olevalle pysäköintipaikalle. Eli Kansankatu on pysäköintipaikan liityntätie eli aivan samoin siinä tulee ajaa kuin miltä tahansa pysäköintipaikalta ajettaisiin päätielle. Auto väistää sieltä tullessaan pyöräilijöitä ja sinne ajettaessa väistetään myös pyöräilijöitä TLL 24 § 2 mom 2 kohdan mukaisesti.

      Tämä rakenteellisesti eriarvoisten teiden risteyksessä sovelletaan sitten vasempaan kääntyessä TLL 24 § 4 momenttia, jonka mukaan pyöräilijät väistävät autoliikennettä, koska pyöräilijä tulee ajoradalle (joka kääntyy vasempaan) ja on väistämisvelvollinen TLL 24 § 4 momentin mukaisesti.

      Lain tulkinta on tehtävä näin, koska muuten liikennesääntöjen tulkinta ei ole johdonmukaista. Ajatelkaa vaikka siihen sivutien kohdalle huoltoasema. Ihan samalla tavalla suoraan huoltoasemalle ajava väistäisi kevyttä liikennettä sinne ajaessaan ja poistuessaan. Huoltoaseman olemassaolo ei sen sijaan aiheuttaisi pyöräilijöille mitään etuajo-oikeutta ajorataa ylittäessään.

      • Anonyymi

        Tästäkin keskustelusta näkee ettei tuollaisia "kaarteisiin" sijoitettavia sivuteitä pitäisi olla laisinkaan.


      • Anonyymi

        Voisitko kertoa kohta laista jossa otetaan kantaa tuohon "rakenteellisesti eriarvoisiin" teihin jonka tuossa mainitset?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisitko kertoa kohta laista jossa otetaan kantaa tuohon "rakenteellisesti eriarvoisiin" teihin jonka tuossa mainitset?

        TLL 24 § 3 mom kuuluu: "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;
        2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;
        3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; jne."

        Nämä mainitussa pykälässä olevat vähäiset tiet on yleensä rakenteellisesti osoitettu tiessä tai tiemerkinnöin. Voi olla esim. koroketta tehtynä katukiveyksellä tai katkoviivaa, tai tien pinta on päällystämätön tai erilaisella materiaalista (nupukiveä, laattaa tms.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TLL 24 § 3 mom kuuluu: "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;
        2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;
        3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; jne."

        Nämä mainitussa pykälässä olevat vähäiset tiet on yleensä rakenteellisesti osoitettu tiessä tai tiemerkinnöin. Voi olla esim. koroketta tehtynä katukiveyksellä tai katkoviivaa, tai tien pinta on päällystämätön tai erilaisella materiaalista (nupukiveä, laattaa tms.)

        Ei ole niinkään mielenkiintoista miten toimitaan sellaisen kohdalla, vaan se, mikä ylipäätään määrittää tien "rakenteellisesti eriarvoiseksi". Mikä lain mukaan on "rakenteellisesti eriarvoinen" tie?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole niinkään mielenkiintoista miten toimitaan sellaisen kohdalla, vaan se, mikä ylipäätään määrittää tien "rakenteellisesti eriarvoiseksi". Mikä lain mukaan on "rakenteellisesti eriarvoinen" tie?

        Viimekädessä rakenteellisen eriarvoisen tien määrittää oikeuskäytäntö. Siitä on kyllä tuomioistuimien ratkaisuja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        TLL 24 § 3 mom kuuluu: "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;
        2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;
        3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; jne."

        Nämä mainitussa pykälässä olevat vähäiset tiet on yleensä rakenteellisesti osoitettu tiessä tai tiemerkinnöin. Voi olla esim. koroketta tehtynä katukiveyksellä tai katkoviivaa, tai tien pinta on päällystämätön tai erilaisella materiaalista (nupukiveä, laattaa tms.)

        Tuo koskee tilanteita, joissa tullaan tielle. Nyt ollaan jo tiellä, joten tue ei päde. Edelleen kääntyvän ajonuevon kuljettaja väistää suoraan jatkavaa pyöräilijää. Lainaamasi kohta ei siihen vaikuta mitenkään.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Tuo koskee tilanteita, joissa tullaan tielle. Nyt ollaan jo tiellä, joten tue ei päde. Edelleen kääntyvän ajonuevon kuljettaja väistää suoraan jatkavaa pyöräilijää. Lainaamasi kohta ei siihen vaikuta mitenkään.

        Parhaiten tähän kohtana soveltuu noista kohta kaksi (korostus minun):
        "2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta ----->> tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta <<-------, taikka tien ulkopuolelta"

        Pysäköintipaikka on etäämpänä Kansankadulla, jossa näkyy 'pysäköintipaikka' liikennemerkki ja tämä on siihen liittyvää aluetta (kutsuisin sitä pysäköintipaikalle viesäksi liittymäksi).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Parhaiten tähän kohtana soveltuu noista kohta kaksi (korostus minun):
        "2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta ----->> tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta <<-------, taikka tien ulkopuolelta"

        Pysäköintipaikka on etäämpänä Kansankadulla, jossa näkyy 'pysäköintipaikka' liikennemerkki ja tämä on siihen liittyvää aluetta (kutsuisin sitä pysäköintipaikalle viesäksi liittymäksi).

        Korjaan typon: "pysäköintipaikalle vieväksi liittymäksi"

        Asiahan on myös sikäli selvä, että pysäköintipaikan suunnalta ajettaessa autolle on asetettu väistämisvelvollisuus 'kolmio' liikennemerkilläkin. Mutta väistämisvelvollisuus olisi muutenkin selvä TLL 24 § 3 mom nojallakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Parhaiten tähän kohtana soveltuu noista kohta kaksi (korostus minun):
        "2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta ----->> tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta <<-------, taikka tien ulkopuolelta"

        Pysäköintipaikka on etäämpänä Kansankadulla, jossa näkyy 'pysäköintipaikka' liikennemerkki ja tämä on siihen liittyvää aluetta (kutsuisin sitä pysäköintipaikalle viesäksi liittymäksi).

        Edelleen, tuo koskee vain tapausta kun tullaan tielle. Jos tuossa jatketaan suoraan, ollaan tiellä ja ajetaan tielle, joka johtaa parkkipaikalle. Suoraan ajava on etuajooikeutettu pyöräilijöihin nähden.

        Lisäksi tietysti kääntyvän ajoneuvon kuljettaja väistää suoraan ajavaa pyöräilijää.


    • Anonyymi

      Lisään. Aloitukseen liittyy vielä TLL 24 § 3 momentin 5 kohta:
      "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
      5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;"

      Nummitien suunnasta tuleva pyörätie jatkuu Kansantien yli. Molemminpuolin on yhdistetyn jalkakäyvätävän ja pyörätien merkit. Niinpä auton kuljettaja joka ylittää pyörätien kummasta suunnasta Kansantietä tahansa, on väistämisvelvollinen kevyeeseen liikenteeseen nähden ajaessaan suoraan, koska hän ylittää pyörätien.

      • Anonyymi

        Tuo 5) koskee tilanteita jossa ylitetään pyörätie, eikä tilanteita jossa ylitetään pyörätien jatke tai suojatie.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 5) koskee tilanteita jossa ylitetään pyörätie, eikä tilanteita jossa ylitetään pyörätien jatke tai suojatie.

        Et ymmärtänyt kommenttiani. Tarkoitan sitä, kun Kansantietä suoraan ajamalla ylitetään yhteinen jalkakäytävä ja pyörätie ajamalla kohti pysäköintialuetta. Silloin on väistettävä pyörätietä ajavia pyöräilijöitä, vaikka edessä ei ole suojatietä. Sen sijaan vasemmalle käännyttäessä suojatiellä ja pyörätien jatkeella ajavia pyöräilijöitä auton kuljettaja ei väistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ymmärtänyt kommenttiani. Tarkoitan sitä, kun Kansantietä suoraan ajamalla ylitetään yhteinen jalkakäytävä ja pyörätie ajamalla kohti pysäköintialuetta. Silloin on väistettävä pyörätietä ajavia pyöräilijöitä, vaikka edessä ei ole suojatietä. Sen sijaan vasemmalle käännyttäessä suojatiellä ja pyörätien jatkeella ajavia pyöräilijöitä auton kuljettaja ei väistä.

