Oletko tarvinnut ruotsinkieltä työelämässäsi ? Mitä muuta kieltä olisit mieluummin opiskellut ? Onko pätevää syytä, että Suomi on kaksikielinen maa pienen kielivähemmistön takia ?
Mitä mieltä olet pakkoruotsista koulussa ?
136
1702
Vastaukset
- Anonyymi
Olen joskus tarvinnut ruotsinkieltä työssäni enkä vihaa pakkoruotsia,
jos en sen suuri kannattajakaan ole.
Suomen ei tarvitsisi virallisesti olla kaksikielinen maa, jolloin ruotsinopiskelu olisi vapaaehtoista, mikä olisi parempi.
Pakkoruotsi vie liikaa resursseja ja nykyäänhän suomalaiset ja ruotsalaiset tuntuvat puhuvan keskenään enimmäkseen englantia.
Aika on ajanut pakkoruotsin ohi.- Anonyymi
Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?Tuo logiikka ei toimi, että "miksi käytetään termiä pakkoruotsi,
kun koulu tarjoaa ilmaista kieltenopiskelua". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?Nuorille mieletön hyöty haettaessa kesätöitä pääkaupunkiseudulta. Kaikki suuret tavaratalot hyvänä esimerkkinä.
Yksi parhaimmista työnantajista (satoja hyväpalkkaisia työpaikkoja) ja keikkoja ympäri vuoden nuorille opiskelijoille on Ruotsinlaivat.
Mutta, että paikka irtoaa pitää TODELLA osata , sillä työhaastattelu tehdään ruotsiksi työpaikaan >>> JONKA TYÖKIELENÄ on Ruotsi.
Valtion vakivirat, opiskelulaitokset mm poliisiammattikorkeakoulu, yliopistot ymym.
Apu haettaessa työtä Norjasta jne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?Minulla oli aikanaan norjalaisia työkavereita. Heidän kanssaan ei ollut mitään vaikeuksia keskustella ruotsiksi.
Lähivuosina olen tavannut nirjalaisia Kreikassa ja Espanjassa. He ovat kieltäytyneet ymmärtämästä ruotsia koska, ilmoituksensa mukaan he puhuvat norjaa. Jostakin syystä minä ymmärrän heidän norjansa jos he puhuvat edes lähelle kirjakieltä.
60-luvun alkuvuosien lukion ruotsin suurin etu oli se, että vaikka ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään puhetta, niin se antoi huyvän pohjan oppimiseen käytännössä kunhan koulun rasitteena olleesta virheiden pelosta pääsi eroon.
Ruotsissa asuin mm. ruotsalaisen perheen rivarissa alivuokralaisena. Toisessa paikassa minulla oli ruotsalainen heppu kämppäkaverina. Työpaikassani hoidin työpaorukkamme palkka- ja työsuhdeasiat ruotsalaisten esimiesteni suuntaan. Toimin työnopastajana paitsi ruotsalaisille niin myös suomalaisille, kroaateille ja kreikkalaisille.
Noissa kuvioissa käytännössä opitusta ruotsista oli hyötyä mutta suurin ilo olivat tilanteet joissa ruotsalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaisen ymmärtävän heidän herjojaan. On tapahtunut myös Suomessa.
Ylipäätään, käytännön elämässä tapaamani "pakkoruotsitetut" eivät osaa sitä edes auttavasti.
Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta asioidessaan ruotsalaiste kanssa, käyttävät englantia.
Työelämässä, neuvotellessani työpaikallani hankinnoista ruotsalaisten kanssa, käytin englantia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo logiikka ei toimi, että "miksi käytetään termiä pakkoruotsi,
kun koulu tarjoaa ilmaista kieltenopiskelua".Aloituksen sävystä pähkäilin, josko aletaan taas jankkaamaan ruotsinkielestä sillä kielteisimmällä tavalla.
Koulun pitäisi lanseerata asia toisin, nimenomaan mahdollisuutena saada kielitaitoa ilmaiseksi.
Joo. Myönnän, että suomenkieltäkin tulee kirjoitettua välillä, miten sattuu.
Ylläkin muutama virhe. Ei tule tarkistettua. Tekstiä tulee typistettyä. Sori.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla oli aikanaan norjalaisia työkavereita. Heidän kanssaan ei ollut mitään vaikeuksia keskustella ruotsiksi.
Lähivuosina olen tavannut nirjalaisia Kreikassa ja Espanjassa. He ovat kieltäytyneet ymmärtämästä ruotsia koska, ilmoituksensa mukaan he puhuvat norjaa. Jostakin syystä minä ymmärrän heidän norjansa jos he puhuvat edes lähelle kirjakieltä.
60-luvun alkuvuosien lukion ruotsin suurin etu oli se, että vaikka ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään puhetta, niin se antoi huyvän pohjan oppimiseen käytännössä kunhan koulun rasitteena olleesta virheiden pelosta pääsi eroon.
Ruotsissa asuin mm. ruotsalaisen perheen rivarissa alivuokralaisena. Toisessa paikassa minulla oli ruotsalainen heppu kämppäkaverina. Työpaikassani hoidin työpaorukkamme palkka- ja työsuhdeasiat ruotsalaisten esimiesteni suuntaan. Toimin työnopastajana paitsi ruotsalaisille niin myös suomalaisille, kroaateille ja kreikkalaisille.
Noissa kuvioissa käytännössä opitusta ruotsista oli hyötyä mutta suurin ilo olivat tilanteet joissa ruotsalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaisen ymmärtävän heidän herjojaan. On tapahtunut myös Suomessa.
Ylipäätään, käytännön elämässä tapaamani "pakkoruotsitetut" eivät osaa sitä edes auttavasti.
Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta asioidessaan ruotsalaiste kanssa, käyttävät englantia.
Työelämässä, neuvotellessani työpaikallani hankinnoista ruotsalaisten kanssa, käytin englantia.Minulla jäi englannin opiskelu vähiin. Sitä ei pidetty tekussakaan tärkeänä. Niinpä minua, juttumiehiä kun olen, käytettiin ulkomaisten tarkastajien koulutuksessa. Heitä koulutettiin kohtaamaan vastapeluri, joka puhuu huonosti englantia, ja joka vastaa mitä sattuu tarkastajien kysymyksiin. Viimein kyllästyin siihen touhuun, vaikka minun haluttiinkin jatkavan.
- Anonyymi
Ei kaksikielisyys sitä määrää, onko vähemmistökieli pakollinen koulussa. Suomi oli kaksikielinen jo ennen kuin tuli ehdoton pakkoruotsi.
- Anonyymi
Ketkä on sitä vastaan ?
Kyllä ruotsin kieltä tarvitaan täällä Suomessa. Minun kouluaikanani oli aivan selvää, että oppikoulun ekalta luokalta alkaen luettiin ruotsia. Ja ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kieli oli pakollinen. Suomessa asuu ruotsinkielisiä, ja heidän kanssaan on ihan kivaa keskustella.
- Anonyymi
Monet haluaisivat käyttää ruotsinopiskeluajan johonkin hyödylliseen kieleen.
- Anonyymi
Selvää on et, suomenkielinen tarvitsee paljon todennäköisemmin meidän kansalliskieliämme, kuin jotain vierasta kieltä.
- Anonyymi
Englannin merkitys BREXIT:n jälkeen laskee Euroopassa, joten sen sijaan kannattaa lukea saksaa, ranskaa, espanjaa tai jopa italiaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Englannin merkitys BREXIT:n jälkeen laskee Euroopassa, joten sen sijaan kannattaa lukea saksaa, ranskaa, espanjaa tai jopa italiaa.
Tuo on kuvitelmaa ja täyttä harhaa.
- Anonyymi
Kyllä Suomessakin monessa paikassa tarvitaan ruotsinkieltä , niin oli jo kaupungeissa 60 luvullakin että työtä oli helppo saada jos osasi molemmat suomen kielet
- Anonyymi
Jos ei ole mitään asiaa Ruotsiin ei ruotsinkieltä tarvitse.
- Anonyymi
Kun on asiaa Ruotsiin niin ruotsalaiset ovat aina osanneet enkkua paremmin kuin suomalaiset.
Tasapuolisuutta on se, että käytetään kummankin osaamaa, molemmille vierasta kieltä. - Anonyymi
Kyllä lapset oppivat hyvin helposti uusia kieliä , ja siitä on aina hyöty tulevaisuudessa, joskus tulee etten asioita joista ajattelee råettä voi kun osais puhu molempia kieliä
- Anonyymi
Jaa että noinkin voi ajatella. Kyllä se on niin että monessa paikassa on ainostaan etu kun osaa myös ruotsia . Ja yksinkertaisesti ilmaisit asian että jos ei ole mitään asiaa Ruotsiin niin muka ei kieltä tarvitse. Kyllä mielestäni on hyvä asia koulussa että saa ilmaiseksi opetella maan toista kieltä , ja aina tukee eteen elämässä asioita joissa on hyvä osata maan molemmat kielet.
Ihmeellistä sinänsä että aikuiset ihmiset ovat estämässä lasten kielen opettelua, koska itse eivät osaa niin ei saisi lapsenakaan osata .
Mitä enemmän kieliä osaa niin pärjää maailmalla.
Mutta sitten on kouluissa ollut niitä ” pakkoja ” ennevanhaan, kun ajattelee mitä siellä opetettiin ,
Ruotsini olen lukenut, mutta koulun jälkeen en sitä ole tarvinnut. Vaikka Suomi on kaksikielinen maa, täällä kyllä pärjää pelkällä suomellakin. Kaikkien ei tarvitse osata ruotsia, joillekkin jokin muu kieli on tärkeämpi työelämässä. Jos pakkoruotsi on esteenä sen jonkin muun kielen opiskeluun, niin se on väärin.
