Suomen ainoa auttaja talvisodan jälkeen oli sodan täydellisesti hävinnyt Saksa. Suomi osasi kuitenkin pelata korttinsa taitavasti .
Saksaa myötäiltiin riittävästi, että saatiin sieltä ruokaa ja aseita, muttei niin paljon ,että USA olisi julistanut Suomelle sodan ja alkanut pommittaa Suomea.
Hitler palkitsi myötäilyn suuriarvoisesti torjumalla Molotovin vaatimukset marraskuussa 1940 ja kesällä 1944 Suomi sai ratkaisevan tärkeää apua Saksalta venäläisten suurhyökkäyksen pysäyttämiseen.
Länsiliittoutuneet olivat samaan aikaan nousseet maihin Normandiassa ja Neuvostoliitolle tuli kiire ehtiä ennen niitä Berliiniin eikä Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Teheranin konferenssissa 1943 Molotov valehteli että Suomi olisi ampunut tykeillä Leningradia. Molotovia ärsytti Rooseveltin myönteinen asenne Suomeen.
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomalaiset-leningradin-piirittajina/
"Liittoutuneiden johtomiesten Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943 Molotov väitti itsepintaisesti, että suomalaiset ovat tykistöllään osallistuneet jo 27 kuukauden ajan Leningradin pommittamiseen. Häntä harmitti presidentti Franklin D. Rooseveltin myönteinen suhtautuminen Suomeen."
Saksaa myötäiltiin riittävästi, että saatiin sieltä ruokaa ja aseita, muttei niin paljon ,että USA olisi julistanut Suomelle sodan ja alkanut pommittaa Suomea.
Hitler palkitsi myötäilyn suuriarvoisesti torjumalla Molotovin vaatimukset marraskuussa 1940 ja kesällä 1944 Suomi sai ratkaisevan tärkeää apua Saksalta venäläisten suurhyökkäyksen pysäyttämiseen.
Länsiliittoutuneet olivat samaan aikaan nousseet maihin Normandiassa ja Neuvostoliitolle tuli kiire ehtiä ennen niitä Berliiniin eikä Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Teheranin konferenssissa 1943 Molotov valehteli että Suomi olisi ampunut tykeillä Leningradia. Molotovia ärsytti Rooseveltin myönteinen asenne Suomeen.
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomalaiset-leningradin-piirittajina/
"Liittoutuneiden johtomiesten Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943 Molotov väitti itsepintaisesti, että suomalaiset ovat tykistöllään osallistuneet jo 27 kuukauden ajan Leningradin pommittamiseen. Häntä harmitti presidentti Franklin D. Rooseveltin myönteinen suhtautuminen Suomeen."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomi voisi aivan hyvin juhlia saavutustaan toisessa maailmansodassa. Paras mahdollinen tulos on voitto.
Suomen selviytymistä itsenäisyytensä säilyttäneenä Toisen maailmansodan kurimuksesta voidaan hyvällä syyllä pitää pienenä ihmeenä.
Saksa möi maamme Neuvostoliiton etupiiriin Molotov-Ribbentrop-sopimuksella voidakseen levittää valtapiiriään Puolaan ja mahdollistaakseen Tanskan,Norjan,Benelux-maiden ja Ranskan alistamisen.
Neuvostoliiton saatua kontrollin baltian maista se aloitti Talvisodan,jonka sotilaspoliittisten tilastojen valossa piti olla parin-kolmen viikon triviaali harjoitus.
Faktat pettivät Stalinin;suomalainen työväenluokka ei tervehtinyt Puna-armeijaa vapauttajana,eikä tilastoissa murskaavana ylivoimana esiintyvä Neuvostoliiton sotilaallinen suorituskyky päässyt materialisoitumaan.
Suomalaisten rintama piti,vaikka kriisi sodan viime hetkillä oli useammallakin suunnalla jo ilmenemässä.
Välirauhan aikana Stalinin politiikka Suomea kohti oli huonosti harkittua.
Tavoitteena oli edelleen Suomen sovjetisointi ja liittäminen neuvostolaiseen valtapoliittiseen suunnitelmaan.Suomen sisäpolitiikkaan sekaantuminen esimerkiksi Suomi-Neuvostoliitto-seuraa hyödyntäen oli omiaan ajamaan Suomen Saksan etupiiriin.
Neuvostoliiton olisi ehdottomasti kannattanut kunnioittaa Suomen itsenäisyyttä Talvisodan rauhan rajojen sisällä ja vedota suomalaisten neuvottelijoiden Moskovassa toistuvasti esiintuomaan perusteeseen:"Suomi ei salli valtioaluettaan käytettävän minkään ulkopuolisen vallan toimesta toista valtiota vastaan vaan vastustaa viimekädessä aseellisesti tällaista pyrkimystä loukata Suomen suvereniteettia".
Siinä vaiheessa Stalinin heittämä väite:"Teiltä ei kysytä".olisi menettänyt vaikuttavuutensa,koska Suomi oli kyennyt pysäyttämään Neuvostoliitonkin hyökkäyksen,vaikka hyökkääjällä oli puolellaan likimain kaikki edut tilastollisista logistisiin ja militaristisiin saakka.