        Minä tulkitsen tuon risteykseksi, ja toiminnat sen myötä täysin päinvastaiseksi. Suoraan ajava ei väistä suoraan edessä olevan pyörätien jatkeen yli pyöräileviä ajaessa suoraan mutta vasemmalle kääntyessä kääntyy risteyksessä ja väistää vasemmalla olevan pyörätien jatkeen yli pyöräileviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tulkitsen tuon risteykseksi, ja toiminnat sen myötä täysin päinvastaiseksi. Suoraan ajava ei väistä suoraan edessä olevan pyörätien jatkeen yli pyöräileviä ajaessa suoraan mutta vasemmalle kääntyessä kääntyy risteyksessä ja väistää vasemmalla olevan pyörätien jatkeen yli pyöräileviä.

        Kyllä se on risteys myös omasta mielestäni. Suoraan ajava kuitenkin väistää kevyttä liikennettä, koska ajaessaan autolla yli yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien on liikennesääntöjen mukaan väistettävä. Tässä on ihan selvää, että tiessä on yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätie. Etkö ole sellaista koskaan havainnut liikenteessä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et ymmärtänyt kommenttiani. Tarkoitan sitä, kun Kansantietä suoraan ajamalla ylitetään yhteinen jalkakäytävä ja pyörätie ajamalla kohti pysäköintialuetta. Silloin on väistettävä pyörätietä ajavia pyöräilijöitä, vaikka edessä ei ole suojatietä. Sen sijaan vasemmalle käännyttäessä suojatiellä ja pyörätien jatkeella ajavia pyöräilijöitä auton kuljettaja ei väistä.

        Suoraan ajettaessa ei tarvitse väistää pyörätietä ajavia pyöräilijöitä, koska suoraan ajettaessa ei ajeta pyörätien yli. Helppoa.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Suoraan ajettaessa ei tarvitse väistää pyörätietä ajavia pyöräilijöitä, koska suoraan ajettaessa ei ajeta pyörätien yli. Helppoa.

        Pelottava käsitys, jos omaat ajokortin. Näitä on tosiaan joka puolella Suomea ja jalankulkijoita, myös lapsia kulkee jalkaäytävillä. Ne ovat vaarassa, jos kyvyilläsi tunnistaa liikennejärjestelyjä liikutaan tiellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pelottava käsitys, jos omaat ajokortin. Näitä on tosiaan joka puolella Suomea ja jalankulkijoita, myös lapsia kulkee jalkaäytävillä. Ne ovat vaarassa, jos kyvyilläsi tunnistaa liikennejärjestelyjä liikutaan tiellä.

        > Pelottava käsitys, jos omaat ajokortin

        Ei, vaan pelottavaa on se, että jotkut kuvittelevat pyörätien sijaitsevan ajoradalla, kuten kuvan tapauksessa eteenpäin mentäessä olisi.


    • Anonyymi

      Kaarre vai risteys? Eriarvoinen tie edessäpäin vai ei? Poistuuko ajoradalta vai jatkaako ajoradalla ajamista ja siirtyy vain toiselle tielle jatkaessa suoraan? Paljon on haasteellisia tulkintoja tuossa kohtaa (joka näyttää aika yksinkertaiselta paikalta).

      • Anonyymi

        Niinhän tuo onkin yksinkertainen paikka. Täällä vaan muutama yksinkertainen kirjoittaja yrittää keksiä, millä konstilla siitä saisi vaikean paikan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän tuo onkin yksinkertainen paikka. Täällä vaan muutama yksinkertainen kirjoittaja yrittää keksiä, millä konstilla siitä saisi vaikean paikan.

        En tiedä, mikä on kommentoijien pöntön sekoittanut, kun hyvin monet ovat vankasti sitä mieltä, että risteyksestä tulee mutka tai kaarre, kun yksi sen haaroista muuttaa muotoaan.
        https://goo.gl/maps/xCB3tLY4AfifCn4s5


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä, mikä on kommentoijien pöntön sekoittanut, kun hyvin monet ovat vankasti sitä mieltä, että risteyksestä tulee mutka tai kaarre, kun yksi sen haaroista muuttaa muotoaan.
        https://goo.gl/maps/xCB3tLY4AfifCn4s5

        Vanha näkymä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanha näkymä.

        Mutta siitä näkyy kaikki mikä on muuttunut.
        Ei ole tullut mitään uutta "kaarretta" tai "mutkaa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän tuo onkin yksinkertainen paikka. Täällä vaan muutama yksinkertainen kirjoittaja yrittää keksiä, millä konstilla siitä saisi vaikean paikan.

        Ei paikka ole vaikea, vaan joidenkin tulkinta paikasta. Tieliikennelain määritelmä kertoo tosiaan että paikalla on risteys ja samainen laki kertoo tasan tarkkaan myös sen, mitä risteyksen kohdalla määritellään.


    • Anonyymi

      Googlen kartan mukaan mahdollisuudet on ajaa viivasuoraan Kansankatua edelleen tai kääntyä vasemmalle Nummikadulle.
      Merkki edessä on vain läpiajokielto eikä ole luiskaa tai koroketta, joka tarkoittaisi sitten aivan muuta.
      https://goo.gl/maps/x88EREDGVHoFVjUSA

      • Anonyymi

        Onhan siinä tien materiaali aivan erilainen kuin ajoradalla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on ihan selvä, joka menee Kansantien poikki, jolloin kevyttä liikennettä kuuluu autoilijan väistää suoraan ajaessaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan siinä tien materiaali aivan erilainen kuin ajoradalla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on ihan selvä, joka menee Kansantien poikki, jolloin kevyttä liikennettä kuuluu autoilijan väistää suoraan ajaessaan.

        Tien materiaali ei merkitse mitään. Vrt. nupukivi-, mukulakivi, asvalttikadut ja hiekkatiet.
        Tie jatkuu Kansantienä samassa tasossa. Jos tuossa Kansantiellä olisi luiska tai korotus, niin asia oilsi toinen.

        ***
        Näytä lakikohta miten merkitään nykyisin jatke ja mitä se milloinkin tarkoittaa, jotta itse ymmärtäisit miten homma menee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tien materiaali ei merkitse mitään. Vrt. nupukivi-, mukulakivi, asvalttikadut ja hiekkatiet.
        Tie jatkuu Kansantienä samassa tasossa. Jos tuossa Kansantiellä olisi luiska tai korotus, niin asia oilsi toinen.

        ***
        Näytä lakikohta miten merkitään nykyisin jatke ja mitä se milloinkin tarkoittaa, jotta itse ymmärtäisit miten homma menee.

        Tämä 5.6.-20 tapahtunut onnettomuus on ilmeisesti juuri tuossa kohdassa tapahtunut.

        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f7349c4f-8604-4bec-8ac9-beff79c9c34a

        "Perjantaina 5.6.2020 Oulussa tapahtui Kansankadun ja Nummikadun risteyksessä henkilöautoilijan ja polkupyöräilijän välinen liikenneonnettomuus, jonka seurauksena polkupyöräilijä menehtyi.

        Onnettomuus tapahtui niin, että autoilija ajoi Kansankatua Limingantullin suunnasta Saaristonkatua kohti, kun vasemmalta, Nummikadun suunnasta kevyen liikenteen väylää pitkin tuli pyöräilijä."