Ruotsia Suomen toisena virallisena kielenä en kyseenalaista, mutta pakkoruotsia koulussa en kannata.- Anonyymi
Mielestäni tuostakin asiastaan jotenkin tehty snackis , että muka pakkoruotsista , ei katse haittaa jos osaa kieliä enemmänkin , ja nuorena oppii niin helposti.
Joten en ymmärrä tuota vastustamista , kun aikuiset eivät osaa niin meinaavat että ei lastenkammariin tartte osata . Kyllä esim rannikkokaupungeista n hyvä osasta jos meinaa töihin seillä päästä
- Anonyymi
Ai ruotsinkieltä luetaan yo-kirjoituksia varten ? No ne on vaan kerran elämässä.
- Anonyymi
Sen takia että noin 5% puhuu ruotsia Suomessa 95%:n pitää opetella sitä.
Se on neukkulameininkiä. Puolue päättää mitä haluat oppia.
Ei ole sinänsä ruotsinkieltä vastaan mitään, mutta pakkoruotsia ei tarvita.- Anonyymi
5% puolue muka sanoo mitä Suomen kouluissa opetetaan? Tuo on kumma väite, perustele? Kuulostaa suomenkielisten sekä demokratian pilkalta.
- Anonyymi
En kyllä menisi eväämällä lapsiltani toista kieltä vaan siksi että itse en sitä osaisi . Ilmaista opetusta Ja ei tieto paina mitenkään
- Anonyymi
Demokratian pilkkaahan se onkin, että 5 prosentin takia
95 prosentin pitää lukea ruotsia.
Demokratiassa se olisi vapaaehtoista.- Anonyymi
Se ruotsinkieli, mitä koulussa luimme oli kankeaa jankkaamista. Ruotsissa kuunteli huuli pyöreenä, kun svedut lauloivat omalla nuotillaan nopeasti.
Tosin pikkuhiljaa oppi jotain tajuu, sekä itse puhumaan.
Muumimurre on ihan eri kieli.
- Anonyymi
Pakko?
Jaksaa ihmiä ton termin jauhaminen. Harvemmin kukaan puhuu "pakkoliikunnasta", "pakkokäsitöistä", "pakkokemiasta", pakkouskonnosta"...... Monessa tapauksessa koulussa opiskellaan rutkasti asioita, joita juuri kukaan ei tarvitse koko elämänsä aikana. Ikinä en ole tarvinnut tietoa pesäpallon säännöistä, en ole ikinä virkannut, koskaan en ole mitään kemian kaavoja käyttänyt, kirkosta olen eronnut.....
Mutta ruotsinkieltä, sitä ois tarvinnut aina silloin tällöin, hö, itellä muutama äidinkielenään ruotsia puhuvia ihmisiäkin. Noh, net kyllä osaa kommunikoida suomeksikin, mutta tunteehan sitä itsensä jotenkin kielitaidottomaksi, koska ei erityisemmin häävisti oppinut koulussa ruotsia.
Yleensäkään kielten opiskelu menee harvemmin hukkaan, nykyaikana kielten osaamisen tärkeys korostuu globalisaation takia. Ruotsi on indoeurooppalainen kieli, samansukuisia kieliä tuhottomasti. Kun systeemihän menee, kun osaa jotain kieltä, sillä pohjalla helpompi oppia muita kieliä. Noh, lähimpiä sukulaiskieliä on tanska, norja, islanti ja fääri; mutta onpa saksa ja englantikin samaa kielisukua.
Suomi itse on pieni ja marginaalinen kieli, ei ulkomaanspedet suomea opettele, kyllä sumalaisten on opeteltava muita kieliä, voidakseen kommunkoida toisten kansojen kanssa.
Vois miettiä sitäkin, jos historia ois mennyt pikkasen eri tavalla, suomen virallinen kieli ois voinut olla venäjä. Silloin ois ruotsinkielestä, sekä suomenkielestä aika vähän hyötyä oikein kenellekkään.
Noh, eniten kai nykyisin ois puutetta just venän osaajista, mutta erityisesti kiinan taitajista. Net tärkeitä kieliä, joita suomessa ei oikein kukaan osaa. Se taas oma juttunsa se. Mutta kielten opiskelu ei mene ikinä hukkaan.
=DW=- Anonyymi
DW
Suomenkieli on otettu Duolingoon. Eipä tiedä missäpäin maailmaa pälätetään tätä agressiiviseltakin kuullostavaa konsonanttirikasta kieltä tulevaisuudessa.
Beng
Kielenopiskelu iäkkäänä on aivojumppaa, omanlaistaan muistipeliä. - Anonyymi
Aivan samaa mieltä olen, laitetaanko kaikkien oppiaineitten eteen "pakko", mikä ei itseä kinnosta. Onhan koulussa muitakin oppiaineita mitä ei koulun jälkeen juurikaan tarvita.
- Anonyymi
Sen ymmärtää, että suomea opiskellaan,
koska äidinkieli pitää taitaa,
mutta muut kielet pitäisi olla vapaavalinnaisia,
ruotsin kielen osaaminen ei ole välttämätöntä.
Kouluaineisiin se ei kuulu,
jos ei halua sitä vapaaehtoisesti lukea.
Peruskoulun kuuluu opettaa "pakollisena" vain
perusteet perusaineista,
Jatkossa aineita kuuluu voida valita
kiinnostuksen ja tarpeen mukaan.- Anonyymi
Monen suomalaisen on ollut vaikea ensinnäkin oppia ruotsia ei osata vaikka miten takoo päähän, sitten meinataan ; ettei lastenkaan tarvitse sitä oppia ja siten on tullut sana pakkoruotsi
Mielestäni se on etu jos saa ilmaiseksi oppia, kun ei koskaan tiedä vaikka tulis sitä tarvitsemaan. Ennenhän ei ruotsin kieltä edes opetettu muuta kun keskikoulussa vasta ja sinnekin pääsi usein vaan ne rikkaiden muksut. Vaikka olisivat olleet miten tonttuja kansakoulussa. Joten ylijäämät eivät saaneet opetella kieltä .siksi on hyvä että tänään siihen on mahdollisuus . Aikuiset laittaa vastaan Ja kun lapsi sitten tarvitsisi kieltä niin toljotetaan suu auki kun ei ymmärretä mitä sanotaan. Niin että antakaa lastenne lukea kyllä sitä tulee tarvitsemaan varmasti elämässään
Ja vaikeampi oppia mitä vanhemmaksi tulee.
- Anonyymi
Olisin onnellinen jos olisin olisin saanut opiskella espanjaa tai ranskaa sen ajan kuin ruotsia, ne ovat maailmankieliä, joitten taitoja olisin halunnut opetella
mahdollisimman nuorena, niistä olisi tullut vahvoja kieliä jo silloin
kun kielen omaksuminen on helpointa.
Kanadassa tarvitsin molempia englantia ja ranskaa.
Espanja oli monessa maassa hyödyllinen ja italiakin mm. Romaniassa ja Sloveniassa.
Venäjällä pärjäsi koko itäisessä Euroopassa Unkaria lukuunottamatta.
Viron oppii hetkessä.
Ruotsia en tarvinnut missään.- Anonyymi
Ikäsnsä puolesta vaimoni säästyi täysin ruotsitukselta. Pohjana vain vanha kansakoulu.
Hankittuamme Espanjan asuntomme umpiespanjalaisesta ympäristöstä 1986 aloitti vaimoni opiskelemaan espanjaa.
Talomme edustan rantakuppiloita lukuun ottamatta, enkkua oli turha tarjota emmekä seurustelleet sisämaan reservatioiden suomalaisten kanssa.
Itselleni espanja on tarttunut oikeastaan huomamatta osittain enkun jonkin mittaisen laitinalaisen pohjan ansiosta. Kirjallinen paremmin kuin paikallinen käyttökieli kuultuna.
Espanja? paitsi espanjassa, niin italiassa tulee hyvin toimeen. Romanialaisten kanssakin se on käyttökelpoinen. Rio Granden eteläpuolen Amerikassa puhutaan espanjaa vikkakin paikoitellen muntuenilla tavoilla mutta ymmäretyksi tulemisen kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Brasiliassa emme ole käyneet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikäsnsä puolesta vaimoni säästyi täysin ruotsitukselta. Pohjana vain vanha kansakoulu.
Hankittuamme Espanjan asuntomme umpiespanjalaisesta ympäristöstä 1986 aloitti vaimoni opiskelemaan espanjaa.
Talomme edustan rantakuppiloita lukuun ottamatta, enkkua oli turha tarjota emmekä seurustelleet sisämaan reservatioiden suomalaisten kanssa.
Itselleni espanja on tarttunut oikeastaan huomamatta osittain enkun jonkin mittaisen laitinalaisen pohjan ansiosta. Kirjallinen paremmin kuin paikallinen käyttökieli kuultuna.
Espanja? paitsi espanjassa, niin italiassa tulee hyvin toimeen. Romanialaisten kanssakin se on käyttökelpoinen. Rio Granden eteläpuolen Amerikassa puhutaan espanjaa vikkakin paikoitellen muntuenilla tavoilla mutta ymmäretyksi tulemisen kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Brasiliassa emme ole käyneet.Latina on hyvä pohja!
- Anonyymi
Ruotsia olen tarvinnut rapujuhlissa ja nyt viimeksi pidin kielikylpykoulun kotikoulua. Muutenkin ympärilläni puhutaan usein ruotsia, on ihan hyvä pysyä kärryillä asioista. Ruotsinkielisethän mielellään puhuvat toisilleen ruotsia.
