Taloutta ei pidä tukahduttaa

Mielipidepankki

Korona on haluttu tukahduttaa ja se on ihan ok-tavoite, mutta taloutta ei tulisi yrittää tukahduttaa. Talouden tukahduttamista tullaan varmasti yrittämään. Talouden tukahduttamista tavoittelevat ennen muuta velkahysteerikot.

Taloutta tulee nyt elvyttää eikä huolehtia velkaantumisesta. On siis ensin hankittava ne rahat, joilla velkaakin voi sitten lyhentää. Työn tuottavuuden kasvattaminen on tärkeintä, työllisyysastekin on siihen nähden toissijaista. Eli tärkeintä on saada yhteiskunnan kokonaistuotannon euromäärä kasvuun, palkkasummat kasvuun, inflaatio kytemään. Tämä edellyttää investointeja ja investoinnit yleensä velan ottamista. Koulutus on paras tapa investoida. Se on tuottanut tähänkin asti ylivoimaisesti parhaiten eikä ole syytä olettaa, etteikö näin tapahtuisi myös tulevaisuudessa.

Nyt pitää luoda rakenteellisia edellytyksiä tuottavalle työlle. Silloin ei ole järkevää tukea kannattamattomia aloja vaan etsiä uutta kannattavuutta. Tämä voi tarkoittaa radikaalejakin toimia mutta niin kannattaa tehdä, jos ja kun se on koko yhteiskunnan etu. On lähdettävä liikkeelle eikä jäätävä uunin pankolle makaamaan.

Julkinen velka ei ole Suomelle mikään suuri ongelma tällä hetkellä, vaikka velka kasvaakin. Pitää keskittyä siihen, että BKT saadaan kasvamaan vielä nopeammin. Ei missään tapauksessa saa valita Venäjän tapaa toimia eli pyrkiä velattomuuteen. Kaikki näkevät, mihin venäläinen talousajattelu on vienyt. Kuka tuntee yhtään venäläistä menestyvää tuotetta, jos aseet ja öljy lasketaan pois.

Suomi saa luottokelpoisuutensa vuoksi aina uutta velkaa maksaakseen entisiä velkoja pois. Korot ovat nollassa, joten senkään takia ei ole huolta. Velkaa ei tietenkään pidä ottaa holtittomasti vaan velan ottamisella pitää tavoitella nimenomaan taloudellista kasvua. Siksi esim. ihmisten koulutukseen, terveyteen, yleiseen taloutta hyödyttävään infraan pantavat investoinnit ovat tuottavia ja hyviä.

39

75

    Vastaukset

    • Eihän kysymys ole velkahysteriasta, vaan siitä tukahdutetaanko talous vasta muutaman vuoden kuluttua tulevaisuudessa kuten vihervasmmiston ohjelmalla on käymässä.

      Työn tuottavuuden kasvattaminen on tärkeintä, siinä olet oikeassa, ja ainut keino siihen on nopeat toimet työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi. Yleisitovuus romukoppaan, paikallinen sopiminen käyttöön ja poliittisten lakkojen kieltäminen riittävät alkuun. Hyvä että SAK:n äänitorvena olet oivaltanut työn tuottavuuden.

      Investoinnit on toinen tärkeä asia, niiden vaikuttavuus on vain hitaampaa kuin em. työn tuottavuutta parantavat toimet. Investoinneilla on myös se huono puoli akuutissa kriisissä, että ne pienentävät ihmistyön osuutta, siis palkkasummaa, investoinnit kun aina tehdään tuottavuutta (siis ei työn tuottavuutta) lisätäksemme. Ellei sitten investoida pelkkään julkiseen puoleen, joka taasen hyydyttää muun talouden, ja on kaikista tehottomin toimi ja vain pahentaa tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia vaikka saattaa hetkeksi antaa työtä.

      Velalla voidaan siis hoitaa akuutti ongelma. Mutta jos samalla esim yleisitovuutta ja muita työelämän helpotuksia ei tehdä, lasku tuleville polville on karmaiseva, Näimme kymmenisen vuotta sitten, mitä holtiton velkaantuminen ja jäykät rakenteet sekä korkeat julkiset menot saivat aikaan Kreikassa. Olemme vaarassa joutua samalle tielle. Kuten Puttonen eilen A-studiossa sanoi, velanotto ilman selkeää tulevaisuuden suunnitelmaa sen hoidosta on epäisänmaallinen teko ja vaarantaa jopa taloudellisen itsenäisyytemme

      • Allekirjoitan sanomasi. On keynesiläinen harha että yhteiskunnan varallisuus kasvaa tulonsiirroilla ja julkisen sektorin paisuttamisella.
        Näissä tilanteissa on shokkihoito toiminut aina parhaiten. Eli verojen, sosiaaliturvan ja työsuhdeturvan leikkaaminen.


      • Työn tuottavuutta ja kannattavuutta ei saada helposti nostettua työmarkkinajoustoilla. Esim. metsäteollisuus ja moni muukin vientiteollisuus ovat kertoneet, etteivät palkkakustannukset edes ole tärkein kustannuserä. Metsäteollisuudessa raaka-aineen hinta, energiakustannukset sekä kuljetuskustannukset voivat näytellä suurempaa rooli.