        Pyöräilijä tuli siis kuvan suunnassa vasemmalta ajaen yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Auto ajoi hänen päälleen Kansatietä suoraan ollen väistämisvelvollinen ylittäessään pyörätietä ylittäessään. Rangaistus tulossa auton kuljettajalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan siinä tien materiaali aivan erilainen kuin ajoradalla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on ihan selvä, joka menee Kansantien poikki, jolloin kevyttä liikennettä kuuluu autoilijan väistää suoraan ajaessaan.

        Millä perusteella autoilijan pitää väistää pyöräilijää???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä perusteella autoilijan pitää väistää pyöräilijää???

        Peruste on TLL 24 § 3 momentin 5 kohta:
        "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;"

        Nummitien suunnasta tuleva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie jatkuu Kansankadun yli. Niinpä auton kuljettaja joka ylittää pyörätien on väistämisvelvollinen kevyeeseen liikenteeseen nähden ajaessaan suoraan, koska hän ylittää pyörätien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä 5.6.-20 tapahtunut onnettomuus on ilmeisesti juuri tuossa kohdassa tapahtunut.

        https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f7349c4f-8604-4bec-8ac9-beff79c9c34a

        "Perjantaina 5.6.2020 Oulussa tapahtui Kansankadun ja Nummikadun risteyksessä henkilöautoilijan ja polkupyöräilijän välinen liikenneonnettomuus, jonka seurauksena polkupyöräilijä menehtyi.

        Onnettomuus tapahtui niin, että autoilija ajoi Kansankatua Limingantullin suunnasta Saaristonkatua kohti, kun vasemmalta, Nummikadun suunnasta kevyen liikenteen väylää pitkin tuli pyöräilijä."

        Pyöräilijä tuli siis kuvan suunnassa vasemmalta ajaen yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Auto ajoi hänen päälleen Kansatietä suoraan ollen väistämisvelvollinen ylittäessään pyörätietä ylittäessään. Rangaistus tulossa auton kuljettajalle.

        "Rangaistus tulossa auton kuljettajalle."

        Poliisi tuskin on vielä tehnyt päätöstä. Tuskin edes kuulustelua vielä tehty.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Peruste on TLL 24 § 3 momentin 5 kohta:
        "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;"

        Nummitien suunnasta tuleva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie jatkuu Kansankadun yli. Niinpä auton kuljettaja joka ylittää pyörätien on väistämisvelvollinen kevyeeseen liikenteeseen nähden ajaessaan suoraan, koska hän ylittää pyörätien.

        Onnettomuus taisi kuitenkin tapahtua kun pyöräilijä oli ylittämässä autotietä. Oma moka. Sääli että kuoli.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Onnettomuus taisi kuitenkin tapahtua kun pyöräilijä oli ylittämässä autotietä. Oma moka. Sääli että kuoli.

        Mitä tarkoittaa autotie?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa autotie?

        Vain pyöräilijä kysyy tuollaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Peruste on TLL 24 § 3 momentin 5 kohta:
        "Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;"

        Nummitien suunnasta tuleva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie jatkuu Kansankadun yli. Niinpä auton kuljettaja joka ylittää pyörätien on väistämisvelvollinen kevyeeseen liikenteeseen nähden ajaessaan suoraan, koska hän ylittää pyörätien.

        Väärin, autoilija ei ylitä jalkakäytävää/pyörätietä.

        Uusi laki
        Pyörätien jatkeen merkinnät muuttuvat

        Pyörätien jatke on kohta, jossa pyörätie risteää ajoradan kanssa. Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla tai mustana raitana suojatiemaalauksessa.

        Väistämissäännöt pyörätien jatkeella eivät muutu, mutta pyörätien jatketta risteävän tien väistämisvelvollisuusmerkit muuttuvat. Autoilijoiden väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella merkitään jatkossa aina kärkikolmiolla, stop-merkillä tai liikennemerkillä. Nämä merkinnät tulee toteuttaa kesään 2023 mennessä.

        HUOM! Jos liikennemerkkiä ei ole asennettu, pyöräilijä on väistämisvelvollinen pyörätien jatkeella. Siirtymäaika vaatii erityistä tarkkaavaisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan siinä tien materiaali aivan erilainen kuin ajoradalla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on ihan selvä, joka menee Kansantien poikki, jolloin kevyttä liikennettä kuuluu autoilijan väistää suoraan ajaessaan.

        Eri materiaali on myös suojatien suunnasta katsottuna. Lisäksi Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki on vasta tien toisella puolella joten se väylä alkaa siitä merkistä eteenpäin. Ei siis ole selvä asia missään tapauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri materiaali on myös suojatien suunnasta katsottuna. Lisäksi Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki on vasta tien toisella puolella joten se väylä alkaa siitä merkistä eteenpäin. Ei siis ole selvä asia missään tapauksessa.

        Tarkoitit varmaan jalkakäytävän suunnasta katsottuna?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri materiaali on myös suojatien suunnasta katsottuna. Lisäksi Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki on vasta tien toisella puolella joten se väylä alkaa siitä merkistä eteenpäin. Ei siis ole selvä asia missään tapauksessa.

        Tällaisia liikennejärjestelyjä on joka puolella Suomea ja niissä on juuri vastaavalla tavalla asetettu myös yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkit. Jalkakäytävä/pyörätie risteää tässä ajoradan kanssa, jolloin autolla ylitetään jalkakäytävä/pyörätie. Tilanteessa on auton kuljettajalla aina väistämisvelvollisuus (TLL 24 § 3 momentin 5 kohta).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin, autoilija ei ylitä jalkakäytävää/pyörätietä.

        Uusi laki
        Pyörätien jatkeen merkinnät muuttuvat

        Pyörätien jatke on kohta, jossa pyörätie risteää ajoradan kanssa. Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla tai mustana raitana suojatiemaalauksessa.

        Väistämissäännöt pyörätien jatkeella eivät muutu, mutta pyörätien jatketta risteävän tien väistämisvelvollisuusmerkit muuttuvat. Autoilijoiden väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella merkitään jatkossa aina kärkikolmiolla, stop-merkillä tai liikennemerkillä. Nämä merkinnät tulee toteuttaa kesään 2023 mennessä.

        HUOM! Jos liikennemerkkiä ei ole asennettu, pyöräilijä on väistämisvelvollinen pyörätien jatkeella. Siirtymäaika vaatii erityistä tarkkaavaisuutta.

        Pyörätein jatkeella ei ole mitään tekemistä tämän Kansankadun kohdalla olevan liikennejärjestelyn kanssa. On ihan eri tilanne, jos tielle tedään suojatie ja siihen liittyvä pyörätien jatke.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain pyöräilijä kysyy tuollaista.

        Olen mm. autoilija, pyöräilijä, kävelijä, istuja ja makaaja. Sinä et tiedä, mikä on autotie, enkä tiedä minäkään, mutta ehkä joku tietäjä kertoo sen meille molemmille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen mm. autoilija, pyöräilijä, kävelijä, istuja ja makaaja. Sinä et tiedä, mikä on autotie, enkä tiedä minäkään, mutta ehkä joku tietäjä kertoo sen meille molemmille.

        TLL 2 § tavallaan kertoo, mikä olet milloinkin tienkäyttäjänä.

        Esim.
        "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;"

        Ihmisen kulkiessa laissa määritellyllä jalkakäytävällä jalkaisin, hän on jalankulkija. Huomatkaa, että jalkakäytävä on myös "ajoradasta rakenteellisesti erotettu tien osa".

        Vastaavasti pyörätiellä polkupyörällä ajettaessa ihminen on polkupyöräilijä. Taaskin myös pyörätie voi olla rakenteellisesti erotettu tien osa.

        Tässä aloittajan tapauksessa Kansankatu on tie. Siinä on ajorata, joka päättyy, kun rakenteellisesti ajoradasta erotettu jalkakäytävä ja pyörätie kulkee sen poikki. Itse ajorata tosin jatkuu vasempaan Nummikadulle (ks. kaistamerkintä risteyksessä).

        Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien JÄLKEEN eteenpäin Kansankatu jatkuu pysäköintipaikkaan liittyvänä alueena. Pysäköintipaikka on merkitty etäämpänä Kansakadulla sitä osoittavalla liikennemerkillä. Siellä Kansankatu muuttuu siis pysäköintialueeksi.

        Siellä pysäköintialueen jälkeen on muuten taas erilainen liikennejärjestely. Sinne onkin tehty suojatie ja pyörätien jatke. Väistämissäännöt menevät siinä paikassa erilailla kuin tässä Kansankadun ja Nummikadun risteyksessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TLL 2 § tavallaan kertoo, mikä olet milloinkin tienkäyttäjänä.

        Esim.
        "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;"

        Ihmisen kulkiessa laissa määritellyllä jalkakäytävällä jalkaisin, hän on jalankulkija. Huomatkaa, että jalkakäytävä on myös "ajoradasta rakenteellisesti erotettu tien osa".

        Vastaavasti pyörätiellä polkupyörällä ajettaessa ihminen on polkupyöräilijä. Taaskin myös pyörätie voi olla rakenteellisesti erotettu tien osa.

        Tässä aloittajan tapauksessa Kansankatu on tie. Siinä on ajorata, joka päättyy, kun rakenteellisesti ajoradasta erotettu jalkakäytävä ja pyörätie kulkee sen poikki. Itse ajorata tosin jatkuu vasempaan Nummikadulle (ks. kaistamerkintä risteyksessä).

        Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien JÄLKEEN eteenpäin Kansankatu jatkuu pysäköintipaikkaan liittyvänä alueena. Pysäköintipaikka on merkitty etäämpänä Kansakadulla sitä osoittavalla liikennemerkillä. Siellä Kansankatu muuttuu siis pysäköintialueeksi.

        Siellä pysäköintialueen jälkeen on muuten taas erilainen liikennejärjestely. Sinne onkin tehty suojatie ja pyörätien jatke. Väistämissäännöt menevät siinä paikassa erilailla kuin tässä Kansankadun ja Nummikadun risteyksessä.

        Hyvä ja asiallinen vastaus, joka ei kuitenkaan anna vastausta esitettyyn kysymykseen. Termin käyttäjä itsekin päätti olla vastaamatta, kun ei tiedä, mitä käyttämänsä termi tarkoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TLL 2 § tavallaan kertoo, mikä olet milloinkin tienkäyttäjänä.

        Esim.
        "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;"

        Ihmisen kulkiessa laissa määritellyllä jalkakäytävällä jalkaisin, hän on jalankulkija. Huomatkaa, että jalkakäytävä on myös "ajoradasta rakenteellisesti erotettu tien osa".

        Vastaavasti pyörätiellä polkupyörällä ajettaessa ihminen on polkupyöräilijä. Taaskin myös pyörätie voi olla rakenteellisesti erotettu tien osa.

        Tässä aloittajan tapauksessa Kansankatu on tie. Siinä on ajorata, joka päättyy, kun rakenteellisesti ajoradasta erotettu jalkakäytävä ja pyörätie kulkee sen poikki. Itse ajorata tosin jatkuu vasempaan Nummikadulle (ks. kaistamerkintä risteyksessä).

        Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien JÄLKEEN eteenpäin Kansankatu jatkuu pysäköintipaikkaan liittyvänä alueena. Pysäköintipaikka on merkitty etäämpänä Kansakadulla sitä osoittavalla liikennemerkillä. Siellä Kansankatu muuttuu siis pysäköintialueeksi.

        Siellä pysäköintialueen jälkeen on muuten taas erilainen liikennejärjestely. Sinne onkin tehty suojatie ja pyörätien jatke. Väistämissäännöt menevät siinä paikassa erilailla kuin tässä Kansankadun ja Nummikadun risteyksessä.

        Riittääkö rakenteelliseen erotteluun eri materiaalin käyttö? Korotus selventäisi tilannetta. Lisäksi kohdassa hämää se, että materiaali muuttuu myös jalankulkijoiden suunnasta katsottuna (kuvassa vasemmalta saavuttaessa). Huonosti suunniteltu kohta kaiken kaikkiaan, sanoisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörätein jatkeella ei ole mitään tekemistä tämän Kansankadun kohdalla olevan liikennejärjestelyn kanssa. On ihan eri tilanne, jos tielle tedään suojatie ja siihen liittyvä pyörätien jatke.

        Pyörätien jatke voi tosin olla olemasa ihan yksin ilman suojatietä samassa kohtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörätien jatke voi tosin olla olemasa ihan yksin ilman suojatietä samassa kohtaa.

        Pyörätien jatke voi olla yksinkin ajoradassa merkittynä, mutta silloin on pakollista käyttää myös liikennemerkkiä väistämisvelvollisuus (kärkikolmio), STOP-merkki tai uusi pyörätien jatketta koskeva liikennemerkki. Se saadaan maalata yksin ajorataan myös liikennevalo-ohjatussa kohdassa.

        Olennainen ero tiestä erotetun pyörätien ylittämisen ja pyörätien jatkeen kesken on, että pyörätien ylityksessä auto kulee pyörätien poikki; mutta pyörätien jatkeella se sijaan pyöräilijä ylittää ajoradan. Pääsääntö väistämisvelvollisuudesta on päinvastainen noiden liikennejärjestelyiden kesken.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörätien jatke voi olla yksinkin ajoradassa merkittynä, mutta silloin on pakollista käyttää myös liikennemerkkiä väistämisvelvollisuus (kärkikolmio), STOP-merkki tai uusi pyörätien jatketta koskeva liikennemerkki. Se saadaan maalata yksin ajorataan myös liikennevalo-ohjatussa kohdassa.

        Olennainen ero tiestä erotetun pyörätien ylittämisen ja pyörätien jatkeen kesken on, että pyörätien ylityksessä auto kulee pyörätien poikki; mutta pyörätien jatkeella se sijaan pyöräilijä ylittää ajoradan. Pääsääntö väistämisvelvollisuudesta on päinvastainen noiden liikennejärjestelyiden kesken.

        Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Sillä ei ole merkitystä onko pyörätien jatke siinä ilman suojatietä vai onko suojatie myös siinä samassa kohtaa Tuo lakikohta on joka tapauksessa voimassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Sillä ei ole merkitystä onko pyörätien jatke siinä ilman suojatietä vai onko suojatie myös siinä samassa kohtaa Tuo lakikohta on joka tapauksessa voimassa.

        Pyörätien jatke yksistään ilman suojatietä
        https://www.finlex.fi/data/sdliite/liikm/7549.gif

        Pyörätien jatke ja suojatie molemmat samassa kohtaa
        https://www.finlex.fi/data/sdliite/liikm/7550.gif
        https://www.finlex.fi/data/sdliite/liikm/7551.gif


    • Anonyymi

      Googlen kartan mukaan mahdollisuudet on ajaa viivasuoraan Kansankatua edelleen tai kääntyä vasemmalle Nummikadulle.
      Merkki edessä on vain läpiajokielto eikä ole luiskaa tai koroketta, joka tarkoittaisi poistumista ajoradalta.
      Paikasta puuttuu suojatiemerkintä. Pyörää ei väistetä suoraan ajaessa
      https://goo.gl/maps/x88EREDGVHoFVjUSA

      • Anonyymi

        Meinasit että kertaus on opintojen äiti. Pieleen meni muitenkin.

        Auton kuljettajan on väistettävä aina kevyttä liikennettä, kun hän ylittää jalkakäytävän ja pyörätien. Suojatietä ei tientenkään ole. (Suojatiehän muuttaisi sitä paitsi koko liikennejärjestelyn taäysin toiseksi).