Koulussani oli saksa ja se oli ainakin minulle ihan tarpeeton kieli, sen sijalla olisi ilman muuta pitänyt olla englanti, jota aloin itse opiskelmaan vasta yli 30senä.- Anonyymi
Muinaisen oppikoulun ruotsin kääntöjankkaaminen ja kielioppi antoivat pohjan Ruotsissa tapahtuvalle, alkuun vikealle käytännön osaamiselle.
Minulle valikoitui pitkä englanti ja lukiossa lyhyt saksa. Minulle olisi ollut riivatun paljon tärkeämpää lukea pitkä saksa kuin jankata ruotsia.
Käytänössä. sekä työ- , että vapaa-ajan elämässä olen tarvinnut paljon enemmän myöhemmin täydentämääni saksaa kuin ruotsia jonka merkitys on jäänyt vain satunnaiseen viihdekäyttöön = svedujen uunottamiseen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muinaisen oppikoulun ruotsin kääntöjankkaaminen ja kielioppi antoivat pohjan Ruotsissa tapahtuvalle, alkuun vikealle käytännön osaamiselle.
Minulle valikoitui pitkä englanti ja lukiossa lyhyt saksa. Minulle olisi ollut riivatun paljon tärkeämpää lukea pitkä saksa kuin jankata ruotsia.
Käytänössä. sekä työ- , että vapaa-ajan elämässä olen tarvinnut paljon enemmän myöhemmin täydentämääni saksaa kuin ruotsia jonka merkitys on jäänyt vain satunnaiseen viihdekäyttöön = svedujen uunottamiseen!Minä kaipaan tuota kääntöjankkaamistekniikkaa. Linasin muutama vuosi sitten tästä erään liennoitsijan kanssa. En ollut hyvä kielissä, mutta sen, minkä opin ja osaan eli röyhkeän estottomasti on käyttänyt oppimiani kieliä jotenkin niin, että ongelma on kuulijan korvassa.
Italia-espanja toimii toisinkinpäin, espanjalaisista sarjoista ymmärtää paljonkin, jos on lukenut italiankieltä.
Oikeastaan meidänhän ei tarvitsisi ottaa kantaa kielivalintoihin. Meillä on ollut kymmeniä vuosia ollut aikaa perusopintojen jälkeen täydentää kielten taitoja. Joten kohta on syksy, niin ehdotan ruotsinkielen keskusteluryhmiin ilmoittautumista. Muistin huoltoa. 😎
Beng
Ei ole pakkoruotsia, mutta kylläkin pakkourheilua, pakkokäsityötä. Kielitaito on pelkästään hyväksi. Ruosin opiskelu ei ole ollut pois minkään muun kielen opiskelusta. Käytän ruotsia lähes päivittäin. Suomi on kaksikielinen historiallisista syistä, joita en tässä lähde sen laajemmin avaamaan.
- Anonyymi
Se on poissa enkusta. Se 60-luvulla jankattu ruotsin-ja saksankielen käännökset , sekä kielioppivirheistä armoton rokottaminen 9 pinnaa.
Saksan vahvojen verbien ja preposioitten ulkoa opiskelun vaiva olisi kohdennettu kaikella tarmolla englannin käytännönkielen opiskeluun.
Sille olisi ollut elämääni paljon enemmän annettavaa hyöytyä, kuin kahta vajavaista räpellystä. - Anonyymi
Pisteet sinulle. Ruotsin kielen opiskelu on minun lasteni tulevaisuuden määränneet, että aina on töitä, kun osaa nämä " kotimaiset kielet"!
- Anonyymi
Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen. Anonyymi kirjoitti:
Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.Pakko liikunta on täysin turhaa ja aiheuttaa vain koulukiusaamista ja mielipahaa niille oppilaille, jotka eivät ole "parhaiden" veroisia.
Anonyymi kirjoitti:
Se on poissa enkusta. Se 60-luvulla jankattu ruotsin-ja saksankielen käännökset , sekä kielioppivirheistä armoton rokottaminen 9 pinnaa.
Saksan vahvojen verbien ja preposioitten ulkoa opiskelun vaiva olisi kohdennettu kaikella tarmolla englannin käytännönkielen opiskeluun.
Sille olisi ollut elämääni paljon enemmän annettavaa hyöytyä, kuin kahta vajavaista räpellystä.Ei todellakaan ruotsin opiskelu haittaa muita kieliä. Itse pystyn toimimaan ruotsin, englannin ja saksan kielillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pisteet sinulle. Ruotsin kielen opiskelu on minun lasteni tulevaisuuden määränneet, että aina on töitä, kun osaa nämä " kotimaiset kielet"!
Minun lasteni virkamiesruotsin suorittamisella ei ole ollut heidän käytännön työnsä kannalta vähäisintäkään merkitystä.
Toinen on erään valtiollisen laitoksen Suomen edustajana kyeisen alan EU-elimessä ja toinen on suurehkon saksalaisen konsulttiyrityksen palveluksessa.
Kumpikaan ei ole ollut työttömänä edes lukion kesälomien aikana eikä sen jälkeenkään.
Kirjoitusten jälkeen opin käytännön ruotsin siellä töissä viettämieni vuosien aikana.
En ymmärrä miksi suomalaisia riivaa hinku puhua ruotsalaisten kanssa ruotsia?
Toimiessani suurehkon suomalaisen yrityksen ostopäällikkönä hoidin neucvottelut ruotsalaisten tarviketoimittajien kanssa aina englanniksi.
Suomen "ruotsalaiset" olivat Ruotsissakin hankalimpia. Piivät itseään "oikeita" suomalaisia jalompina mutta olivat katkeria kun ruotsalaiset pitivät heitä suomalaisina.
Joskus oli suomen ymmärtäminen tiukassa. Ennen opiskelua olin erään metallialan tehtaan kesäseisokin aikana töissä. Ruokala oli tehdasalueen ulkopuolella ja päästäkseen sinne oli portilla näytettävä leimattu kellokortti.
Koska en ollut omalla osastollani niin leimasin minkä kortin tahansa. Suomenruotsalainen vartijapari huomasi sen ja ryhtyivät tiukkaamaan oman kortin leimausta. Tietenkin kuulin puheesta kavereiden alkuperän ja vastasin vain "vörstoor inken venska itaak".
Muutaman päivän kuluttua kavereilta irtosi jo suomenkielinenkin kysymys johon tietenkin vastasin asiallisella ruotsilla, että löydettyämme yhteisymmärryksen niin toki leimaan vastaisuudessa oman korttini.
Tapauhtuihan näiden "meikäläisruotsalaisten" kanssa muutakin metkaa.
Minkään kielen osaamisesta ei ole haittaa mutta ruotsin osalta sillä on ollut vain viihdearvoa kun jätän pois nuo Ruotsin vuodet. Eihän minun olisi ollut pakko mennä.
Ps. Läpäisin niiden kokeen insinöörikoulutukseen mutta palasin Suomeen. Toki kävin siellä vielä yhden kesän töissä tutussa paikassa ja myöhemmin muutaman kerran tuttuja tervehtimässä.
Yhden kerran Suomessa, suunnitellessani työpaikan vaihtoa, jouduin antamaan ruotsiksi perusteellisen lausunnon joka sisälti teknisluontoisia kysymyksiä ja minun oli perusteltava miksi minä olisin heidän kannaltaan hyvä valinta.
Kyse oli 3:n vuoden komennuksesta Irakiin enkä olisi saanut perheviisumia joten se jäi siihen. Kohteessa oli ruotsalainen päätoimija.
En pidä tuota menetyksenä ja kaikkinensa katson, ettei minulla ole ollut varsinaista, todellista hyötyä ruotsin osaamisesta. - Anonyymi
Ennenhän oli jopa pakko uskontokuntien lukujärjestyksessä , olisipa saanut nråekin tunnit opetella ruotsinkieltä .
Ja pakko käsitöitä tehtiin vaikka moni vihasi sitä. Missään ei olemtarbittu sitäkään taitoa. Kukaan ei merkkaile mitään lakanoita tänään eikä tee leninkejä itselleen kun kaupasta saa tarvitsevansa .
Joten niitä aineita voisi sanoa pakko aineiksi , missään ei niitä ole tarvittu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.Käden taitoja ? Ennen ei edes tytöt saa Eerolla poikien käsityötunnilla mukana vaikka olis ollut kiinnostusta. O,i merkattava jotain päällyslakaan jota ei koskaan edes käytetty. Itsekkin merkkailin koko lukukauden samaa lakana enkä koskaan saanut sitä valmiiksi. Olin paremmin sopinut poikien käsityötunnille vaan kun en saanut koska olin tyttö . Joten kummallisia oppiaineita koska kaikki eivätole esim käsityö ihmisiä eivätkä tule olemaan . Uskonto tunnit sitten miksi sellaiset aineet oli tapeetilla yleensä. Asioita joista ihmisillä on aina ihan oma käsityksensä
- Anonyymi
hessusr kirjoitti:
Pakko liikunta on täysin turhaa ja aiheuttaa vain koulukiusaamista ja mielipahaa niille oppilaille, jotka eivät ole "parhaiden" veroisia.
Liikunta on siltitarpeellist jokaiselle ihmiselle , mutta eri muodoissa .
- Anonyymi
Olen tarvinnut ruotsinkieltä työskennellessäni julkishallinnossa pk-seudulla. On ollut hyvä osata myös englantia ja mikäli mahdollista saksaa. Kaikki kieliopinnot ovat hyväksi, toinen ei ole toiselta pois. Suomi on historiansa vuoksi kaksikielinen maa ja niin saa olla vastakin.
- Anonyymi
Ruotsinkielentaidolla ei ole ollut mitään merkitystä.
Ammattitaito on ratkaissut.
Suurimmassa osassa ammatteja ei tarvita ruotsia ollenkaan.- Anonyymi
Sitäpaitsi se ruotsinkielen taso niin kökköä, ettei sillä mitään kunnon keskustelua käydä.