        Itse en ihan edes usko, että vanhoilla suuryrityksillä on merkittäviä mahdollisuuksia parantaa kannattavuuttaan. Ne toimivat vuosittain lähinnä hienoista voittoa tuottaen, kun ala on saavuttanut tietyn kypsyysasteen, missä laajentumista ei ole enää näköpiirissä. Parhaat tulokset saavutetaan ns. kasvuyrityksissä, joiden liiketoiminta siis koko ajan laajenee ja kasvaa kannattavuuden pysyessä samalla korkealla tasolla. Tällaisia yrityksiä on viime vuosikymmeninä ollut erityisesti teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuuden innovaatiot tarjoavat edelleen hyviä mahdollisuuksia ja ilmastonmuutoksen torjunnan aikaansaamat haasteet luovat uusia mahdollisuuksia. Näihin pitäisi tarttua ja juuri tällä sektorilla yhteiskunnan apua ja rakennemuutoksia ehkä tarvitaan. Pieni mutta kuvaava esimerkki on ollut ulkomaista työvoimaa koskevat rajoitukset, jotka ovat häirinneet myös erittäin kannattavia peliteollisuusyrityksiä kuten Supercelliä. Näitä esteitä tulee purkaa. Tämän tason kannattavissa yrityksissä ei edes puhuta mistään palkkajoustoista. Palkkaa ollaan valmiita maksamaan ja paljon, kunhan saadaan vain jostain osaavaa työvoimaa. Eli Suomessakin voitaisiin investoida enemmän koulutuksessa siihen, että osaavaa työvoimaa riittää sellaisille aloille, missä siitä on suuri kysyntä. Lisäksi on hyvä mieltää, että tällaiset uuden polven superyritykset syntyvät aina suuriin kaupunkeihin, joissa on logistisia yhteyksiä ja muita houkuttavuustekijöitä myös sille osaavalle työvoimalle. Peräkylät harvoin pystyvät sellaisia tarjoamaan.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Allekirjoitan sanomasi. On keynesiläinen harha että yhteiskunnan varallisuus kasvaa tulonsiirroilla ja julkisen sektorin paisuttamisella.
        Näissä tilanteissa on shokkihoito toiminut aina parhaiten. Eli verojen, sosiaaliturvan ja työsuhdeturvan leikkaaminen.

        Keynesläisyyden perusajatus taisi olla se, että markkinat toimivat epätäydellisesti ja siksi julkisen vallan tulee puuttua ongelmatilanteissa peliin. Eli esim. elvyttää suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi. Tämän päivän maailmassa Keynes näyttäisi olevan aika kovaa valuutta. Yhdysvalloissa republikaanien presidentti suorastaan huutaa elvyksen perään ja jopa vaatinut helikopterirahan jakamista. Keskuspankki FED on tukenut jo vuosikauden taloutta ja lisännyt vain panoksia. EKP on tullut perässä. Samoin EU-valtiot Saksa etunenässä elvyttävät nyt valtavilla summilla. Vvm Matti Vanhanen kiinnitti tähän huomioita ja sanoi, että Saksan elvytys hyödyttää myös Suomea erittäin paljon.

        Keyneslainen tualouspolitiikka ei tarkoita mitään tarkoituksetonta julkisen sektorin paisuttamista vaan nimenomaan suhdanteiden tasaamista. Yhteiskunnan kokonaisvarallisuus todennäköisesti kasvaa tulonsiirtojenkin kautta toisin kuin väität. Tämä johtuu siitä, että väestön varattomin osa laittaa aina ne tulonsiirrot kulutukseen, kun sillä ei ole muuta mahdollisuutta. Tämä puolestaan elvyttää taloutta paljon paremmin kuin se, että rahalle ei keksisi käyttöä.

        Historiallisesti kaikkein tuottavinta investointia joka puolella maailmaa on ollut julkisen sektorin paisuttaminen koulutuksen lisäämiseen. Se on tuottanut siihen laitetun rahan aina moninkertaisesti takaisin. Koko Suomen vaurauden kasvu valtiossa, missä on vähänlaisesti luonnonvaroja, perustuu juuri siihen, että on investoitu ihmisiin.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Keynesläisyyden perusajatus taisi olla se, että markkinat toimivat epätäydellisesti ja siksi julkisen vallan tulee puuttua ongelmatilanteissa peliin. Eli esim. elvyttää suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi. Tämän päivän maailmassa Keynes näyttäisi olevan aika kovaa valuutta. Yhdysvalloissa republikaanien presidentti suorastaan huutaa elvyksen perään ja jopa vaatinut helikopterirahan jakamista. Keskuspankki FED on tukenut jo vuosikauden taloutta ja lisännyt vain panoksia. EKP on tullut perässä. Samoin EU-valtiot Saksa etunenässä elvyttävät nyt valtavilla summilla. Vvm Matti Vanhanen kiinnitti tähän huomioita ja sanoi, että Saksan elvytys hyödyttää myös Suomea erittäin paljon.

        Keyneslainen tualouspolitiikka ei tarkoita mitään tarkoituksetonta julkisen sektorin paisuttamista vaan nimenomaan suhdanteiden tasaamista. Yhteiskunnan kokonaisvarallisuus todennäköisesti kasvaa tulonsiirtojenkin kautta toisin kuin väität. Tämä johtuu siitä, että väestön varattomin osa laittaa aina ne tulonsiirrot kulutukseen, kun sillä ei ole muuta mahdollisuutta. Tämä puolestaan elvyttää taloutta paljon paremmin kuin se, että rahalle ei keksisi käyttöä.