        Jalkakäytävä ja pyörätie on osoitettu sekä katukiveyksellä, joka jatkuu yhtenäisesti koko Nummikatua pitkin aina risteysalueelle asti. Katukiveys tosin laskeutuu ennen kuin se tulee suojatien kohdalle, jotta polkupyörällä olisi helpompi ajaa suojatien jatketta pitkin Nummitien ylitse. Tien pitäjä on jatkanut kiveystä kuitenkin (madallettuna) aina koko Kansankadun poikki. Se osoittaa siinä olevan jalkakäytävän ja pyörätien yhdistettynä, jonka autolla ylitetään, kun ajetaan Kansankatua eteenpäin kohti parkkipaikkoja etäänpänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinasit että kertaus on opintojen äiti. Pieleen meni muitenkin.

        Auton kuljettajan on väistettävä aina kevyttä liikennettä, kun hän ylittää jalkakäytävän ja pyörätien. Suojatietä ei tientenkään ole. (Suojatiehän muuttaisi sitä paitsi koko liikennejärjestelyn taäysin toiseksi).

        Jalkakäytävä ja pyörätie on osoitettu sekä katukiveyksellä, joka jatkuu yhtenäisesti koko Nummikatua pitkin aina risteysalueelle asti. Katukiveys tosin laskeutuu ennen kuin se tulee suojatien kohdalle, jotta polkupyörällä olisi helpompi ajaa suojatien jatketta pitkin Nummitien ylitse. Tien pitäjä on jatkanut kiveystä kuitenkin (madallettuna) aina koko Kansankadun poikki. Se osoittaa siinä olevan jalkakäytävän ja pyörätien yhdistettynä, jonka autolla ylitetään, kun ajetaan Kansankatua eteenpäin kohti parkkipaikkoja etäänpänä.

        On tuossa kolarissa poliisilla ihmettelemistä............

        Mistä ilmenee autolle, että auto YLITTÄÄ ja nousee yli j-k pp-vägen?

        Missä tässä on koroke tai luiska tai kynnys, joka autolle osoittaa poistumisen ajoradalta?
        Katso kuvan suunnasta, älä pyöräilijän.
        https://goo.gl/maps/5FH7FWUJzC24znb67


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tuossa kolarissa poliisilla ihmettelemistä............

        Mistä ilmenee autolle, että auto YLITTÄÄ ja nousee yli j-k pp-vägen?

        Missä tässä on koroke tai luiska tai kynnys, joka autolle osoittaa poistumisen ajoradalta?
        Katso kuvan suunnasta, älä pyöräilijän.
        https://goo.gl/maps/5FH7FWUJzC24znb67

        ....jatkan
        Meilläpäin osoitetaan ajoradalta poistuminen ja j-k pp-vägenin ylitys tällaisella luiskalla.
        https://goo.gl/maps/ZBamPeUvWiXYqKnd9


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinasit että kertaus on opintojen äiti. Pieleen meni muitenkin.

        Auton kuljettajan on väistettävä aina kevyttä liikennettä, kun hän ylittää jalkakäytävän ja pyörätien. Suojatietä ei tientenkään ole. (Suojatiehän muuttaisi sitä paitsi koko liikennejärjestelyn taäysin toiseksi).

        Jalkakäytävä ja pyörätie on osoitettu sekä katukiveyksellä, joka jatkuu yhtenäisesti koko Nummikatua pitkin aina risteysalueelle asti. Katukiveys tosin laskeutuu ennen kuin se tulee suojatien kohdalle, jotta polkupyörällä olisi helpompi ajaa suojatien jatketta pitkin Nummitien ylitse. Tien pitäjä on jatkanut kiveystä kuitenkin (madallettuna) aina koko Kansankadun poikki. Se osoittaa siinä olevan jalkakäytävän ja pyörätien yhdistettynä, jonka autolla ylitetään, kun ajetaan Kansankatua eteenpäin kohti parkkipaikkoja etäänpänä.

        Jalkakäytävän suunnasta katsottuna muuttuu materiaali/katukivetys myös jalankulkijoille aivan samalla tavalla kuin autoilijan suunnasta katsottuna (tosin eri materiaali ei taida merkitä vielä mitään). Kevyenliikenteen väylän liikennemerkki on vasta kansankadun toisella puolella, joten sellaistakaan väylää ei suoraan auton nokan edessä ole. Kevyenliikenteen väylän liikennemerkki on yleensä risteyksen molemmin puolin ja välissä suojatie/pyörätien jatke. Suojatie liikennemerkkiä siinä ei toisin myöskään ole. Eriskummallinen kohta tuo on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ....jatkan
        Meilläpäin osoitetaan ajoradalta poistuminen ja j-k pp-vägenin ylitys tällaisella luiskalla.
        https://goo.gl/maps/ZBamPeUvWiXYqKnd9

        Kuvassa on ihan vastaava jalkakäytävä (ei pyörätietä) kuin Kansankadullakin, jossa katukiveys jatkuu koko kadun varrella.

        Näin on myös onnettomuuspaikalla, jossa Nummikadun reunassa olevan katukiveys jatkuu yhtenäisenä (tosin madallettuna suojatien kohdalta eteenpäin) ja siten siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jonka Kansankatua pitkin kulkeva auto joutuu ylittämään.

        Ihan tavanomainen liikennejärjestely ympäri Suomea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvassa on ihan vastaava jalkakäytävä (ei pyörätietä) kuin Kansankadullakin, jossa katukiveys jatkuu koko kadun varrella.

        Näin on myös onnettomuuspaikalla, jossa Nummikadun reunassa olevan katukiveys jatkuu yhtenäisenä (tosin madallettuna suojatien kohdalta eteenpäin) ja siten siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jonka Kansankatua pitkin kulkeva auto joutuu ylittämään.

        Ihan tavanomainen liikennejärjestely ympäri Suomea.

        ”Kuvassa on ihan vastaava jalkakäytävä (ei pyörätietä) kuin Kansankadullakin, jossa katukiveys jatkuu koko kadun varrella.”

        Kiinnitit kahteen asian huomion. Jalkakäytävään OK. Katukiveykseen OK.
        Kolmannen asian jätit tarkoituksella huomiotta, koska se ei palvele asiaasi saada autoilija yksin syypääksi osumaan.

        Osan matkaa katukiveys asetetaan 45 astetta vinoon, jolloin syntyy luiska
        https://goo.gl/maps/ZBamPeUvWiXYqKnd9

        Luiska osoittaa
        A) olet poistumassa ajoradalta
        B) luiskan takana on jotain muuta kuin ajorata, yleensä jk usein pp-vägen
        C) tästä on tarkoitettu ylittää jk pp-vägen.

        Suoraan kulmaan asetettu reunakivi A) älä aja tästä, se ei tee hyvää autolle/fillarillekaan.

        ***
        9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        Miellän sanan ”rakenteellisesti” tarkoittavan koroketta. Sitä en löydä kuvasta.
        ”Erillistä tien osaa” voisi olla maalauksella kuten suojatiemaalaus. Pelkästään sellaisella se olisi talvella vaarallinen. Tämä erillinen pinta-asia vesittyy tässä, kun pinta jatkuu samanlaisena kait 50 m ”jalkakäytävän” jälkeenkin.
        2 metrin levyinen harmaa ”jalkakäytäväkaistale” voisi kesällä herättää autoilijan ”tässä on nyt jotain erikoista”, mutta sen jälkeen pitäisi jatkua tavallinen asvaltointi
        https://goo.gl/maps/5FH7FWUJzC24znb67

        ***
        Ajoradan reunaan asetettu kiveys madallettuna ajoradan tasoon pyörätien/pyörätuolin takia ajaa asiansa eikä siinä tule koskaan epäselvyyttä, kun lisäksi merkitty maalauksilla ja merkeillä.
        https://goo.gl/maps/vydWEeXnVyJXEDom8

        Ajoradan *poikittaissuunnassa* ei jalkakäytävää pidä milloinkaan tehdä samaan tasoon kuten tässä keississä. Se pitää AINA olla korotettu ja luiskat molemmin puolin.

        Erittäin-erittäin paha suunnitteluvirhe, joka pitää nopeasti korjata.
        Autoilija tulee vapauttaa syytteestä. Tosin vapauttaminen tarvitsee pätevän asianajajan perustelemaan.