Asia tuli huvin esille, etteivät Vaasan läänin hurrit luota suomenkielisten virkamiesten ruotsin osaamiseen . - Anonyymi
"Suurimmassa osassa ammatteja ei tarvita ruotsia ollenkaan"
Ja vielä paljon suurimmassa määrässä ammatteja ei tarvita ns. vieraita kieliä, saksaa, ranskaa, espanjaa jne. ollenkaan. Ettei totuus unohtuisi. - Anonyymi
Palveluammatissa tarvitaan molemmat kielet , joten mistä kukaan tietää etukäteenettei muka tarvitse . Itse tapasin ruotsalainen poja hyvin nuorena ja oli meillä sen puheen kanssa takkuamista kun kumpikaan ei osannut toistensa kieltä
- Anonyymi
Mikä idea ruotsinkielenpakkoon liittyy ?
Peruste ei voi olla pieni kielivähemmistö,
muuten pitäisi kouluissa olla pakkosaamekin.
Ruotsista on irtauduttu 1800-luvulla.
Eikö me voitaisi jo olla rehellisesti ja omanarvontuntoisesti
suomalaisia eikä roikkua jossain hurri-ihannoinnissa, niinkuin pidettäisi kynsin hampain kiinni Ruotsin alaisena olleista ajoista.
Missä muussa maassa pienen kieliryhmän takia pitää oppia sen kieli ?
Neuvostoliitto pakotti baltialaiset puhumaan venäjää.
Virastokieli oli venäjä, mutta Neuvostoliitto oli miehittäjä silloin.
Onko tulkittava, että Ruotsi on Suomen miehittäjä nyt ja olemme
sen vallan alla ?- Anonyymi
Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.
Ruotsin oppiminen ei tee kenestäkään fiksua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.
Ihan niin juntti se vaan takkuaa sillä omalla kielellään ja mulkoilee silmät viisussa kun ei ymmärrä mitä toiset sanoo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsin oppiminen ei tee kenestäkään fiksua.
Se on aina hyvä lis fiksuuden kun osaa oman maan molemmat kielet .
- Anonyymi
Tiesin lukiossa etten tarvitse ruotsinkieltä koskaan, mutta ei se sen kummempi riesa ollut kuin englanti tai saksa. Englantiin panostin, koska sitä tarvitsee. Valmistuttuani korkeakoulusta, tein ensimmäiset kahdeksan vuotta töitä täysin ruotsinkielisessä työyhteisössä. Sen jälkeen olen tarvinnut ruotsia kahdessa työpaikassa. Englantia olen puhunut töissä koko urani aikana parissa projektissa. Että se ruotsin kielen tarpeellisuudesta.
Onko kieliopintojen tavoite oikea, voi toki kysyä. Ruotsinkieleen kouluopinnot antoivat kuitenkin pohjan, jolla noin vuodessa oppi kielen. - Anonyymi
En ole tarvinnut. Skoonelainen tädin mies puhui vähän kummasti, mutta tulin kyllä juttuun nippanappa. Malmössä kaupoissa puhuttiin sujuvaa englantia, joten kieli oli siis englanti.
Venäjää puhun vähän, en kovin hyvin, mutta sitä olen joutunut kyllä käyttämään, ja ole sillä pärjännyt.
Niinpä niin. Mihin tarvitsen ruotsin kieltä. Ruotsaiset ovat sivistyskansa ja osaavat hyvin englantia, kuten suomalaisetkin. Suomenruotsalaisten kanssa en ole eläessäni joutunut minkäänlaisiin tekemisiin. Toivottavasti osaavat suomea edes sen, mitä minä osaan ruotsia.
Venäläisten kanssa tuo kielipuoli vaatii suomalaiselta muutakin kuin englanninkielen ja ruotsinkielen osaamista. Pitäiskö panostaa sinne, missä tarvetta eniten on. Ehkä nuo venäläisetkin opiskelevat kansainvälisiä kieliä, mutta vanhemmalta polvelta tuo taito useinkin puuttuu.- Anonyymi
Miksi suomalaiset hylkäävät omat kielensä ja alkavat käyttämään englantia? Hyvin outoa, joka paikassa on englanninkielisiä mainoksia, kuppiloiden nimet ovat englanniksi, samoin kauppojen, kaikkialla isoilla kirjaimilla on englantia, vieraan maan kieltä. Kuka puolustaa meidän kieliämme, jos ja kun me emme itse sitä tee? Ranskassa on laadittu kovia rajoituksia missä ja kuinka englantia saa käyttää julkisesti jne. Viisaasti tehty, selvästi arvostavat omaa kieltään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi suomalaiset hylkäävät omat kielensä ja alkavat käyttämään englantia? Hyvin outoa, joka paikassa on englanninkielisiä mainoksia, kuppiloiden nimet ovat englanniksi, samoin kauppojen, kaikkialla isoilla kirjaimilla on englantia, vieraan maan kieltä. Kuka puolustaa meidän kieliämme, jos ja kun me emme itse sitä tee? Ranskassa on laadittu kovia rajoituksia missä ja kuinka englantia saa käyttää julkisesti jne. Viisaasti tehty, selvästi arvostavat omaa kieltään.
Joissakin stadin kuppiloissa on palvelukieli englanti enkä nyt tarkoita etnisiä kuppiloita
vaan kuppiloita, joissa on suomalainen henkilökunta, ensimmäinen kieli on englanti,
jolla palvellaan.
- Anonyymi
Ihan hyvin Suomi voi olla kaksikielinen maa vaikka pakkoruotsi poistetaan. Ei kaikkien tarvitse ruotsia osata ja aina löytyy niitä jotka ovat halukkaita oppimaan länsinaapurin kieltä.
Ruotsi on ollut täysin tarpeeton kieli. Kielessä ei ole mitään vikaa ja se oli kohtuullisen helppo oppia aikanaan. Globaalissa liike-elämässä yhteinen kieli on yleensä englanti ja sama pätee ruotsalaisten kanssa kommunikoitaessa. Ruotsissa käydessä kaikki puhuvat yleensä hyvää englantia että sillä pärjää siellä mainioisti. Tilanne on silloin tasa-arvoinen koska molemmat käyttävät itselleen vierasta kieltä. Varmasti ruotsalaiset pärjäävät Suomessa yhtä hyvin englannin kielellä. Kukaan täällä ei varmaankaan oleta että ruotsalaisten pitäisi osata Suomea kun vierailevat täällä. Sama pätee siis molempiin suuntiin eikä meidän tarvitse kielen takia nöyristellä länsinaapurin suuntaan.- Anonyymi
Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.Suomi voi olla kaksikielinen ilman ruotsipakkoa.
Miksi suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, joka on sentään valtakieli ?
Varsinkin ennen stadissa svenska talande bättre folk
ei suostunut asioidessaan suomea käyttämään millään.
Ylimieliset turkisrouvat katsoivat nenänvarttansa alaspäin asiakaspalveljoita,
jotka eivät heidän takiaan olleet ruotsia opetelleet.
Onneksi sitä ikäpolvea ei usein näe enää.
"Uusvanhat" eivät ole niin idiootteja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.On hyvin epätasa-arvoista jos suomalaisten oletaan osaavan ruotsia kun he vierailevat Ruotsissa. Eihän ruotsalaistenkaan oleta osaavan Suomea kuten osuvasti totesit. Ruotsin asema ja pakollisuus on historiallinen jäänne Ruotsin suurvalta-ajalta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Nykyään Suomi ja Ruotsi ovat tasa-arvoisia valtioita ja niin tulee olla kielenkin osalta. Siksi englanti globaalina kielenä on erinomainen vastaus suomalaisten ja ruotsalaisten väliseen tasapuoliseen kommunikaatioon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomi voi olla kaksikielinen ilman ruotsipakkoa.
Miksi suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, joka on sentään valtakieli ?
Varsinkin ennen stadissa svenska talande bättre folk
ei suostunut asioidessaan suomea käyttämään millään.
Ylimieliset turkisrouvat katsoivat nenänvarttansa alaspäin asiakaspalveljoita,
jotka eivät heidän takiaan olleet ruotsia opetelleet.
Onneksi sitä ikäpolvea ei usein näe enää.
"Uusvanhat" eivät ole niin idiootteja."Ylimieliset turkisrouvat" Elääkö joku vielä sata vuotta sitten olleissa streotypioissa?
Tiedotan; Suomi on kaksikielinen valtio, ollut aina, Ruotsi on aina ollut yksikielinen.
Älkää nyt viitsikö aikuiset ihmiset itkeä olemattomia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ylimieliset turkisrouvat" Elääkö joku vielä sata vuotta sitten olleissa streotypioissa?
Tiedotan; Suomi on kaksikielinen valtio, ollut aina, Ruotsi on aina ollut yksikielinen.
Älkää nyt viitsikö aikuiset ihmiset itkeä olemattomia.Ei elä, mutta turkisrouvat elää jos niitä on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.Siis mitä vaihtoehtoja vähemmän? 60-luvun alkupuolella kirjoittaneena ja vuosia Ruotsissa, ruotsinkielisessä ympäristössä asuneena en pidä noita vaihtoehtoja mitenkään tärkeinä tai edes tarpeellisina.
Ainoa vaihtoehto on viidekäyttö. Joskus kun on tilanteessa jossa ruotsalaiset, mutta paljon useammin ns. suomen ruotsalaiset erehtyvät laukomaan omasta mielestään hauskuuksia.
"Onneksi noita idiootteja ei tarvitse sietää useammin".
"Tuo suomalainen moukka luuli, että minä korjaisin sen jarrut".
Kaikki surut eivät ole ylimielisiä moukkia eivätkä kaikki moukat ole suruja!