        Historiallisesti kaikkein tuottavinta investointia joka puolella maailmaa on ollut julkisen sektorin paisuttaminen koulutuksen lisäämiseen. Se on tuottanut siihen laitetun rahan aina moninkertaisesti takaisin. Koko Suomen vaurauden kasvu valtiossa, missä on vähänlaisesti luonnonvaroja, perustuu juuri siihen, että on investoitu ihmisiin.

        Markkinatalous on täydellisen toimiva mekanismi. Sen ongelmat johtuvat nimenomaan siitä että poliitikot siihen sotkeentuvat.
        Pitää muistaa että oikeudenmukaisuus ei ole markkinatalouden päämäärä vaan se toteutuu siinä itsessään kyvykkäimpien ja ahkerimpien menestyessä.
        Yhdysvalloissa pohjoismainen hyvinvointivaltio nähdään vakavana uhkana yhteiskuntamoraalille ja työhaluille.
        Minä lakkauttaisin lapsilisät ja asumistuen.
        Muistaakseni YLE:llä oli viime viikolla juttua esimerkillisesti nuoresta naisesta joka tekee kolmea työtä. Viiden tunnin yöunet riittivät vallan mainiosti.
        Työ, työ, työ ja vielä kerran työ on lääke koronakriisistä toipumiseen.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Työn tuottavuutta ja kannattavuutta ei saada helposti nostettua työmarkkinajoustoilla. Esim. metsäteollisuus ja moni muukin vientiteollisuus ovat kertoneet, etteivät palkkakustannukset edes ole tärkein kustannuserä. Metsäteollisuudessa raaka-aineen hinta, energiakustannukset sekä kuljetuskustannukset voivat näytellä suurempaa rooli.

        Itse en ihan edes usko, että vanhoilla suuryrityksillä on merkittäviä mahdollisuuksia parantaa kannattavuuttaan. Ne toimivat vuosittain lähinnä hienoista voittoa tuottaen, kun ala on saavuttanut tietyn kypsyysasteen, missä laajentumista ei ole enää näköpiirissä. Parhaat tulokset saavutetaan ns. kasvuyrityksissä, joiden liiketoiminta siis koko ajan laajenee ja kasvaa kannattavuuden pysyessä samalla korkealla tasolla. Tällaisia yrityksiä on viime vuosikymmeninä ollut erityisesti teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuuden innovaatiot tarjoavat edelleen hyviä mahdollisuuksia ja ilmastonmuutoksen torjunnan aikaansaamat haasteet luovat uusia mahdollisuuksia. Näihin pitäisi tarttua ja juuri tällä sektorilla yhteiskunnan apua ja rakennemuutoksia ehkä tarvitaan. Pieni mutta kuvaava esimerkki on ollut ulkomaista työvoimaa koskevat rajoitukset, jotka ovat häirinneet myös erittäin kannattavia peliteollisuusyrityksiä kuten Supercelliä. Näitä esteitä tulee purkaa. Tämän tason kannattavissa yrityksissä ei edes puhuta mistään palkkajoustoista. Palkkaa ollaan valmiita maksamaan ja paljon, kunhan saadaan vain jostain osaavaa työvoimaa. Eli Suomessakin voitaisiin investoida enemmän koulutuksessa siihen, että osaavaa työvoimaa riittää sellaisille aloille, missä siitä on suuri kysyntä. Lisäksi on hyvä mieltää, että tällaiset uuden polven superyritykset syntyvät aina suuriin kaupunkeihin, joissa on logistisia yhteyksiä ja muita houkuttavuustekijöitä myös sille osaavalle työvoimalle. Peräkylät harvoin pystyvät sellaisia tarjoamaan.

        Työn tuottavuus paranee työmarkkinajoustoilla, tottakait, ja sitä kautta yritysten tuottavuus. Jos työn tuottavuus ei parane työehtojen jäykkyyksien vuoksi, yritykset investoivat työtä korvaavaan teknologiaan. Se vähentää työpaikkoja ja siirtää kustannuksia sosiaalitukiin, siis lisää julkista velkaa. Työmarkkinajärjestöt ovat nyt aivan keskeisessä asemassa jotta Suomi todella saadaan uudelleen kunnolla liikkeelle.

        Metsäteollisuudessa itse tehtaan tai sahan työvoimalkustannus on merkittävä, mutta ei suinkaan suurin tuotantolaitoksen kulu. Työvoimakustannukset eivät kuitenkaan kohdistu yksin siihen tehtaaseen, kuten näytät yksinkertaisena ajattelevan, vaan myös raaka-aineen hankinnassa, kuljetuksissa jne. tarvitaan työvoimaa. Koko ketjussa on monta työvaltaista kohtaa, ja jokaista osa-aluetta on mahdollista joustavoittaa, sitä kautta koko alan kilpailukyky säilyy.

        Kasvuyrityksistä vain osa todella kasvaa suureksi, kyllä myös perusteollisuutta kaivataa. Metsäsektori työllistää kokonaisuudessaan 140 000 suomalaista. Sillä on merkitystä- Pelialaa hehkutetaan usein, mutta ei sen työllisyysvaikutus ole kuin muutama satoja, korkeintaan pari tuhatta koodaria. Yritysten omistajat toki ovat rikastuneet, ja se on luonut illuusion menestysalasta, kansantalouden tasolla merkitys on pieni.

