Pääministeri Sanna Marin (sd.) keskusteli tiistaina puhelimitse Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa tulevasta EU-huippukokouksesta.
Kokouksessa EU-johtajat pyrkivät sopimaan unionin tulevasta rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä. Lisäksi Marin ja Merkel keskustelivat Saksan keskiviikkona alkavan EU-puheenjohtajakauden painopisteistä.
EU-johtajat neuvottelevat seuraavan kerran 17.–18. heinäkuuta Brysselissä. Viime kuukausina EU-maiden ministerien ja johtajien kokoukset on koronapandemian takia järjestetty etäyhteyksillä, mutta nyt on tarkoitus, että johtajat tapaavat toisensa kasvokkain.
Marin selosti Merkelille Suomen näkemyksiä elpymisvälineestä. Suomelle keskeisiä kysymyksiä ovat elpymisrahoituksen maltillinen kokonaistaso, maaseudun kehittämisen rahoitus ja ilmastotoimien tukeminen. Lisäksi Suomi haluaa, että EU-rahoituksen ehdollisuudesta pidetään kiinni, etenkin oikeusvaltioperiaatteen osalta.
Heinäkuun kokouksessa pöydällä oleva kokonaisuus koostuu monivuotisesta rahoituskehyksestä eli pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027 sekä uudesta elpymisvälineestä. Komissio antoi ehdotuksensa toukokuun lopulla, minkä jälkeen siitä keskusteltiin Eurooppa-neuvoston videokokouksessa 19. kesäkuuta. Silloin ei kuitenkaan saatu vielä sopua aikaiseksi.
Rahoituskehysneuvotteluja johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. Hän tekee muokatun esityksen kehyksestä ja elpymisvälineestä ennen heinäkuun ylimääräistä huippukokousta.
Kokouksessa EU-johtajat pyrkivät sopimaan unionin tulevasta rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä. Lisäksi Marin ja Merkel keskustelivat Saksan keskiviikkona alkavan EU-puheenjohtajakauden painopisteistä.
EU-johtajat neuvottelevat seuraavan kerran 17.–18. heinäkuuta Brysselissä. Viime kuukausina EU-maiden ministerien ja johtajien kokoukset on koronapandemian takia järjestetty etäyhteyksillä, mutta nyt on tarkoitus, että johtajat tapaavat toisensa kasvokkain.
Marin selosti Merkelille Suomen näkemyksiä elpymisvälineestä. Suomelle keskeisiä kysymyksiä ovat elpymisrahoituksen maltillinen kokonaistaso, maaseudun kehittämisen rahoitus ja ilmastotoimien tukeminen. Lisäksi Suomi haluaa, että EU-rahoituksen ehdollisuudesta pidetään kiinni, etenkin oikeusvaltioperiaatteen osalta.
Heinäkuun kokouksessa pöydällä oleva kokonaisuus koostuu monivuotisesta rahoituskehyksestä eli pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027 sekä uudesta elpymisvälineestä. Komissio antoi ehdotuksensa toukokuun lopulla, minkä jälkeen siitä keskusteltiin Eurooppa-neuvoston videokokouksessa 19. kesäkuuta. Silloin ei kuitenkaan saatu vielä sopua aikaiseksi.
Rahoituskehysneuvotteluja johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. Hän tekee muokatun esityksen kehyksestä ja elpymisvälineestä ennen heinäkuun ylimääräistä huippukokousta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomi joutuu tasapainoilemaan komission ehdotuksen ja "niukan nelikon" näkemysten välillä.
Kun Saksa ja Ranska ovat komission kannalla, ei ehdotukseen hevillä saada ainakaan suuria muutoksia. Ehdotuksella lienee enitn kannatusta Etelä-Euroopan suurten edunsaajien joukossa.
Miksi Saksa ja Ranska olisivat erityisasemassa ja määrääviä ehdotusten kanssa ?
Onhan jäseniä kaikkiaan 27 ?
Vai miksi ne muut siellä ovat ?