Muutaman vuoden takaisen ennusteeni titeutuminen lähenee. Koska Suomen keinotekoisesta kaksikielisyydestä ei näköjään pääse eroon niin venäjää OIKEASTI äidinkielenään puhuvien määrän lähestyessä surujen osuutta, alkaa Moskovasta joudettu paine venäjän kielen virallistamiseksi tuntumaan.
Ylivoimainen enemmistö suruista osaa suomea vaikeuksitta. Sitten kun sen rinnalle tulee kyyrisillä kirjaimilla painettu venäjä surujen etuoikeuksineen, niin hauskuus on huipussaan. - Anonyymi
Olen asunut ja asun edelleenkin Ruotsissa ja siinä sivussa kielenkin oppinut jotenkuten. Ongelma oli se etten osannut nimeksikään ruotsia kun muutin tänne Vätterin rannalle hurmaavaan pieneen kaupunkiin. Ruotsalaiset ovat ystävällistä kansaa, kadutti kun en koulussa opiskellut ns. "pakkoruotsia". Pakkosuomi nyt on aivan joutava turhake ja hyödytön senhän olin jo oppinut kotona, pakkosuomi saisi olla vapaaehtoinen ja sen tilalle jotain hyödyllistä, kuten venäjä, englanti, espanja tms. Miksi muuten pitkän linjan keinotekoisen pakkosuomi aidon suomen kielen korvike ohjelmalla kouluhallitus tuhoaa ja on jo tuhonnut suunnitelmallisesti aidon suomenkielen Suomesta, sitä pakkosuomea on jo väkisin ängetty sivu sata vuotta kouluissa. Pakkosuomea en täällä Ruotsissa ole missään tarvinnu, ruotsia ja enkkua kylläkin, ei taito taakaksi ole. Pakkoliikunta oli sekin aivan turha, liikun silloin kun ite tykkään. Nyt olen jo ehtinyt eläkeikään ja ehdin harrastamaan kun ei tarvi enää töihin mennä.
- Anonyymi
Nykyajan lapset ja nuoret eivät paljon ruotsin kielestä piittaa. Heillä on kova motivaatio oppia englantia, koska heidän seuraamansa somettajat puhuvat usein englantia, kiinnostavat nettisivut ovat englannin kielisiä ja pelikaverit saattavat olla ulkomailta. He osaavat englantia jonkun verran tai kohtuullisen hyvin jo ennen kuin koulussa on pidetty ensimmäistäkään englannin kielen tuntia. He ovat siis todella kaksikielisiä, kun puhuvat suomea ja englantia.
He tuskin ajatusmaailmassaan uhraavat ajatustakaan ruotsinkielelle. Ei heillä ole sille suoraa käyttöä eikä siksi motivaatiotakaan oppia sitä. Sitä opiskellaan, koska se tulee pakollisena opetusohjelmassa ja aikuiset kertovat että ilman sitä ei pääse yliopistosta läpi. Ei ihme että monet kokevat ruotsin opiskelun rasitteeksi ja stressaavana varsinkin kun energiaa pitää käyttää myös muihin heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeämpiin oppiaineisiin. Se että Suomi on kaksikielinen maa tai ruotsin osaaminen on sivistykseen kuuluva asia. on heille ruotsin kielen opiskelun motivoimiseksi täysin tyhjänpäiväinen argumentti. - Anonyymi
Nykylapset ja nuoret välittää vielä vähemmän ruotsinkielestä
kuin vanhempi polvi. Niille se ei merkkaa mitään.
Ihan hyvä huoleton asenne joutavaan kieleen Suomessa. - Anonyymi
Venäjä on puhutuin. Helsingin alueella yli 18000 ihmistä puhuu äidinkielenään Venäjää. Muualla, esim Kaakkois-Suomessa heitä on tosi paljon.
Miksi Suomalaisille ko. kieltä pitäisi opettaa.- Anonyymi
Eikö ne henkilöt, jotka venäjää siellä puhuvat, ole joko inkeriläisiä, virolaisia tai venäläisiä maahanmuuttajia ja turisteja?
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa asui noin 180 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset. Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia ja kolmanneksi eniten Irakin kansalaisia. Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat kiinalaiset, ruotsalaiset, ja thaimaalaiset. Muiden ryhmien määrät jäävät alle seitsemän tuhannen. Tilaston mukaan virolaisia noin 50000 ja venäläisiä noin 28000.
Hytinäx1
- Anonyymi
Mikä tahansa kielitaito on hyväksi. Minäkin olen ”opiskellut” useampia kieliä, mutten puhu niistä yhtäkään. Ei ollut opiskelumotivaatiota, eikä kai sitten kielipäätäkään. En tiedä, miksei mikään oppiminen jäänyt kaaliin, kun aikoinaan suoritin silloiseen duuniin tarvittavan kielikokeenkin.
Ihailen esim. lapsiani, jotka sujuvasti puhuvat ainakin kahta kieltä ja muitakin tarvittaessa.- Anonyymi
ei ole koska on hyödytöntä lukea kreikkaa ja kiinaa
jos pääsi on kaali
ymmärrän ajatuskulkusi
- Anonyymi
Jos sanasta pakkoruotsi otetaan pois se pakko niin ehkä oppilailla olisi mielenkiintoa opetella ruotsinkieli. Kuinka monta tuntia sitä kouluissa opetetaan peruskoulussa?
Entäs ammattikoulussa ja lukiossa?
Itselläni ei muistaakseni ollut mitään mielenkiintoa opetella ruotsinkieltä kunnolla. Aina ollut vaikeuksia kielen grammatiikan kanssa kaikissa kielissä, myös suomenkielessä.
Koko työikäni ajan on ollut hyötyä osata puhua ja kirjoittaa suomen, ruotsin, englannin ja saksankieltä täällä Ruotsissa asuessani.
Mielestäni koululaisille olisi parempi kielenopiskelussa myös harjoitella kanssakäymistä ja puhumista vieraalla kielellä ettei jännitä ja ujostele vaikka virheitä joskus tulisikin.
Hytinäx1- Anonyymi
Noinhan sitä pitäisi asennoitua. Ei koskaan tiedä, minne kohtalon koukkusormi vie.
Siksipä on hyvä, jos on laajat valmiudet eikä vain suorittamista. Kun on valmiudet niin suoriutuu.
Saksaakin käytin Italiassa hotellinpitäjän ja saksalaisen Italiassa työskennelleen pariskunnan kanssa. Pariskunnan rouva puhui niin 'epäselvää saksaa', että aivan käsittämättömäksi osa jäi, mutta ehkä mies puhui sitä kirjakieltä, mitä mekin ja ymmärsin ja vaihdettiin englantiin välillä. Jännää on ollut se, että ent. Tsekkoslovakiasta oleva oli opiskellut saksankieltä eikä vain venäjänkieltä, jonka opiskelu on hidasta, koska öökköset pitää ensin oppia. Se kieli on unohtunut helpoimmin, ehkä koska pidin sitä vaikeana enkä käyttänyt kuin matkalla.
Sitten on ihan hauskaa osata vironkieltä; kaupassa voi sanoa anteeksi ja kiitos kun pääse hyllylle pariskunnan ohi, joka on jäänyt neuvottelemaan ostoksia tai ensisijaisesti Eestissä.
Minusta kielipäättömälle useaa kieltä opiskelleelle on aina ilon hetki kun on tilaisuus pulauttaa muutama opittu sana. Venäjänkielenkin isvinite ja spasiba ja reitti on marketissa vapaa.Kun pölötän useista kielistä, niin ruotsinkieli kielten joukossa on syytä osata. Olin Ruotsissa nuorna töissä.
Se mitä lapsenlapsemme valisevat on lastemme asia. Kielteisen asenteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikävää.
Onko kukaan suorittanut kielikoetta Kalle Soraisella? Kävi viranhoitoon.
Beng - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan sitä pitäisi asennoitua. Ei koskaan tiedä, minne kohtalon koukkusormi vie.
Siksipä on hyvä, jos on laajat valmiudet eikä vain suorittamista. Kun on valmiudet niin suoriutuu.
Saksaakin käytin Italiassa hotellinpitäjän ja saksalaisen Italiassa työskennelleen pariskunnan kanssa. Pariskunnan rouva puhui niin 'epäselvää saksaa', että aivan käsittämättömäksi osa jäi, mutta ehkä mies puhui sitä kirjakieltä, mitä mekin ja ymmärsin ja vaihdettiin englantiin välillä. Jännää on ollut se, että ent. Tsekkoslovakiasta oleva oli opiskellut saksankieltä eikä vain venäjänkieltä, jonka opiskelu on hidasta, koska öökköset pitää ensin oppia. Se kieli on unohtunut helpoimmin, ehkä koska pidin sitä vaikeana enkä käyttänyt kuin matkalla.
Sitten on ihan hauskaa osata vironkieltä; kaupassa voi sanoa anteeksi ja kiitos kun pääse hyllylle pariskunnan ohi, joka on jäänyt neuvottelemaan ostoksia tai ensisijaisesti Eestissä.
Minusta kielipäättömälle useaa kieltä opiskelleelle on aina ilon hetki kun on tilaisuus pulauttaa muutama opittu sana. Venäjänkielenkin isvinite ja spasiba ja reitti on marketissa vapaa.Kun pölötän useista kielistä, niin ruotsinkieli kielten joukossa on syytä osata. Olin Ruotsissa nuorna töissä.
Se mitä lapsenlapsemme valisevat on lastemme asia. Kielteisen asenteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikävää.
Onko kukaan suorittanut kielikoetta Kalle Soraisella? Kävi viranhoitoon.
Benglue sitten suomea pakkoruotsia ja kolttasaamea ja katso mihin niillä taidoilla joudut
- Anonyymi
jaa-a jaa-a, ja taala tu svensaka, jöö jöö jees jyy.