        Jos kysyntää pidetään mittarina, kuten sanot, niin Suomessa pitäisi kouluttaa enemmän hoitajia, putkimiehiä, rakennusmiehiä, jne. Heistä on kovin pula. Koodareita tarvitaan myös, mutta heidät kouluttaa työnantajat suoraan, kas kun jokainen applikaatio vaatii sen oman erityisosaamisensa, koulusta saa vain perusteet.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Markkinatalous on täydellisen toimiva mekanismi. Sen ongelmat johtuvat nimenomaan siitä että poliitikot siihen sotkeentuvat.
        Pitää muistaa että oikeudenmukaisuus ei ole markkinatalouden päämäärä vaan se toteutuu siinä itsessään kyvykkäimpien ja ahkerimpien menestyessä.
        Yhdysvalloissa pohjoismainen hyvinvointivaltio nähdään vakavana uhkana yhteiskuntamoraalille ja työhaluille.
        Minä lakkauttaisin lapsilisät ja asumistuen.
        Muistaakseni YLE:llä oli viime viikolla juttua esimerkillisesti nuoresta naisesta joka tekee kolmea työtä. Viiden tunnin yöunet riittivät vallan mainiosti.
        Työ, työ, työ ja vielä kerran työ on lääke koronakriisistä toipumiseen.

        Arbeit macht frei - sanoi sakslainenkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Työn tuottavuus paranee työmarkkinajoustoilla, tottakait, ja sitä kautta yritysten tuottavuus. Jos työn tuottavuus ei parane työehtojen jäykkyyksien vuoksi, yritykset investoivat työtä korvaavaan teknologiaan. Se vähentää työpaikkoja ja siirtää kustannuksia sosiaalitukiin, siis lisää julkista velkaa. Työmarkkinajärjestöt ovat nyt aivan keskeisessä asemassa jotta Suomi todella saadaan uudelleen kunnolla liikkeelle.

        Metsäteollisuudessa itse tehtaan tai sahan työvoimalkustannus on merkittävä, mutta ei suinkaan suurin tuotantolaitoksen kulu. Työvoimakustannukset eivät kuitenkaan kohdistu yksin siihen tehtaaseen, kuten näytät yksinkertaisena ajattelevan, vaan myös raaka-aineen hankinnassa, kuljetuksissa jne. tarvitaan työvoimaa. Koko ketjussa on monta työvaltaista kohtaa, ja jokaista osa-aluetta on mahdollista joustavoittaa, sitä kautta koko alan kilpailukyky säilyy.

        Kasvuyrityksistä vain osa todella kasvaa suureksi, kyllä myös perusteollisuutta kaivataa. Metsäsektori työllistää kokonaisuudessaan 140 000 suomalaista. Sillä on merkitystä- Pelialaa hehkutetaan usein, mutta ei sen työllisyysvaikutus ole kuin muutama satoja, korkeintaan pari tuhatta koodaria. Yritysten omistajat toki ovat rikastuneet, ja se on luonut illuusion menestysalasta, kansantalouden tasolla merkitys on pieni.

        Jos kysyntää pidetään mittarina, kuten sanot, niin Suomessa pitäisi kouluttaa enemmän hoitajia, putkimiehiä, rakennusmiehiä, jne. Heistä on kovin pula. Koodareita tarvitaan myös, mutta heidät kouluttaa työnantajat suoraan, kas kun jokainen applikaatio vaatii sen oman erityisosaamisensa, koulusta saa vain perusteet.

        Yritykset investoivat joka tapauksessa työtä korvaavaan teknologiaan. Ihminen ei pärjää mitenkään teknologialle silloin, kun työ on korvattavissa sillä. Jos ihmistyön voi korvata 24 tuntia joka päivä työskentelevällä koneella, yritys ei ala edes pohtimaan mitään joustoja. Osaamiseen keskittyvän valtion kannattaisi keskittyä näiden ihmistyövoimaa korvaavien koneiden tekemiseen. Siihen Sipilän peräänkuuluttamaan digiloikkaan noin yleisemminkin.

        Metsäteollisuudessa tarvitaan kovin vähän työtä verrattuna metsuriaikoihin. Monitoimikone yhden miehen käsissä tekee saman, mihin aiemmin tarvittiin kymmeniä metsureita. Lastaukset ovat koneellistettuja. Ajomiehiä ehkä tarvitaan entiseen malliin. Heistä aika suuri osa taitanee toimia yksityisyrittäpohjlata ja omistavat myös sen kuljetuskaluston. Nämä yrittäjät joustavat ihan markkinaehtoisesti. Kyllä muutos menneeseen on valtava. Metsäteollisuus itse näkee kirjoituksissaan ja puheissaan ongelmanina raaka-ainekustannukset ja markkinoiden läheisyyden/kaukaisuuden.

        Kasvuyritysten työllisyysvaikutus voi olla huomattava. Peliyhtiöille ei varmaan näin ole, mutta esim. amerikkalaisjätti Amazon on palkannut lyhyessä ajassa lisää 175 000 työntekijää. Siis lisää entisten lisäksi. Teknologiayhtiöt työllistävät myös monessa tapauksessa paljon ihmisiä markkinointiin, myyntiin, huoltoon. Suuret tietokone- ja puhelinyhtiöt työllistävät suoraan tai välillisesti valtavan määrän ihmisiä. Tämähän koettiin myös meillä silloin, kun Nokia on globaali mobiililaitejätti maailmassa. Nokia varmaan koulutti paljon koodareita itse, mutta rekrytoi oppilaitoksista suoraan kokonaisen vuosikurssin palvelukseensa. Kyllä minä ainakin haikailisin juuri niitä aikoja, koska se oli koko Suomelle kulta-aikaa. Nyt se on esimerkki siitä, mihin kannattaisi tähdätä. Ei sitä kannattaisi mitätöidä puhumalla vain peliyhtiöistä.