        - 5372 -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Kuvassa on ihan vastaava jalkakäytävä (ei pyörätietä) kuin Kansankadullakin, jossa katukiveys jatkuu koko kadun varrella.”

        Kiinnitit kahteen asian huomion. Jalkakäytävään OK. Katukiveykseen OK.
        Kolmannen asian jätit tarkoituksella huomiotta, koska se ei palvele asiaasi saada autoilija yksin syypääksi osumaan.

        Osan matkaa katukiveys asetetaan 45 astetta vinoon, jolloin syntyy luiska
        https://goo.gl/maps/ZBamPeUvWiXYqKnd9

        Luiska osoittaa
        A) olet poistumassa ajoradalta
        B) luiskan takana on jotain muuta kuin ajorata, yleensä jk usein pp-vägen
        C) tästä on tarkoitettu ylittää jk pp-vägen.

        Suoraan kulmaan asetettu reunakivi A) älä aja tästä, se ei tee hyvää autolle/fillarillekaan.

        ***
        9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        Miellän sanan ”rakenteellisesti” tarkoittavan koroketta. Sitä en löydä kuvasta.
        ”Erillistä tien osaa” voisi olla maalauksella kuten suojatiemaalaus. Pelkästään sellaisella se olisi talvella vaarallinen. Tämä erillinen pinta-asia vesittyy tässä, kun pinta jatkuu samanlaisena kait 50 m ”jalkakäytävän” jälkeenkin.
        2 metrin levyinen harmaa ”jalkakäytäväkaistale” voisi kesällä herättää autoilijan ”tässä on nyt jotain erikoista”, mutta sen jälkeen pitäisi jatkua tavallinen asvaltointi
        https://goo.gl/maps/5FH7FWUJzC24znb67

        ***
        Ajoradan reunaan asetettu kiveys madallettuna ajoradan tasoon pyörätien/pyörätuolin takia ajaa asiansa eikä siinä tule koskaan epäselvyyttä, kun lisäksi merkitty maalauksilla ja merkeillä.
        https://goo.gl/maps/vydWEeXnVyJXEDom8

        Ajoradan *poikittaissuunnassa* ei jalkakäytävää pidä milloinkaan tehdä samaan tasoon kuten tässä keississä. Se pitää AINA olla korotettu ja luiskat molemmin puolin.

        Erittäin-erittäin paha suunnitteluvirhe, joka pitää nopeasti korjata.
        Autoilija tulee vapauttaa syytteestä. Tosin vapauttaminen tarvitsee pätevän asianajajan perustelemaan.

        - 5372 -

        Jalkakäytävän ja pyörätien ei tarvitse olla korotettu, koska laissa ei niin sanota. Rakenteellisesti erotettu voi olla myös erilaisella materiaalilla toteutettu, kuten tässä tapauksessa on tehty. Oikeuskäytännössäkin on tällainen hyväksytty.

        Huomasin myös, että TLL 24 § 3 mom 5-kohta on uudessa teiliikennelaissa lainkohta, joka laajensi autoilijan väistämisvelvollisuutta. HE 180/1997 mukaan: "Momentin 5 kohdassa säädetty väistämisvelvollisuus olisi laajempi kuin voimassa olevassa lainsäädännössä, joka kohdistuu vain jalkakäytävää käyttäviin jalankulkijoihin. Velvoite selkeyttäisi nykytilannetta."

        Eli ennen 1.6.2020 pyöräilijällä olisi ollut väistämisvelvollisuus oikealta tulevaan autoon nähden (onnettomuustapauksesaa pyöräilijä tuli vasemmalta). Mutta laki siis muuttui 1.6.-20. Nykyisin pyörätietä ylittävä auton kuljettaja on aina väistämisvelvollinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvassa on ihan vastaava jalkakäytävä (ei pyörätietä) kuin Kansankadullakin, jossa katukiveys jatkuu koko kadun varrella.

        Näin on myös onnettomuuspaikalla, jossa Nummikadun reunassa olevan katukiveys jatkuu yhtenäisenä (tosin madallettuna suojatien kohdalta eteenpäin) ja siten siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jonka Kansankatua pitkin kulkeva auto joutuu ylittämään.

        Ihan tavanomainen liikennejärjestely ympäri Suomea.

        2 §
        Määritelmät

        Tässä laissa tarkoitetaan: 9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

        Jalkakäytävä pitää olla rakenteellisesti erotettu tai sitten ihan erillinen tie. Näin ei nähtävästi tuossa kohtaa ole.


      • Anonyymi

        Lisäys: tuo rakenteellinen erotus (sama materiaali) kun on osa ajorataa sekä oikealla puolella alkavaa kevyenliikenteen väylää, eikä vasemmalta saapuvaa jalkakäytävää. Korotus ja sama materiaali jalkakäytävän kanssa koko matkan ajoradan yli, niin olisi selvä peli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävän ja pyörätien ei tarvitse olla korotettu, koska laissa ei niin sanota. Rakenteellisesti erotettu voi olla myös erilaisella materiaalilla toteutettu, kuten tässä tapauksessa on tehty. Oikeuskäytännössäkin on tällainen hyväksytty.

        Huomasin myös, että TLL 24 § 3 mom 5-kohta on uudessa teiliikennelaissa lainkohta, joka laajensi autoilijan väistämisvelvollisuutta. HE 180/1997 mukaan: "Momentin 5 kohdassa säädetty väistämisvelvollisuus olisi laajempi kuin voimassa olevassa lainsäädännössä, joka kohdistuu vain jalkakäytävää käyttäviin jalankulkijoihin. Velvoite selkeyttäisi nykytilannetta."

        Eli ennen 1.6.2020 pyöräilijällä olisi ollut väistämisvelvollisuus oikealta tulevaan autoon nähden (onnettomuustapauksesaa pyöräilijä tuli vasemmalta). Mutta laki siis muuttui 1.6.-20. Nykyisin pyörätietä ylittävä auton kuljettaja on aina väistämisvelvollinen.

        "Jalkakäytävän ja pyörätien ei tarvitse olla korotettu, koska laissa ei niin sanota. Rakenteellisesti erotettu voi olla myös erilaisella materiaalilla toteutettu, kuten tässä tapauksessa on tehty."

        En näe, että pintamateriaalilla saadaan rakenteellisesti erotettu.

        Käsittelin tuon materiaali-asian tässä kohtaa:
        """"Tämä erilainen pinta-asia vesittyy tässä, kun pinta jatkuu samanlaisena kait 50 m ”jalkakäytävän” jälkeenkin.
        2 metrin levyinen harmaa ”jalkakäytäväkaistale” voisi kesällä herättää autoilijan ”tässä on nyt jotain erikoista”, mutta sen jälkeen pitäisi jatkua tavallinen asvaltointi""""
        https://goo.gl/maps/5FH7FWUJzC24znb67

        Pintamateriaalilla ( erivärisillä mukulakivillä ) on usein liikennemerkin lisäksi eroteltu pituussuunnassa pyörätie ja jalkakäytävä valkoisen viivan sijaan.
        Olen edelleen sitä mieltä, että
        ”AJORADAN *poikittaissuunnassa* ei jalkakäytävää/pyörätietä pidä milloinkaan tehdä samaan tasoon kuten tässä keississä. Se pitää AINA olla korotettu ja luiskat molemmin puolin.”

        ***
        ”Oikeuskäytännössäkin on tällainen hyväksytty.”
        Turha toivo, että saisin tänne tuon tuomion.

        ***
        Mistä repäisit tuon joukkotuhontaa käsittelevän HE/1997? Hyvä vitsi tähän kohtaan.
        https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970180

        Minulle on ollut aina itsestäänselvää, että pyörätietä autolla ylittäessä väistetään pyörätietä ajavaa, koska pyörä ei tule silloin ajoradalle.
        Vanhassa:
        ”Muuta liikennettä on väistettävä TULTAESSA ajoneuvolla pyörätieltä AJORADALLE, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella.”