- Anonyymi
Heikommastakin kielitaidosta on hyötyä, kuten työkomennuksella 80-luvulla Nliitossa.
Erään Jelenan kanssa asiointi ja keskustelua tuli viriteltyä saksankielellä, vaikka tämä ukrainalainen opettaja ei tuntunut saksalaisista pitävän.
Näin toimittiin yya-hengessä hyvien naapuruussuhteitten hyväksi.
- Anonyymi
Ruottissa jo 42 vuotta ja risat , hyvin olen kielelläni täällä pärjännyt ! Sen kun opin jo vauvasta pitäen :)
- Anonyymi
Kansakoulussa piti yrittää ruottia tankata mutta koulun jälkeen en ole kertaakaan ruotsin kieltä tarvinnut missään, en edes Helsingissä asuessa ja palvelualalla töissä olleena enkä sen kerran kun ruotsissa kävin.
- Anonyymi
Minä taas olen käyttänyt ruotsia kaikissa noissa tilanteissa joita listasi.
- Anonyymi
Ruotsi on kouluaine missä kaikki muutkin "pakolliset" aineet.
Kielilaki määrittää että Suomen kansalliskielet ovat Suomi ja Ruotsi. Näin on vaikka toista kieltä ei puhuisi yksikään. - Anonyymi
En ole tavannut yhtään peruskoulun käynyttä johon "ruotsitus" olisi tehonnut.
EIVÄT OSAA SITÄ!
Lukio on toinen juttu mutta ajatellen käytännön hyötyä niin se on olematonta.
Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta hoitavat asiansa ruotsalaisten kanssa englanniksi. Tilanne on silloin tasapuolinen.
Minusta suomalaisen keskutelu ruotsiksi ruotsalaisen kanssa on merkki alisteisuudesta.
Olin lukion jälkeen Ruotsissa 3 vuotta eikä silloin 60-luvulla ollut ollenkaan selvää, että keski-ikäiset ruotsalaiset olisivat osanneet englantia joten lukion jälkeinen käytännön ruotsin oppimisesta oli jotain, jos ei hyötyä niin ainakin apua joissakin tilanteissa. Toimin työpaikallani työporukkamme, 8 henkilöä, yhdysmiehenä työnjohdon suuntaan. Hoidin urakkakortit ja toimin myös päätoimisena työnopastajana.
Yhdessä vaiheessa työnantajani järjesti minulle asunnon ruotsalaisperheen rivariin.
Myöhemmin, suuren yrityksen ostopäällikkönä suoritin henkilkohtaiseen vastuualueeseeni kuuluvia hankintoja myös Ruotsista.
Minä onneton olin niin hölmö, että hoidin kanssakäymisen ruotsiksi vaikka enlanti olisi ollut molemmille tasapäinen kieli.
Myöhemmin asioin satunnaisesti Ruotsiin ja joskus oli sielläoloni ajasta jotain hyötyäkin. Mm. Malmön autohuussin ukko sölkkäsi puhelimessa skånskaa jota en sentään säikkynyt koska oli asunut osan Ruotsin vuosistani siellä.
Sitä ei muuten opetettu koulussa, eikä opetettu muutenkaan käyttökieltä.
Alkuun asui poikamieshotellissa jossa kämppäkaverinani oli Gävleläinen heppu joka auttoi minua pääsemään irti kouluruotsin nipottavasta asenteesta jossa pitäisi ilmaista itsensä mahdollisimman virheettömästi.
Kaikkinensa. Ruotsi on kielenä suomalaiselle turhake.
Olkoon mahdollisuus opiskella niillä jotka haluavat mutta tuo pakkosyöttö aiheuttaa oppilaille nielemisvaikeuksina seurauksena saman ilmiön kuin esimerkiksi pakkovenäjä aikanaan Unkarissa. Luokassa OLLAAN! - Anonyymi
Viittomakieli on myös yksi suomen virallinen kieli. Herää kysymys, miksi sen opikelemispaikkaa ei niin vaan löydy, mutta ruotsia pitää joksisen opikella. Viittomakielikin on hyödyllinen monessa työpaikassa, varsinkin virkamiehelle. Jos olisin nuorena naisena osannut viittomakieltä, olisin ollut kelpo erääseen varsin kiinnostavaan opettajan työhön.
- Anonyymi
Enpä tiijä minkä kielen opin ensin ,ruottin vai suomen .-Ruotsinkielisen koulun kävin Suomessa , 41 vuoden jälkeen tottunut Skoonenkieleen :D
Skånepåg - Anonyymi
Kaksikielisisllä paikkakunnilla lapset oppivat molemmat kielet jos pihapiirissä on molempikielisiä lapsia.
- Anonyymi
henriksson ei osaa suomea kunnolla ei ole Vaasassa oppinut pihalla suomea
Ihmeellisin pelle oli Liandersson
turussa on vain yksi pieni ruotsinkielinen lukio ja ei osaa aivan kunnolla objektia suomeksi
onnistunut jotenkin eristäytymään kansan syvistä riveistä
- Anonyymi
Itse en, mutta molemmat poikani, jotka ovat töissä ruotsinlaivalla.Työkieli Ruotsi, työhaastattelu ruotsiksi.
- Anonyymi
Tyrkytin itseäni joskus työhön viikinki laivaan. Jobi olisi tullut mutta kun en osaa ruotsin kieltä kuin neljä sanaa. Jag talar inte svenska.
- Anonyymi
Purra on kaksikielisen kunnan äänikuningar ja siellä PS on suurempi kuin RKP
Hän osaa ruotsia toisin kuin Marin ja tietää pakkoruotsin massiivisen haitan
suomalaiskouluissa nuorisolle jotka eivät osaa kunnolla saksaa ja ranskaa
mutta hän ei nyt voi mitään koska lindtmandemari on pidettävä poissa hallituksessa
tai taloustuho tulee mutta katsotaan 2027 jos pakkoruotsi voitaisiin korvata kouluissa saksalla ja / tai ranskalla
https://riikkapurra.net/2022/09/11/ruotsin-vaalit-11-9-2022/#comment-4640- Anonyymi
''... ja siellä PS on suurempi kuin RKP...''
Peräti 0,4% :)))) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''... ja siellä PS on suurempi kuin RKP...''
Peräti 0,4% :))))Niin mutta siinä on trendi
se on ruotsinkielisten lähes viimeisiä alueita
ja sekin kaatui nyt
turussa rkp kannaus alle 5% vaikka 1920-luvulla Rkp oli Turun suurin puolue jne
- Anonyymi
Jos sanasta pakkoruotsi otetaan pois se pakko niin ehkä oppilailla olisi mielenkiintoa opetella ruotsinkieli. Kuinka monta tuntia sitä kouluissta opetetaan peruskoulussa?
Höpöä. Pakko on äärimmäisen tärkeä kuten oppivelvollisuus (käytännössä koulupakko). Surkeat eivät tekisi mitään ilman pakkoa
Ruotsia ei tarvita koska oppimateriaali maailmassa tehdään noin kolmella kielellä englanti saksa ranska
lörpöttelykieli ruotsinlaivaa varten ei koulussa tarvita)
tuntimäärä ei ole ratkaiseva vaan se että asiaa täytyy kotona harjoitella
vaikka uskonto on vähintään yhtä turva sitä ei tarvi lukea tippaakaan vähän välitunnilla luettiin ennen kokeita ja kirjatkin pidin luokkahuoneen pulpetissa en vienyt kotiin- Anonyymi
Ei ruotsinkieltä ole pakko oppia. Saa pysyä junttina edelleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ruotsinkieltä ole pakko oppia. Saa pysyä junttina edelleen.
onhan se pakko jos se vaaditaan kieitodistuksena
- Anonyymi
40 vuotta työelämässä tuli oltua eikä sanaakaan ruotsia sinä aikana tarvinnut. Enkä olisi osannutkaan koska koulussani ei ollut tunnin tuntia ruotsin opetusta.
Tukholmassa käydessäkin suomella pärjäsi. Muistan miten kerran menin ehkä pankkitiskin virkoilijalta tms. virkailijalta kysymään ehkä jotain osoitteen sijaintia tms. ja kun yritin esittää asiani heikolla englannillani, hän totesi iloisesti että miksi sönkkäät englantia, puhutaan vaan suomea. Ja niin puhuttiin ja asiat selvisivät!- Anonyymi
Suomessa peruskoulun käyneenä ja 40vuotta Ruotsin työ-ja koulutuselämässä olleena pakkoruotsin perusalkeet oli hyvä osata joten kuten. Mitä useampaa kieltä osaa lukea, kirjoittaa ja ymmärtää on aina itselleen plussaa.
- Anonyymi
Plus 60v. Työstä eläkellä.Ei koske minua pakko Ruotsi Suomessa.Joten en ota asiaan kantaa.Saako kysyä miten se pakko Ruotsi kouluissa vaikuttaa teidän elämäänne plus 60vuotiaat?
- Anonyymi
Oma sukuni sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Itse olen käynyt suomenkieliset koulut/opinnot, mutta ruotsinkieltä olen tarvinnut myös työssäni aikoinaan. Ja onhan tuosta ruotsinkielestä muutenkin ainakin minulle ollut hyötyä.
- Anonyymi
Minäkin olen joutunut käyttämään ruotsia työelämässä.
- Anonyymi
On maailmassa muitakin kaksikielisiä/monikielisiä maita. Ei Suomi mikään poikkeus ole.
- Anonyymi
Ruotsinkieliset koulut Suomessa nuorena käytyä .- 1980 muutto Skooneen, ei kielivaikeuksia :)
Gubbe 75 - Anonyymi
Ruotsia osaamattomat ovat alhaista rasistisaastaa.