        Kalifornia taitaisi olla maailman vaurain valtio, jos se olisi itsenäinen. Se johtuu siitä, että siellä on panostettu massiivisesti teknologiateollisuuteen. Työn tuottavuus on megaluokkaa verrattuna useimpiin perusteollisuuden osavaltioihin USAssa.

        Kysyntää ei kannata pitää yksinään mittarina vaan myös työn tuottavuutta. Siksi meillä ei kannata kouluttaa esim. mansikanpomintaan vaan tuoda työvoima edelleenkin Ukrainasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yritykset investoivat joka tapauksessa työtä korvaavaan teknologiaan. Ihminen ei pärjää mitenkään teknologialle silloin, kun työ on korvattavissa sillä. Jos ihmistyön voi korvata 24 tuntia joka päivä työskentelevällä koneella, yritys ei ala edes pohtimaan mitään joustoja. Osaamiseen keskittyvän valtion kannattaisi keskittyä näiden ihmistyövoimaa korvaavien koneiden tekemiseen. Siihen Sipilän peräänkuuluttamaan digiloikkaan noin yleisemminkin.

        Metsäteollisuudessa tarvitaan kovin vähän työtä verrattuna metsuriaikoihin. Monitoimikone yhden miehen käsissä tekee saman, mihin aiemmin tarvittiin kymmeniä metsureita. Lastaukset ovat koneellistettuja. Ajomiehiä ehkä tarvitaan entiseen malliin. Heistä aika suuri osa taitanee toimia yksityisyrittäpohjlata ja omistavat myös sen kuljetuskaluston. Nämä yrittäjät joustavat ihan markkinaehtoisesti. Kyllä muutos menneeseen on valtava. Metsäteollisuus itse näkee kirjoituksissaan ja puheissaan ongelmanina raaka-ainekustannukset ja markkinoiden läheisyyden/kaukaisuuden.

        Kasvuyritysten työllisyysvaikutus voi olla huomattava. Peliyhtiöille ei varmaan näin ole, mutta esim. amerikkalaisjätti Amazon on palkannut lyhyessä ajassa lisää 175 000 työntekijää. Siis lisää entisten lisäksi. Teknologiayhtiöt työllistävät myös monessa tapauksessa paljon ihmisiä markkinointiin, myyntiin, huoltoon. Suuret tietokone- ja puhelinyhtiöt työllistävät suoraan tai välillisesti valtavan määrän ihmisiä. Tämähän koettiin myös meillä silloin, kun Nokia on globaali mobiililaitejätti maailmassa. Nokia varmaan koulutti paljon koodareita itse, mutta rekrytoi oppilaitoksista suoraan kokonaisen vuosikurssin palvelukseensa. Kyllä minä ainakin haikailisin juuri niitä aikoja, koska se oli koko Suomelle kulta-aikaa. Nyt se on esimerkki siitä, mihin kannattaisi tähdätä. Ei sitä kannattaisi mitätöidä puhumalla vain peliyhtiöistä.

        Kalifornia taitaisi olla maailman vaurain valtio, jos se olisi itsenäinen. Se johtuu siitä, että siellä on panostettu massiivisesti teknologiateollisuuteen. Työn tuottavuus on megaluokkaa verrattuna useimpiin perusteollisuuden osavaltioihin USAssa.

        Kysyntää ei kannata pitää yksinään mittarina vaan myös työn tuottavuutta. Siksi meillä ei kannata kouluttaa esim. mansikanpomintaan vaan tuoda työvoima edelleenkin Ukrainasta.

        Tämä siis MPP:n vastine.


    • Punavihreällä sosialistihallituksella, jossa Kepu pyörii ja hyörii mukana, ei ole alkeellisintakaan talousnäkemystä tilanteen haltuunottamisesta akuutin epidemiakriisin nyt jo helpottaessa. Nyt pitäisi jo ensimmäisiä konkreettisia tekoja olla päätöksinä paperilla siitä, miten talouden tukehtuminen estetään. Jättiterassit Senaatintorilla ei todellakaan ole se lääke, jolla nyt noustaan.

      Veronalennukset ovat ensimmäinen helppo, nopea ja tehokas täsmätoimi. Työmarkkinoiden jäykkyyksien kertakaikkisen purkamisen ohella. Jo näillä velan tarve pienenisi miljardeilla ja sitä kasvua tulisi. Sosialistihallitus, jossa Kepu pyörii ja hyörii mukana, tähtää kuitenkin veronkorotuksiin, jolla taasen velan tarvetta lisätään miljardeilla ja talouskasvu estetään. Mutta eihän sosialisteilla muuta ole kuin verottaminen. Vaatisi älyä löytää muitakin toimia.

      • Lisätään shokkihoitoon vielä sosiaaliturvan ja julkisen sektorin leikkaaminen.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Lisätään shokkihoitoon vielä sosiaaliturvan ja julkisen sektorin leikkaaminen.

        Maataloustuet ja julkisen puolen terveyspalvelut pois.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Lisätään shokkihoitoon vielä sosiaaliturvan ja julkisen sektorin leikkaaminen.

        Lähes kaikkea julkisin varoin tuettua toimintaa pitää leikata. Mukaanlukien maataloustuet, kehitysapu, sosiaaliturva, työttymyyskorvaukset ym.

