Ihan oikeesti

Nuo juhannuksen tapahtumathan olivat vain kännisten nuorten riehumista eikä niihin mitään poliittista liittynyt.
Kyllä persunkin pitää vähän ajatella mitä suustaan päästää tai twiittaa eli tapaus Turtiainen.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Nuo juhannuksen tapahtumathan olivat vain kännisten nuorten riehumista eikä niihin mitään poliittista liittynyt.
Kyllä persunkin pitää vähän ajatella mitä suustaan päästää tai twiittaa eli tapaus Turtiainen.

Lue lisää

Muttei vasurein !
Kovin on valikoivaa.
Ei olisi sinustakaan yleisjohtajaksi.

Jos siis päätit peruskoulun keväällä 1984 ja siirryit suoraan lukioon, sinun pitäisi muistaa yhdet kouluneuvostovaalit, koska kouluneuvostojärjestelmä lakkautettiin vuonna 1985.

Vaikka kouludemokratia oli vähäistä silloisessa peruskoulussa, niin oppilaskunnat toimivat silloinkin. Kaikilta luokilta oli yksi edustaja oppilaskuntien kokouksissa. Silloin oppilaiden kansalaistieto turvattiin opetussuunnitelmaan kuuluvalla kansalaistaidolla (luokat 5-8: 2 h/vk), jota ei ole enää opetussuunnitelmassa.

Laki kouluneuvostoista lakkautettiin ja sitä myöten kouluneuvostot. Niille kävi niin, että vasemmisto kuvitteli saavansa ne haltuunsa samalla tavalla kuin Teiniliiton, mutta oppilaat äänestivätkin porvarillisia puolueita.

Wikipedian artikkelissa todetaan "Kouluneuvostot lakkautettiin Suomessa 1985 voimaan astuneella lailla, sillä ylipolitisoitumisen ja oppilaiden alhaiseksi jääneen mielenkiinnon vuoksi niitä pidettiin epäonnistuneina".

Oliko lakkauttaminen siis mahdollista jo paljon aiemmin koulun omalla päätöksellä?

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Wikipedian artikkelissa todetaan "Kouluneuvostot lakkautettiin Suomessa 1985 voimaan astuneella lailla, sillä ylipolitisoitumisen ja oppilaiden alhaiseksi jääneen mielenkiinnon vuoksi niitä pidettiin epäonnistuneina".

Oliko lakkauttaminen siis mahdollista jo paljon aiemmin koulun omalla päätöksellä?

Lue lisää

Käytännössä hyvin monessa paikassa opettajat eivät asettaneet ehdokkaita, ja kouluneuvosto oli siksikin toimimaton.

Silloinen opettajien ammattijärjestö kun vastusti kouluneuvostoja niihin pesiytyneen vasemmiston junttamenon vuoksi. Siellä missä kouluneuvostot toimivat, vasemmisto ei kuitenkaan menestynyt.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Wikipedian artikkelissa todetaan "Kouluneuvostot lakkautettiin Suomessa 1985 voimaan astuneella lailla, sillä ylipolitisoitumisen ja oppilaiden alhaiseksi jääneen mielenkiinnon vuoksi niitä pidettiin epäonnistuneina".

Oliko lakkauttaminen siis mahdollista jo paljon aiemmin koulun omalla päätöksellä?

Lue lisää

Varmaankin näin. Yhtään kertaa en Etelä-Pohjanmaalla äänestänyt kouluneuvostovaaleissa

Näinhän se suunnilleen meni.

Meille kun tuli Ressuun kouluneuvosto niin olihan siinä se ulottuvuus, että oppilaiden edustaja osallistui myös opettajain kokouksiin. Tiedusteltavaksi tuli, mikä kirjasarja valitaan esim. matikan lukion pitkän oppimäärän työkaluksi. Selväähän on, ettei oppilaiden edustajalla voinut olla tietoa mikä on paras kirjasarja. Kuukausittain järjestettiin luokkakokouksia, joissa olisi pitänyt ohjeistaa omaa edeskäypää :-) Ainut mitä me saimme aikaiseksi, oli yksi koulupäivän mittainen tukilakko opettajien puolesta kun valtio vähensi koulujen määrärahoja. Vuosi oli 1975. Koko homma oli turha, vähän kuin autokoulussa kysyttäisiin oppilailta, että millä säännöillä liikenteessä ajetaan.

Järjestyksenpitoonkin olisi pitänyt ottaa kantaa ja otettiinkin, mutta toki aina opettajat olivat päätäntävaltaisissa kokouksissa enemmistönä :-)

Summa summarum, Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja, osaavia ja päteviä , eli heille kuuluu vastuu opetuksen järjestämisestä, ei oppilaille. Ai niin, yksi tapaus, olimme suunnistamassa, Laakson kentältä lähdettiin Keskuspuistoon. Eräs jumppamaikka hermostui mölyävän oppilaan toilailuihin ja mottasi tätä niin, että tämä joutui sairaalaan. Opettajaan kohdistettiin muutaman kuukauden viraltapano ja se vaatimus tuli meidän taholta... lol.

Environment kirjoitti:

Näinhän se suunnilleen meni.

Meille kun tuli Ressuun kouluneuvosto niin olihan siinä se ulottuvuus, että oppilaiden edustaja osallistui myös opettajain kokouksiin. Tiedusteltavaksi tuli, mikä kirjasarja valitaan esim. matikan lukion pitkän oppimäärän työkaluksi. Selväähän on, ettei oppilaiden edustajalla voinut olla tietoa mikä on paras kirjasarja. Kuukausittain järjestettiin luokkakokouksia, joissa olisi pitänyt ohjeistaa omaa edeskäypää :-) Ainut mitä me saimme aikaiseksi, oli yksi koulupäivän mittainen tukilakko opettajien puolesta kun valtio vähensi koulujen määrärahoja. Vuosi oli 1975. Koko homma oli turha, vähän kuin autokoulussa kysyttäisiin oppilailta, että millä säännöillä liikenteessä ajetaan.

Järjestyksenpitoonkin olisi pitänyt ottaa kantaa ja otettiinkin, mutta toki aina opettajat olivat päätäntävaltaisissa kokouksissa enemmistönä :-)

Summa summarum, Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja, osaavia ja päteviä , eli heille kuuluu vastuu opetuksen järjestämisestä, ei oppilaille. Ai niin, yksi tapaus, olimme suunnistamassa, Laakson kentältä lähdettiin Keskuspuistoon. Eräs jumppamaikka hermostui mölyävän oppilaan toilailuihin ja mottasi tätä niin, että tämä joutui sairaalaan. Opettajaan kohdistettiin muutaman kuukauden viraltapano ja se vaatimus tuli meidän taholta... lol.

Lue lisää

Hyviä pointteja. Valitettavasti yhteiskunnassamme haaskataan aikaa ja resursseja kaikenlaiseen näennäisdemokratiaan ja "osallistumiseen" kuten esim. ymmärtämättömien kansalaisaloitteet.
Meillä onneksi torpattiin Ruotsin hulluus eli työntekijöiden osallistuminen yritysten päätöksentekoon.
Äänestämässä voi käydä kerran neljässä vuodessa muuten keskityttäköön omiin tehtäviin ja annettujen ohjeiden noudattamiseen.