- Anonyymi
Kyllä suomalaisen pitää osata ruotsia,
kielten opiskelu on sivistystä
ja sitäpaitsi suomessa on myös ruotsinkielinen alue, siis suomi ON kaksikielinen maa,
ilmanmuuta pitää opiskella myös ruotsia.- Anonyymi
Meilläpäin maahanmuuttajat puhuvat sivistyneesti Amerikan englantia ja haukkuvat suomalaisia juopoiksi
- Anonyymi
suomen / ruotsin rajoilla tarvitaan molempia kieliä
työelämässä,
esm kaikissa palvelua tarvisevissa työpaikoissa , kuten kaupanalalla ym.- Anonyymi
Nuo eivät vaadi koulun pakkoruotsia! Tulehan hieman sisämaahan sieltä rannikolta!
Ketä kiinnostaa ja tarvitsee niin hankki sen taidon.
Kaikissa palvelua tarvitsevissa työpaikoissa?!? Suppea on kokemusalueesi!
Olen itse asunut Ruotsissa, ruotsalaisessa ympäristössä lukion jälkeen. Ruotsalainen kämppäkaveri ja vuokralaisena ruotsalaisen perheen rivarissa. Noissa tilanteissa oli mahdollisuus oppia käytännön ruotsia mutta ilman alkeitakin olisi minulle löytyneet majoitukset.
Suuren yrityksen ostopäällikkönä meillä oli ruotsalaisia alihankkijoita. Kuulumiset vaihdettiin ruotsiksi mutta liikeasiat englanniksi.
Sama on omien lasteni kanssa.
Ruotsilla on minulle ollut lähinnä viihdearvoa. Ruotsalaiset eivät ota huomioon, että joku suomainen joka ei revittele sillä ruotsillaan, ymmärtää sitä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo eivät vaadi koulun pakkoruotsia! Tulehan hieman sisämaahan sieltä rannikolta!
Ketä kiinnostaa ja tarvitsee niin hankki sen taidon.
Kaikissa palvelua tarvitsevissa työpaikoissa?!? Suppea on kokemusalueesi!
Olen itse asunut Ruotsissa, ruotsalaisessa ympäristössä lukion jälkeen. Ruotsalainen kämppäkaveri ja vuokralaisena ruotsalaisen perheen rivarissa. Noissa tilanteissa oli mahdollisuus oppia käytännön ruotsia mutta ilman alkeitakin olisi minulle löytyneet majoitukset.
Suuren yrityksen ostopäällikkönä meillä oli ruotsalaisia alihankkijoita. Kuulumiset vaihdettiin ruotsiksi mutta liikeasiat englanniksi.
Sama on omien lasteni kanssa.
Ruotsilla on minulle ollut lähinnä viihdearvoa. Ruotsalaiset eivät ota huomioon, että joku suomainen joka ei revittele sillä ruotsillaan, ymmärtää sitä!kielten opiskelu ON SIVISTYSTÄ
SIVISTYNY IHMINEN
OPISKELEE varsinki naapurimaitten kieliä ja RUOTSI on tärkeää osata suomessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
kielten opiskelu ON SIVISTYSTÄ
SIVISTYNY IHMINEN
OPISKELEE varsinki naapurimaitten kieliä ja RUOTSI on tärkeää osata suomessa.Sivistymättömät ruotsalaiset eivät opiskele naapureidensa kieliä.
En vieläkään ymmärrä miksi on mukamas ollut tärkeää, että osaan käytännön ruotsia!
Täytyy tunnustaa, että varsinkin puhelimessa on skånskan kanssa joskus hankalaa.
Jos ruotsin osaaminen on sivistyksen mitta niin mittarit ovat harvassa ja rima matalalla!
Kyllä se iänikuinen enkku on monikäyttöisin mutta eniten olen hyötynyt saksasta ja myöhemmin, käytännön syistä espanja on tarttunut jossakin määrin. Kirjallisen espanjan oppimista auttoi sen ja enkun jossakin määrin yhteinen latianpohja.
Kyllä se LATINA on sivistyksen mitta!
- Anonyymi
Pakkoruotsi olisi hyvä jos oppilaat oppisivat.
"Pakko" karkoittaa kuten pakkovenäjä neukkulan satelliiteissa.
Meillä on tuntumaa vain unkarilaisiin. Joukossa on useamman paikkakunnan eri ikäisiä unkarilaisia. Mukana kaksi suomea opiskellutta ja kieltämme kohtalaisesti puhuvaa.
Molemmat kertoivat pakkovenäjän olleen pakkopullaa jota juuri kukaan ei oppinut.
Muutama saksaa taitava oli samaa mieltä.
Nämä kaikki toisistaan riippumatta.
Olen työssäni havainnut tämän avuttomuuden! Hukkaan ovat menneet peruskoulun jälkeen työelämään tulleiden pakkotunnit!
Kaksikielinen maa! Eikös niiden svedua äidinkielekseen väittävien pitäisi osata suomea?! Melkein ummikkoja pitänee etsiä ulkosaariston vanhuksista? - Anonyymi
Suomenkieli on outo ja ruma marginaalinen kieli
- Anonyymi
Mutta niiinhän suomalaisetkin ovat. Ainakin näiden sivujen juttujen perusteella.
- Anonyymi
Kielten opiskelu on hyvä investlointi omaan tulevaisuuteen.
Olen tehnyt pitkän uran kauppurina kolmella mantereella.
Osaan kolmea kieltä ja vähän (virkamies)ruotsia.
Koulussa opin käyttökelpoisen englannin jonka opiskelua jatkoin työn ohessa.
Nuorena miehenä töissä ja töiden jälkeen baareissa rupesi kiinnostamaan siellä olleet ruskeasilmäiset tytöt. Tein elämäni fiksuimman päätöksen ja aloin opiskelemaan espanjaa.
Maailmalla eng&esp on hyvä kieliyhdistelmä. Niin ja on se kotonakin....oho sain juuri viestin jossa upea latinovaimoni viestii kiitoksia 27v hääpäiväivän kunniaksi.
Nyt loppu loruilu ja lähden kukkakauppaan...- Anonyymi
Tuosta kieliyhdistelmästä olen kanssasi samaa mieltä.
Espanja on hyvin laajalti puhuttu kieli ja yllättävän käyttökelpoinen useilla muillakin latinopohjaisilla alueilla. Ranska on hankalampi mutta romanialaiset yllättivät minut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuosta kieliyhdistelmästä olen kanssasi samaa mieltä.
Espanja on hyvin laajalti puhuttu kieli ja yllättävän käyttökelpoinen useilla muillakin latinopohjaisilla alueilla. Ranska on hankalampi mutta romanialaiset yllättivät minut.Nyt vanhana on mukava muistella tuon espanjan kielen mukanaan tuomia "etuja" nuoren miehen elämässä. Varmasti ihan sama juttu naisilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt vanhana on mukava muistella tuon espanjan kielen mukanaan tuomia "etuja" nuoren miehen elämässä. Varmasti ihan sama juttu naisilla.
Kyse on aivan tavallisten, arkisten asioiden hoitamisesta ja sosiaalisesta seurustelusta.
Auttava toimeentulo alue. Espanja, Portugal, Italia, Romania, koko Etelä- ja Väli-Ameriikka, USAn tiettyjä osia ja Filippiinit.
Varsinainen Etelä-Amerikka on käymättä. Jenkkialueet ovat rajoittuneet enkkukilelisiin, Karibialla espanja käytännöllistä vaikkakin osassa, varsinkin Kuubassa on parempi puhua espanjaa. Filippiinit ovat käymätöntä aluetta.
- Anonyymi
Olisin tarvinnut ruotsin kielitaitoa tössäni.Myös viron ja venäjän kielet olivat muureina.
Harmitti kun en aikoinaan kiinnostunut kehittämään kielitaitoa ja se kai johtui siitä että nuorena en sitä tarvinnut kuin silloin jos eksyin vaasaan tai johonkin muuhun hoono soomi kaupunkiin.
Ärsytti suunnattomasti kun tiesin että valtaosa osaa myös suomea ja joskus menikin "sukset ristiin" ja asioinnin vaikeuden seurauksena kohautin olkapäitä ja poistuin paikalta,tekemättä ostoksia.Olen sitä mieltä että palvelualalla suomessa on osattava myös valtaväestön kieltä.
En kannata pakkoruotsia,sanan "pakko" vuoksi.
Jannu- Anonyymi
Vilttu mitä pskanpuhetta
Onnittelen taidoistasi suomi pakkoruotsi viro venäjä erinomainen kielitaito ja ukko täysin mykkä nurkassa - Anonyymi
Lukion ja intin jälkeen muutin Ruotsiin. Ensin Blekingeen mutta siitä skånkasta ei saanut kouluopetuksen jälkeen selvää. Muutin Södertäljeen. Käytännön ruotsiin tutustumisessa auttoi ruotsalainen kämppäkaverini. Opin jopa ymmärtämään tavisruotsia ja pikkuhiljaa se tarttui puheeseenikin.
Kun vahva oletukseni, että toinen osapuoli ymmärtää suomea niin en sorru svedulla diivailuun.
Esimerkkiä muutama Scanian porttivahti. Tehdasruokala oli tehdasalueen ulkopuolella ja sinne mennessä oli näytettävä leimattu kellokortti.
Olin kesäloman aikana töissä toisella osastolla ja leimasin aina jonkun sen osaston kortin.
Puheensa suomenruotsalaisiksi paljastanut vahtipari alkoi hileseilemään minun leimaamistani.
Vastasin aina vörstoo inken venska itaak. Muutaman päivän jälkeen heput ilmaisivat itsens suomeksi ja sen jälkeen leimasin oman korttini.
Ostopäällikkönä toimiessani sisältyi 90 miljoonan markan vuosibudjettiin myös hankintoja Ruotsista. On tasapuolista käyttää neuvottelutilanteissa kummallekin osapuolelle tuttua, vierasta kieltä. Tässä tapauksessa enkkua.