        Ruuantuotannon omavaraisuus pitää turvata maataloustukien paremmalla vastikkeellisuudella ja kohdentamisella, jolloin kokonaistuen tarve pienenee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähes kaikkea julkisin varoin tuettua toimintaa pitää leikata. Mukaanlukien maataloustuet, kehitysapu, sosiaaliturva, työttymyyskorvaukset ym.

        Ruuantuotannon omavaraisuus pitää turvata maataloustukien paremmalla vastikkeellisuudella ja kohdentamisella, jolloin kokonaistuen tarve pienenee.

        Ainakin tuet tulee keskittää tehomaatalouteen luomunäpertelyn sijasta.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Lisätään shokkihoitoon vielä sosiaaliturvan ja julkisen sektorin leikkaaminen.

        Tiedätkös pallopaituli, mihin loputon leikkaaminen johtaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tiedätkös pallopaituli, mihin loputon leikkaaminen johtaa?

        Vapaiden ja vastuullisten kansalaisten yhteiskuntaan jossa valtiolla ei ole muuta tehtävää kuin autorisoitujen väkivaltakoneistojen ylläpito.


      • Veronalennukset eivät ole mikään täsmätoimi epävarmassa tilanteessa. Ihmiset kuluttavat epävarmoina aikoina vain välttämättämyyshyödykkeisiin. Suuret investoinnit kuten asuntojen ja autojen hankintaa siirretään varmempiin aikoihin. Tärkeämpää olisi luoda yleistä vakautta ja uskoa tulevaisuuteen. Se on vaikeaa tilanteessa, missä emme vielä tuleeko koronan toinen aalto ja jos tulee miten pahana ja miten yhteiskunta siinä tilanteessa reagoi. Yleinen epävarmuus siirtää suuret määrät investointeja hamaan tulevaisuuteen, mikä on supermyrkkyä Suomen investointitavarapainotteiselle teollisuudelle.

        Hallitushan on ryhtynyt elvytystoimiin. Enemmän opposition puolelta on tullut kritiikkiä siitä, että rahaa on laitettu likoon liiankin kanssa. Hallitus ei ole tähdännyt mihinkään veronkorotuksiin. Päivastoin on viestitty selvästi, että nyt elvytetään ja sopetustoimia aletaan miettiä hallituskauden loppupuolella tai seuraavalla hallituskaudella.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Lisätään shokkihoitoon vielä sosiaaliturvan ja julkisen sektorin leikkaaminen.

        Sun kannattaisi ehkä joskus vähän miettiä näiden shokkihoitojen seurauksia.

        Sosiaaliturvan leikkaaminen tarkoittaisi kulutuskysynnän vähentymistä. Miten se edistää kenenkään taloutta. Se pudottaisi osan väestöstä pysyvään köyhyysloukkuun. Ja kuten tiedetään köyhyys ja syrjäytyminen ovat peityvää, joten heidän lapsillakaan ei olisi suurta tulevaisuutta edessä. Tällainen väestö olisi tavalla tai toisella joka tapauksessa silloin suuri kuluerä. Sairastavuus lisääntyisi, samoin rikollisuus ja laittomat tienestit.

        Julkisen sektorin pääosa rahassa mitattuna muodostuu terveydenhoito- ja koulutuspalveluista erilaisen sosiaaliturvan ohella sekä turvallisuus- ja oikeuspalveluista. Koronaanko pitäisi valmistua leikkaamalla sairaanhoidosta ja tulevaisuuttako rakennetaan leikkaamalla koulutuksesta. Hiukka ihmettelen näitä reseptejä.


      • Riippuu kelle veron alennukset annetaan okyrikkaile ja öky yrityksille vai halutaanko jo kansalle ostovoimaa kurjuuteen.

        Sdp Antti ja ssnnukka


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lähes kaikkea julkisin varoin tuettua toimintaa pitää leikata. Mukaanlukien maataloustuet, kehitysapu, sosiaaliturva, työttymyyskorvaukset ym.

        Ruuantuotannon omavaraisuus pitää turvata maataloustukien paremmalla vastikkeellisuudella ja kohdentamisella, jolloin kokonaistuen tarve pienenee.

        Miten Yritystuet
        Mitä hyötyy niistä on ollut kun työttömyys kuulemma rehottas

        Jospa laitettaisiin yritykset töihin ja lopettaa ilmaisrshas jako jo vijdoinkin
        Kyllä sille miljardeille löytyisi muutakin käytöö kun jakaa olmaisrksi yritydtikiin

        Vai onko perusteita


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Sun kannattaisi ehkä joskus vähän miettiä näiden shokkihoitojen seurauksia.

        Sosiaaliturvan leikkaaminen tarkoittaisi kulutuskysynnän vähentymistä. Miten se edistää kenenkään taloutta. Se pudottaisi osan väestöstä pysyvään köyhyysloukkuun. Ja kuten tiedetään köyhyys ja syrjäytyminen ovat peityvää, joten heidän lapsillakaan ei olisi suurta tulevaisuutta edessä. Tällainen väestö olisi tavalla tai toisella joka tapauksessa silloin suuri kuluerä. Sairastavuus lisääntyisi, samoin rikollisuus ja laittomat tienestit.

        Julkisen sektorin pääosa rahassa mitattuna muodostuu terveydenhoito- ja koulutuspalveluista erilaisen sosiaaliturvan ohella sekä turvallisuus- ja oikeuspalveluista. Koronaanko pitäisi valmistua leikkaamalla sairaanhoidosta ja tulevaisuuttako rakennetaan leikkaamalla koulutuksesta. Hiukka ihmettelen näitä reseptejä.