        ”Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.”

        Tietenkin hyvä, että selkeytetty kuten HE-kirjoittajakin sanoo ”Velvoite selkeyttäisi nykytilannetta”.

        ***
        On muitakin selkeytyksiä kuten vanha:
        ”Ajoneuvon kuljettajan on kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan, polkupyöräilijän tai mopoilijan annettava tälle ajoneuvon koko ja nopeus huomioon ottaen turvallinen tila tiellä.”
        Nyt uudessa lisätty pyöräilijöille erikseen, kun monille on tuntematon asia:
        ”Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.”

        - 5372 -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäys: tuo rakenteellinen erotus (sama materiaali) kun on osa ajorataa sekä oikealla puolella alkavaa kevyenliikenteen väylää, eikä vasemmalta saapuvaa jalkakäytävää. Korotus ja sama materiaali jalkakäytävän kanssa koko matkan ajoradan yli, niin olisi selvä peli.

        Toki se tien materiaaliltaan voisi olla selvempi kuin se on. Mutta vastaavan kaltaisia tienpintoja on monissa paikoissa. Ei väistämissääntö voi muuttua joka kerta erikseen. Tienkäyttäjien on osattava "lukea" tietä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki se tien materiaaliltaan voisi olla selvempi kuin se on. Mutta vastaavan kaltaisia tienpintoja on monissa paikoissa. Ei väistämissääntö voi muuttua joka kerta erikseen. Tienkäyttäjien on osattava "lukea" tietä.

        Tästäkin keskustelusta näkee että toiset "lukevat", eli tulkitsevat tilanteen eri tavalla kuin toiset. Jokin mättää jos paikkaa voidaan tulkita eri tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävän ja pyörätien ei tarvitse olla korotettu, koska laissa ei niin sanota. Rakenteellisesti erotettu voi olla myös erilaisella materiaalilla toteutettu, kuten tässä tapauksessa on tehty. Oikeuskäytännössäkin on tällainen hyväksytty.

        Huomasin myös, että TLL 24 § 3 mom 5-kohta on uudessa teiliikennelaissa lainkohta, joka laajensi autoilijan väistämisvelvollisuutta. HE 180/1997 mukaan: "Momentin 5 kohdassa säädetty väistämisvelvollisuus olisi laajempi kuin voimassa olevassa lainsäädännössä, joka kohdistuu vain jalkakäytävää käyttäviin jalankulkijoihin. Velvoite selkeyttäisi nykytilannetta."

        Eli ennen 1.6.2020 pyöräilijällä olisi ollut väistämisvelvollisuus oikealta tulevaan autoon nähden (onnettomuustapauksesaa pyöräilijä tuli vasemmalta). Mutta laki siis muuttui 1.6.-20. Nykyisin pyörätietä ylittävä auton kuljettaja on aina väistämisvelvollinen.

        Otappa selvää mikä on pyörätie ja mikä on pyörätien jatke.
        Vanhankin lain aikana autoilija oli väistämisvelvollinen ylittäessä pyörätien.
        Pyörätien jatke ylittää Nummikadun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otappa selvää mikä on pyörätie ja mikä on pyörätien jatke.
        Vanhankin lain aikana autoilija oli väistämisvelvollinen ylittäessä pyörätien.
        Pyörätien jatke ylittää Nummikadun.

        Valitettavasti pyörätien jatkeen osalta joudun kehottamaan sinua perehtymään asiaan, koska et selvästikään tiedä, mikä se on.

        Kannattaa myös tutustua hallituksen esitykseen HE 180/1997 siitä, mikä oli vanhan tieliikennelain kanta väistämisvelvollisuuteen pyötiellä ja mikä tilanne on nykyisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti pyörätien jatkeen osalta joudun kehottamaan sinua perehtymään asiaan, koska et selvästikään tiedä, mikä se on.

        Kannattaa myös tutustua hallituksen esitykseen HE 180/1997 siitä, mikä oli vanhan tieliikennelain kanta väistämisvelvollisuuteen pyötiellä ja mikä tilanne on nykyisin.

        En tiedä mikä HE 180/1997 on mutta hallituksen esitys HE 180/2017 on "pohjatyö" uutta lakia tehtäessä. Se kannattaa lukea, että tietää mitä uutta lakia tehtäessä on tavoiteltu ja mihin on uudella lailla pyritty.

        Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
        https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mikä HE 180/1997 on mutta hallituksen esitys HE 180/2017 on "pohjatyö" uutta lakia tehtäessä. Se kannattaa lukea, että tietää mitä uutta lakia tehtäessä on tavoiteltu ja mihin on uudella lailla pyritty.

        Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
        https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180

        No, sitä HE 180/2017 tarkoitin. Oma päivyri vielä 20 "jäljessä".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mikä HE 180/1997 on mutta hallituksen esitys HE 180/2017 on "pohjatyö" uutta lakia tehtäessä. Se kannattaa lukea, että tietää mitä uutta lakia tehtäessä on tavoiteltu ja mihin on uudella lailla pyritty.

        Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
        https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180

        Hallituksen esityksessä on eri osat "Nykytilalle" vuonna 2017 ja uudelle laille.


    • Anonyymi

      Tässä myöhemmin eteenpäin Kansankadulla mentäessä paikassa liikennejärjestely on myös outo

      https://www.google.com/maps/@65.0084945,25.4737077,3a,75y,31.7h,84.85t/data=!3m6!1e1!3m4!1sbeqyHAR3JbNTn6hAQJZqrA!2e0!7i13312!8i6656


      Reunakiveystä on aivan oudossa paikassa ja sitten ulosmentäessä on suojatie ja pyörätien jatke. Tien materiaalikin muuttuu, mutta mitä lie siitä tässä tapauksessa pitäisi päätellä??

      • Anonyymi

        Mennään ilmeisesti "design" ja ulkonäkö edellä eikä mietitä miten asiat peilautuvat sääntöihin ja lakiin.


    • Anonyymi

      Paikan suunnittelijoiden pitäisi lukea tämä ketju läpi, niin ymmärtäisivät mitä ovat saaneet aikaan. Jos on risteys, niin se pitää todellakin näyttää risteykseltä ja jos poistuu ajoradalta, niin sekin pitää ilmetä selvästi.

      • Anonyymi

        Samaa mieltä. Ja lisäksi pyörätiet voisi ajoradan kohdalla merkitä punaisella ajoratamaalauksella, kuten on tapana monissa paikoin ulkomailla.


      • Anonyymi

        Kannattaisiko nyt kuitenkin tänne p***aa kirjoittavien ajatella mitä kirjoittavat.
        Huonolla tuurilla joku vajaa menettää henkensä näiden sepustusten takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaisiko nyt kuitenkin tänne p***aa kirjoittavien ajatella mitä kirjoittavat.
        Huonolla tuurilla joku vajaa menettää henkensä näiden sepustusten takia.

        Ei ole paskaa kirjoitettu ainakaan tahallisesti. On kirjoitettu miten asia omasta mielestä on, perustuen paikan omaan tulkintaan. Ei ole vieläkään täysi selvyys mikä on 100 % varmuudella oikea tulkinta. Siitä olen tosin samaa mieltä, että valheita ja disinformaation tahallinen kirjoittaminen ja levittäminen on asennevammaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole paskaa kirjoitettu ainakaan tahallisesti. On kirjoitettu miten asia omasta mielestä on, perustuen paikan omaan tulkintaan. Ei ole vieläkään täysi selvyys mikä on 100 % varmuudella oikea tulkinta. Siitä olen tosin samaa mieltä, että valheita ja disinformaation tahallinen kirjoittaminen ja levittäminen on asennevammaista.

