EUROOPAN KESKUSPANKIN (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde arvioi, että koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin pahin vaihe Euroopassa on jo ohi.
”Olemme mahdollisesti jo nähneet pohjakosketuksen”, Lagarde sanoi perjantaina videopuheessaan, jonka hän piti liike-elämän Northern Light -tapahtumassa.
Samalla Lagarde kuitenkin korosti, että tilanne voi muuttua, mikäli viruksen toinen aalto on voimakas. Hän muistutti, että espanjantaudin kohdalla 1910–1920-lukujen taitteessa taudin toinen aalto oli huomattavasti tappavampi kuin ensimmäinen.
Lagarden mukaan onkin tärkeää, että rauhoittunut tautitilanne Euroopassa käytetään hyväksi, ja maat ottavat oppia toistensa onnistuneista käytännöistä ja valmistautuvat mahdolliseen toiseen aaltoon.
”Olemme mahdollisesti jo nähneet pohjakosketuksen”, Lagarde sanoi perjantaina videopuheessaan, jonka hän piti liike-elämän Northern Light -tapahtumassa.
Samalla Lagarde kuitenkin korosti, että tilanne voi muuttua, mikäli viruksen toinen aalto on voimakas. Hän muistutti, että espanjantaudin kohdalla 1910–1920-lukujen taitteessa taudin toinen aalto oli huomattavasti tappavampi kuin ensimmäinen.
Lagarden mukaan onkin tärkeää, että rauhoittunut tautitilanne Euroopassa käytetään hyväksi, ja maat ottavat oppia toistensa onnistuneista käytännöistä ja valmistautuvat mahdolliseen toiseen aaltoon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
PANDEMIA on iskenyt Euroopan talouteen kovaa. EKP:n tuoreimmat ennusteen mukaan euroalueen talous supistuu tänä vuonna noin 9 prosenttia. Tammi–maaliskuussa tuotanto väheni nopeimmin koskaan.
”Kyseessä on jyrkin ja syvin pudotus koskaan rauhan aikana”, Lagarde kuvaa.
Nyt maailmantalous on kuitenkin osin siirtymässä elpymisen vaiheeseen, joskin epävarmuutta on yhä paljon ilmassa. Elpymisen vaihe alkoi ensin Aasiassa ja sen jälkeen Euroopassa. Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa tautitilanne ei näytä vielä helpottavan.
”Elpyminen on epätasaista, se tapahtuu yksi maanosa kerrallaan”, Lagarde sanoo.
Hänen mukaansa on turha odottaa, että maailmantalous palautuisi koronakriisistä tismalleen entiselleen. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalle kriisistä voi koitua pitkäaikaista haittaa, kun taas esimerkiksi digitaalisen teknologian käyttöönottoa kriisi voi vauhdittaa.
Kriisin pitkäaikaisia seurauksia on myös se, että valtioiden ja yritysten velkaantuminen kasvaa ”massiivisesti”. Koronapandemian iskettyä Eurooppaan EU-maat tukivat yrityksiä ja ryhtyivät elvyttämään talouksia voimakkaasti. Samaan aikaan EKP aloitti mittavat elvytystoimet.
”Kerrankin rahapolitiikka ja talouspolitiikka kulkevat käsi kädessä”, Lagarde sanoo.
LAGARDE toivoo, että EU-maat pääsisivät nopeasti sopuun komission esittämästä 750 miljardin euron koronarahoituspaketista.
Keskeinen kiistakysymys paketissa koskee esimerkiksi sitä, missä määrin EU-maille jaettava raha olisi lainoja ja missä määrin suoria tukia. Lagarde toivoo, että valtaosa rahasta olisi tukia. Samalla hän toivoo, että jäsenmaat eivät jättäydy EU-tukien varaan, vaan tekevät myös itse taloutta vahvistavia uudistuksia.
Neuvotteluissa todennäköisesti käydään myös paljon jäsenmaiden keskinäistä kauppaa sillä, millaisiin kohteisiin elvytysrahaa voidaan osoittaa.
”On aivan keskeisistä, mihin raha käytetään. Toivon, että vihreät ja digitaaliset kohteet selviävät neuvotteluista, joita Brysselissä aina käydään.”
Toivotaan, että EU Saksan ja Merkelin puheenjohdolla pääsee sopimukseen rahoituspaketista.
Muuta vaihtoehtoa ei ole, vaikka pakolliset sadetanssit on tietenkin ensin käytävä läpi.
Jos elvytys pääsee käyntiin ensi vuoden alusta, on EU:lla etulyönti moniin kilpailijoihin.