        Ihmisten vastuuta omasta elämästään tulee kasvattaa. Esim. sosiaalitukien maksamisen edellytyksenä tulisi olla tupakoimattomuus.
        Eli ei aina lähdetä siitä että kyllä yhteiskunta hoitaa.
        Sivumennen sanoen en hyväksy sitä että omistamastani metsästä poimitaan marjoja ilmaiseksi ansaintatarkoutuksessa. Mikäli niitä myydään torilla allekirjoittaneen tulisi saada niistä "tukkuhinta". Oma käyttö on ihan ok ilmaiseksi.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Ihmisten vastuuta omasta elämästään tulee kasvattaa. Esim. sosiaalitukien maksamisen edellytyksenä tulisi olla tupakoimattomuus.
        Eli ei aina lähdetä siitä että kyllä yhteiskunta hoitaa.
        Sivumennen sanoen en hyväksy sitä että omistamastani metsästä poimitaan marjoja ilmaiseksi ansaintatarkoutuksessa. Mikäli niitä myydään torilla allekirjoittaneen tulisi saada niistä "tukkuhinta". Oma käyttö on ihan ok ilmaiseksi.

        PS. Ei ole lähtökohtaisesti järkevää kouluttaa humanististen tieteiden maistereita nakinpaistajiksi makkaratehtaalle.


    • Tässäpä Mielipipipankille hyvä esimerkki tämän hallituksen teoista. Palkkatukeen syydetään rahaa, vaikutus olematon

      https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006557193.html

      Tämä on se linja, joka tällä hallituksella ikävä kyllä on. Rahaa kyllä käytetään, sitä käytetään todella paljon, mutta vastiketta rahalle ei saada. Vaan kun miettii hallituksen ministerilistaa; Harakka, Pekonen, Kiuru, Haatainen, Ohisalo, Kosonen, Mikkonen, Tuppurainen jne, niin eipä todellakaan ole osaamisella tuo joukko varustettu.

      • Palkkatukipolitiikkaa olen pitänyt koko ajan virheenä enkä ole siihen uskonut. Asiaa on jo aiemmin tutkittu ja palkktuen vaikutus silloin huonoksi arvioitu. Se ei lisää pysyviä työpaikkoja vaan on yrityksille keino sysätä palkkakustannuksia yhteiskunnan maksettavaksi. Pidän parempana tapana investoida koulutukseen sellaisille aloille, joissa on selkeästi nähtävissä työvoiman kysyntää tulevaisuudessa. Kun on osaavaa koulutettua väestöä, yritysten perustaminen ei silloin ainakaan kaadu työvoiman saatavuusongelmiin.


      • Suomessa on olut jo k20 vuotta Porvari hallitus jakamassa palkka tukee.

        Halpatyövoimaa yrityksille.

        Senkin rahan voisi käyttää suoraan köyhln apuun kuin johtajien öky palkkihin


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Palkkatukipolitiikkaa olen pitänyt koko ajan virheenä enkä ole siihen uskonut. Asiaa on jo aiemmin tutkittu ja palkktuen vaikutus silloin huonoksi arvioitu. Se ei lisää pysyviä työpaikkoja vaan on yrityksille keino sysätä palkkakustannuksia yhteiskunnan maksettavaksi. Pidän parempana tapana investoida koulutukseen sellaisille aloille, joissa on selkeästi nähtävissä työvoiman kysyntää tulevaisuudessa. Kun on osaavaa koulutettua väestöä, yritysten perustaminen ei silloin ainakaan kaadu työvoiman saatavuusongelmiin.

        Miksi sitten hallitus käyttää rahaa palkkatukeen - ja velkaannuttaa Suomen valtiota?

        Tässä kiteytyy hyvin juurisyy velkaantumiseen. Rahaa tuhlataan ilman, että vaikuttavuutta arvioidaan. Siinä tämä hallitus on aivan uskomaton.


    • Voi mistä näitä viisaita oikein aina löytyy. Toki vanha tunnettu sanalasku pätee tässäkin; kun merellä on hätä niin maalla annetaan neuvoja.

      • Kyse ei ole siitä, mistä viisaita löytyy. Kansanvalistustyö on ylipäätään tärkeää. Jo kauan sitten älyttiin, että ensin pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan ennen kuin muuta kehitystä voidaan edistää.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Kyse ei ole siitä, mistä viisaita löytyy. Kansanvalistustyö on ylipäätään tärkeää. Jo kauan sitten älyttiin, että ensin pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan ennen kuin muuta kehitystä voidaan edistää.

        Kansanvalistus on tärkeää. En tiedä miten kohdallasi sitä on toteutettu, vahva vanhoillisvasemmistolainen korostus siinä on, viittaa siis SAK:n antamiin oppeihin, Sirola Opiston vahva vaikutus näkyy. Eikä siinä mitään. Oppiahan sekin on. Itsenäiseen ajatteluun se ei oikein vahvasti ole opettanut, kuten sinunkin kohdalla huomaa.

        Kansansivistystyö, tai kansanvalistus, alkoi osana kansallisromanttisen kauden aikana 1800 luvun viimeisinä vuosikymmeninä, silloin tavoiteltiin yhtenäistä itsenäistä kansaa. Erilaisten kansanliikkeiden myötä se levisi rahvaan keskuuteen antaen heillekin mahdollisuuden lukutaitoon ja tiedon omaksumiseen. Työväenliikeen omia työväenopistoja alkoi syntyä vuosisadan vaihteessa ja 1900 luvun alussa.