        Kyllä nuo, jotka saavat risteyksen muuttumaan mutkaksi sillä, että yhden haaran reunakiveys muutetaan "säteellisestä" suoraksi, kirjoittavat kauniisti sanottuna puuta heinää. Kaikki muut tuosta alkunsa saaneet sepustukset ovat myös sitä samaa.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Taitaa nykyään näyttää automaattisesti tuoreimman kuvan. Pitää valita "Näytä lisää päivämääriä" kohdasta vanhan vuosiluvun (esim. heinäk. 2009).


    • Anonyymi

      Kansalaiset

      Tästä jalkakäytävä pyörätie -keissistä yli ajoradan tulisi tehdä esityksiä kansanedustajille ettei sama suunnitteluvirhe leviäisi ja nykyiset korjattaisiin.

      Pyydän jokaista ketjun lukenutta lähettämään haluamalleen kansanedustajalle s-postia asiasta varustettuna linkillä tähän ketjuun.
      Pyyntöjä tarvitaan monille-monille kansanedustajille, koska ei ole mitään takeita, että joku tietty ottaisi asiaa ajaakseen esim. kiireiden vuoksi. Esitys menisi ( ehkä jonkun edustajan toimesta ) sitten valiokuntaan ja ministeriöön ja toive olisi, että ministeriö lähettäisi kunnille kirjeen, jossa selvennetään ettei lakia pidä tulkita suunnittelussa ketjun paikan kaltaisesti.

      Oma toiveeni on, että jalkakäytävän ( ja pyörätien, ei jatke ) ylittäessä ajoradan se autoilijan suunnasta katsottuna on aina korokkeella ja sen molemmin puolin on kadun reunakiveysluiskat kuten yleisesti kaupungeissa on jalkakäytävien yhteydessä.
      Mahdollisesti vielä niinkuin ketjussa ehdotettu se olisi poikkeuksellisen paikan takia punavärillä korostettu.
      Puhtaanapidon helppous tai design ei saisi olla ihmishenkiä tärkeämpi.

      Kolarissa syytettynä oleva autoilija saattaa saada kuolemantuottamustuomion, joka seuraa taakkana häntä läpi elämän ja, jota tuomiota pidän kohtuuttomana paikan suunnittelun vuoksi.

      Laitan linkit eri viestiin poistokoneen takia.

      Kiitos
      - 5372 -

    • Anonyymi

      Kansanedustajille saattaa liikenneasiat olla täysin tuntematon alue, joten viestissä kansanedustajalle kannattanee mainita, että uudessa laissa mm. pyritään pyörätien jatkeen ja pyöräilijän havaittavuutta parantamaan jatkeen tiemerkinnällä ja pyöräilijälle ajoradasta korotetulla ajolinjalla B7 merkin (väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa) yhteydessä.

      Tässä Oulun tapauksessa ajoradan poikki oleva jalkakäytävä/pyörätie on totutusta korokkeella olosta laskettu ajoradan tasoon ja ilman minkäänlaisia tiemerkintöjä tai varoitusmerkkiä ja näin häivytetty vaikka esim. auton velvollisuus väistää pyöräilijää pyörätiellä on täysin sama kuin edellä B7 merkin yhteydessä.

      - 5372 -

      • Anonyymi

        Tässä ketjussa on otettu kantaa kahteen eri asiaan. Ensinnäkin mainitsemasi "suojatie/pyörätie/ajoradalta poistuva" asia ja lisäksi se, että onko kyseisessä paikassa risteys ja onko tällöin ajoradalla vasemmalle ajava risteyksessä kääntyvä ajoneuvo.


      • Anonyymi

        Vai ajoradan poikki oleva jalkakäytävä yleensä korotettu!
        Älä nyt enää jauha tuota pastaa.


    • Anonyymi

      Tieliikennelain mukaan liikenteessä täytyy käyttää riittävää varovaisuutta.
      Näin epäselvässä risteyksessä riittävää varovaisuutta on vain varautuminen väistämään. Näin syntyy väistämisvelvollisuus.

    • Anonyymi

      Näyttää tuohon risteykseen nykyään suoraan ajavien osalta tullut kolmiot, joten se haaste on nykyään liikennemerkein hoidettu kuntoon.

      https://i.ibb.co/Hr3Y7fk/Risteys-uudempi-kuva.jpg

      Enää on kuvasuunnassa vasemmalle kääntyvien haaste jäljellä. Kohdassa on risteys ja jos kääntyvät vasemmalle, niin tuossa vasemmalla olevan suojatien yli pyöräileviä pitää väistää kääntyvänä väistää.

      Näyttäisi muuten paikassa vielä tuossa kuvassa olevan haalistunut pyörätien jatkeen tiemaalaus. Ei saisi olla, koska vasemmalta tulevalla ajoradan liikenteellä ei ole väistämismerkkiä kohdassa. Kuvassa pitäisi olla täyspitkä suojatien tiemaalaus. Kääntyvä väistää silti.

      Tässä vielä Google Maps kuva kohdasta.

      https://maps.app.goo.gl/aNc4jrFnqvZUueNV8

      • Anonyymi

        Korjaus: Kolmio on tullut (yksikkö, ei monikko). Toisesta suunnasta kolmio oli jo ennestään.


      • Anonyymi

        Kyllähän tuon paikan ajoratamerkinnät ovat aivan lain mukaisia toukokuussa 2021.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän tuon paikan ajoratamerkinnät ovat aivan lain mukaisia toukokuussa 2021.

        Eivät ole kunnossa kuvassa näkyvän, vasemmalla olevan pyörätien jatkeen osalta. Eivät olleet kunnossa myöskään toukokuussa 2021. Nykyisen, 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan pyörätien jatkeen tiemerkintä saadaan merkitä vain, jos ajoradan liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus jollakin laissa mainituilla väistämismerkeillä. Näin ei ole, kun katsotaan risteystä tästä suunnasta.

        https://maps.app.goo.gl/6fPVv58bBJcnU5w77

        Tarkalleen ottaen tuo asia määritetään laissa näin: "Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7." Kuten näkyy, niin mitään noista väistämismerkeistä ei ole ennen suojatietä/pyörätien jatketta. Kohdassa pitäisi olla täyspitkä suojatiemaalaus.


      • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Moi vaan vielä kerran

      Kivaa päivää samalla. Kukaan ei kaipaa eikä rakasta. 💔🐺🌃🌧️☀️
      Ikävä
      325
      3489
    2. Nainen, millaisista miehistä tykkäät?

      Mielenkiinnosta kysyn 😄
      Ikävä
      214
      2899
    3. Nyt sitten ulos ihmiset!

      Älkää jumittako täällä. Menkää, näkykää ja hankkikaa kokemuksia. Ei teitä kukaan edes bongaile, jos önötätte täällä.
      Ikävä
      144
      2544
    4. Onnea Solatie !

      On sit valittu uusi kaupunginjohtaja.No ei menny Nivala-Harju- Tapio -Pikkarainen juntan mukkaan.
      Kemijärvi
      18
      2059
    5. Mitä jos saisit tietää että kaivatullasi

      on jo joku toinen?
      Ikävä
      109
      2055
    6. Naiselle varatulle

      Jos homma kariutuu kotona, niin saanko sinut ihan omakseni🙂??
      Tunteet
      10
      1816
    7. Minun pitää tehdä jotain

      En tiedä meneekö siihen viikko vai kuukausi. Mutta jos voit odottaa, niin löydän sinut sen jälkeen kun on homma hoidett
      Ikävä
      44
      1682
    8. Sarvisalon kesätori

      Onpa kiva paikka. Mutta torikahvila oli suorastaan naurettavan alkeellinen ja ne voileivät,olivat kuin pienen lapsen tek
      Loviisa
      17
      1618
    9. Sinä oot hyvä ihminen

      Mut ehkä me ei vaa sovita yhteen :(
      Ikävä
      122
      1306
    10. Hindulijat raivoavat täällä, ettei kristinuskossa

      ole itsessään mitään aitoa! No miksi sitten hyökkäilette "nollaa vastaan"? Eikö hnduilijan vaan kannattaisi pieht
      Hindulaisuus
      263
      1290
    Aihe