Käytännön ruotsilla on ollut minulle eniten viihteellistä arvoa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vilttu mitä pskanpuhetta
Onnittelen taidoistasi suomi pakkoruotsi viro venäjä erinomainen kielitaito ja ukko täysin mykkä nurkassaMiltä osin kirjoitukseni oli paskapuhetta? Sekö että virolaiset eivät välttämättä puhu suomea tai edes englantia ja taatusti eivät ainakaan ruotsia.Sama ilmiö vaivasi venäläisiä.
Siis mikä tässä oli sinun ongelmasi? Vai oletko kenties vaasalainen ja google-kååntåjå tulkitsi tekstini virheellisesti.
Mykkänä en voinut olla koska työni hoidin,olipa mikä tahansa asiakkaan äidinkieli.
Huom! Jos luulet kykeneväsi pahoittamaan mieleni,löit kirveesi kiveen.
Jannu-
- Anonyymi
Kuunnelkaa Filttiketjua! T. Vaasa.
- Anonyymi
Kuka pölvästi tämän "pakkoruotsi"-sanan on keksinyt. Kouluissa opiskellaan kieliä ja ruotsin kieli on yksi vaihtoehto. Pakollisuus tullee siitä, että maamme on kaksikielinen, jos se sama pölvästi ei ole huomannut / tiedä.
- Anonyymi
Sinä varmaan, tampio?
- Anonyymi
Pakkoruotsi ei ole kieli vaan RKPn ansaintakeino
Ne saavat etua kaksikielisyydestä jota ei tarvita todellisuudessa kun kaikki puhuvat suomea. Turussa ei esimerkiksi ole kymmeniin vuosiin ollut kaksikielisyyttä eli ruotsia käytännössä missään ÅboAkademin ulkopuolella vaikka 1920- luvulla RKP oli Turun suurin puolue
Pakkoruotsi on ajan haaskausta turha ruotsin murre tilalle saksa ja ranska jne
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16464148/mita-mielta-olet-pakkoruotsista-koulussa-#comment-131408122 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakkoruotsi ei ole kieli vaan RKPn ansaintakeino
Ne saavat etua kaksikielisyydestä jota ei tarvita todellisuudessa kun kaikki puhuvat suomea. Turussa ei esimerkiksi ole kymmeniin vuosiin ollut kaksikielisyyttä eli ruotsia käytännössä missään ÅboAkademin ulkopuolella vaikka 1920- luvulla RKP oli Turun suurin puolue
Pakkoruotsi on ajan haaskausta turha ruotsin murre tilalle saksa ja ranska jne
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16464148/mita-mielta-olet-pakkoruotsista-koulussa-#comment-131408122Elääkö kommentin kirjoittaja kellarissa vai jossain umpiossa, josta ei ole yhteyttä maailmaan eikä elämään.
- Anonyymi
Pakko ruotsi on hyvä asia
kaikkien pitäisi osata ruotsia,
mielipide !- Anonyymi
Miksi kaikkien pitäisi osata ruotsia?
Käytännön toteamus. Pakkoruotsin läpi kahlanneista suurin osa ei ymmärrä ruotsia eikä varsinkaan puhu sitä.
Mitä hyötyä siitä "pakosta" siis on?
- Anonyymi
Kävin saksapainotteisen koulun ja puhun kuin Valtonen
Luokkamme enemmistö kirjoitti pakkoruotsista ällän, minä ällä plussan saksasta vain ällän
Eli: osaamalla hyvin saksaa oppii muutamassa kuukaudessa pakkoruotsin aika hyvin tarvittaessa, ei kannata koulussa tuhlata aikaa
Saksa on suurin EUn kotikieli 100 miljoonaa puhujaa
Eli hyvä kielipaletti suomalaiselle kouluissa on suomi englanti kaikille ja saksa ja/tai ranska tason ja jatko-opintojen mukaan
Sitten 3-4 kielen jälkeen pystyy itse arvioimaan kypsästi mitä tarvitsee- Anonyymi
Minulla oli lyhyt saksa mutta matkustelessamme omalla autolla Keski-Euroopassa totesin saksan ylivoimaisuuden kielenä. Jopa useissa osissa Puolaa, silloista Tsekkos-Slovakiaa ja Unkaria tuli saksalla hyvin juttuun.
Kuten ylempänä mainitsin niin olin lukion jälkeen muutaman vuoden umpiruotsalaisessa ympäristössä mutta siitä huolimatta, oltuani perheeni kanssa parikin viikkoa saksankielisellä alueella niin tultuani ruotsiin lyö saksa läpi niin vahvasti, että kerran eräs ruotsalainen sanoi, että voimme puhua saksaakin.
Poikani vanhin tenava valitsi ( valittiin ) saksan ja espanjan. Kielivalintojen johdosta tuli keskikokoisessa kaupungissa matkaa peruskouluun 7km.
Nuoremmalla ovat valinnat edessä.
Ruotsin ulkopuolella saa sen kielen tunkea ahteriinsa. Skandinaavit ja hollantilaiset osaavat kohtalaisesti enkkua mutta senkin käytettävyys turistialueiden ulkopuolella on hakusassaan.
Euroopan omatoimikokemukset ovat 70 - 90- luvuilta.
- Anonyymi
Pakkoruotsia en kannata.Jokaisen pitää saada itse valita opiskelemansa kielet sen mukaan mitä kuvittelee tarvisevansa tulevaisuudessa.
Kaksi kielisyys kumpuaa varmaankin siitä että suomi on ollut ruotsin vallan alla ja on edelleen kaksi kielinen maa.
Onneksi ei kolmikielinen,koska seuraava suomen alistaja on itänaapurissa..
Jonkin verran täällä puhellaan siitä mikä kieli olisi paras oppia ja mieluiten monta kieltä.Myös siitä kuinka montaa ällää on saanut lakin päähän vedettyään.Mielestäni kielten opiskelu ei tee hurskaammaksi tai fiksummaksi,kuten ei juuri oppiminen lainkaan.Se vain lisää tietoa ja taitoa pään sisään.
Pääasiallisesti kommentointi on hyvinkin fiksua täällä,lukuunottamatta omiani,kun suomen kielikin tuottaa vaikeuksia.
Ainakin yksi kommentoija on kuin olisi persuuksille ammuttu karhu tai muuten vaan tympeä olento..Tympeä olento voisi olla arvioni mukaan profiloituna miespuoliseksi ja jos kuitenkin kyseessä olisikin nainen niin epäilen että pikkuhousun suoja on sujahtanut väärin päin ja liima hiukan nipistelee.
Jannu-huoleton- Anonyymi
Pelkäsin 3-kielisen Suomen lähestyvän mutta siihen kehitykseen tuli katko.
Takavuosina näin kaksikielisyyden uhkakuvana sen, että venäjänkielisen väestön kasvaessa he alkavat vaatimaan samoja etuoikeuksia kuin tällä alle 5%:n vähemmistöllä on.
Jos joku olisi nipottanut vastaan niin Moslovan ärähdys olisi aiheuttanut asenteen tarkastelua poliitikoissamme.
Upea tulevaisuus. Nykyisen kirjaimistomme rinnalle kyyrinen vastaava. Kaikki nykyään kaksikieliset asiakirjat, kyltit, opasteet jne. kahdella kirjaimistolla ja kolmella kielellä.
Jne.
Niin kauan kuin hyysäämme mitätöntä kielivähemmistöämme niin tuo uhkakuva väijyy taustalla. Ainoa pelastus saattaisi olle, että svedukieli vaihtuisi venäjään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pelkäsin 3-kielisen Suomen lähestyvän mutta siihen kehitykseen tuli katko.
Takavuosina näin kaksikielisyyden uhkakuvana sen, että venäjänkielisen väestön kasvaessa he alkavat vaatimaan samoja etuoikeuksia kuin tällä alle 5%:n vähemmistöllä on.
Jos joku olisi nipottanut vastaan niin Moslovan ärähdys olisi aiheuttanut asenteen tarkastelua poliitikoissamme.
Upea tulevaisuus. Nykyisen kirjaimistomme rinnalle kyyrinen vastaava. Kaikki nykyään kaksikieliset asiakirjat, kyltit, opasteet jne. kahdella kirjaimistolla ja kolmella kielellä.
Jne.
Niin kauan kuin hyysäämme mitätöntä kielivähemmistöämme niin tuo uhkakuva väijyy taustalla. Ainoa pelastus saattaisi olle, että svedukieli vaihtuisi venäjään.Tai mieluummin Englantiin ehkä,kun venäjää ei halua kukaan osata tai ymmärtää.
Vaikka kielen oppisi niin ajattelutapaa ei ainakaan voi ymmärtää.Venäjällä työtä tehneenä,en pidä heidän systeemiä edes siedettävänä.
Jannu- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tai mieluummin Englantiin ehkä,kun venäjää ei halua kukaan osata tai ymmärtää.
Vaikka kielen oppisi niin ajattelutapaa ei ainakaan voi ymmärtää.Venäjällä työtä tehneenä,en pidä heidän systeemiä edes siedettävänä.
Jannu-Tietenkin mieluummin enkkuun mutta kun tilanne on se, että maassamme on jo runsaasti venäjänkielistä porukkaa joka jossakin vaiheessa, Moskovan tuella saattaisi, tai olisi saattanut ryhtyä vaatimaan samaa asemaa kuin ns. ruotsinkielisillä on.
Tasavertainen pakkovenäjä olisi yhtäläinen pakko kuin ruotsikin on.
Onneksi olemme hieman irtaantuneet tuosta Moskovan uhkakuvasta.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1417969Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde432061Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja252000- 911663
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801595Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071060Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5999- 51960
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28840- 34832