        Kansakoulu aikanaan oli sitten koko kansan sivistyksen perusta, antoi kohtuullisen perusopin moneen tärkeään aineeseen. Luku-, lasku- ja kirjoitustaito päällimmäisinä. Ja mitä pidemmälle 1900 lukua tultiin, sitä useammalle aukeni myös vaativampia opintoja. Siinä suhteessa 2000 omn tultu eräänlaiseen saturaatiopisteeseen, korkeakoulutettavia on jo niin paljon, että turhan moni koulutetaan vain kouluttamisen vuoksi, ilman että opinnoista seuraa kansakunnan kannalta hyödyllistä työpanosta. Intersektionaalista feminsimiä tutkitaan, vaikka pitäisi tutkia kvanttifysiikkaa ja sen sovelluksia tietotekniikkaan.


    • 6 minuutin takia lakot, sillä MPP talous nousee kuvittelet, joka sekin viimeisin maksoi miljardeja kun suurin ulosviejä -puu oli lakossa 4 viikkoa ja 6 päivää. Kaikki sossut parkui 6 minuutista, jolla nyt ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
      Tuommoiset sosialistit ja vasurit ei saa kokaan taloutta nostettua, kun kuvittelevat sen nousevan velkaa ottamalla.

      • Jos 6 minuuttia on täysin merkityksetöntä, miksi ihmeessä Sipilän hallitus halusi sitä. Olen samaa mieltä, ettei taloutta sen vuoksi olisi kannattanut uhrata. Sipilä halusi vain jakaa talkootyöt kovin epätasa-arvoisesti. Siitä eivät kaikki tainneet tykätä. Eivät varsinkaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät, jotka vetivät vaaleissa äänensä pois Kepulta. Heitähän rokotettiin myös lomakorvausleikkauksilla. Sen sijaan monet Kepua lähellä osallistuivat talkoisiin vapaaehtoisesti eli käytännössä vapaamatkustajina, koska vapaaehtoisia ei ilmaantunut.


      • Sipilän kikyt ja ilmaistyöt
        Siinä viime aikoihin parhaat porvsrihsllitusten tuöllistämidtoimey

        Hoitajat kiittä lomstshojen viemisedtä

        Sdp sannukka ja antti h


    • Tekee hyvää sunkin taloudelle Korona onko jo vaikuttanut vai tuleeko vaikuttamaan tää nyky öyhötys talous edellä on naurettavaa...

    • Ps. 115:16 Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.

    • Mielipuolipankki vaatii satsauksia koulutukseen. No hallitushan satsaa. Esim tähän hankkeeseen antoi juuri lähes puoli miljoonaa "Postetninen aktivismi uusliberalismin aikakaudella. Translokaaleja tutkimuksia poliittisista subjektiuksista, liittoumien rakentamisesta ja sosiaaliseta kuvittelusta"

      Mitä tuolla sitten saavutetaan, en osaa sanoa. Ei ainakaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Mutta tälläistä on tämän hallituksen tulevaisuusinvestoinnit, joiden vuoksi myydään valtion omaisuutta 3 miljardilla.

      Selvennykseksi vielä, tuo tutkimushanke on aito, ei parodiaa.

      • Hyvä huomio. Koulutuksen resurssit koviin luonnontieteisiin ja kauppatieteisiin.


      • OikeistoSosDem kirjoitti:

        Hyvä huomio. Koulutuksen resurssit koviin luonnontieteisiin ja kauppatieteisiin.

        Li Anderssonin ansiosta kohta jokainen Suomalaisnuori käy toisen asteen koulutuksen joko lukioon tai ammatti kouluun, ja kirjat ja muut oppimateriaalit maksaa valtio. Hienoa että nyt todella ÄO kilpautetaan, nyt nähdään onko sillä torpparin tai talonpojan vesuilla ÄO:ssa eroja.
        Ja nyt tämän ketjun viitoittamalla tiellä asiaan:
        http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001859400.html


    • Kiero ilmaisu säästölle.

    • Minusta taas palkkatuen pitäs olla niin iso ettei kenenkään tarvis käydä töissä ja työnantajat pärjäis hienosti

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sanna Marinin hallituksen hanke tyrmistyttää:

      1680 euron kuukausituloilla pitää maksaa 25000 euron remontti? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marinin-hallituksen-hanke-tyrmistyttaa-1680-eu
      Maailman menoa
      277
      4259
    2. Sohvi takaisin Eirassa

      Riita tullut,yöllä lähti koiran kanssa,aamupäivitys eirasta,lakanoista tunnistin,samat mitkä vaihtoi silloin toukokuussa😅
      159
      2638
    3. Sofia muuttaa?!

      Instan mukaan Sofia Berlöff muuttaa taas. Mutta minne tällä kertaa?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      107
      2586
    4. Sofia nuolee shampanjapulloa instassaan

      Laittoi storyyn, on Stefun ja kavereidensa ja Stefun siskon kanssa bilettämässä Hangossa. Nuolee kallista shampanjapulloa... iljettävä video.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      1325
    5. Stefun sisko Charlotta laittoi Sofiasta sydänvideota omaan instaansa

      Stefun suku on ottanut avosylin Sofian sukuunsa. Chaali joka ei ikinä laittanut mitään Martinasta, laittoi julkisena videopätkää omaan instaansa, joss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      1298